sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Raskausviikko 28+3

Eli 29. viikko on jo alkanut. Nopeesti menee aika, vaikka varsinkaan joulukuussa ei kyllä siltä tuntunut. Nyt alkaa jo vähän hirvittää, että Aarre ja Onni voi syntyä ihan koska vaan! (kunhan nyt muutamia viikkoja pysyisi vielä matkassa <3)

Nimettiin tosiaan pojat jo Aarteeksi (A-vauva) ja Onniksi (B-vauva). Katsotaan sitten jääkö ne ihan ristimänimiksi vai vaan työnimiksi ;) Tuntui helpommalta kun vauvoja voi sanoa joksikin muuksi kuin a:ksi tai b:ksi tai vaan tylsästi vauvoiksi. 

Perjantaina oli taas kontrolliultra. Tällä kertaa lääkäri oli aivan ihana. Aiemmat on aina olleet vähän takakireitä, eikä oo ihan tienny et voiko niille nyt jotain puhua vai ei.. Mutta tämä tosiaan oli kyllä niin ihana, että sen kanssa pystyi jopa juttelemaan. Aarteella ja Onnilla kaikki oli tosiaan hyvin. Aarre oli jo ankkuroinut päänsä aika alas ja lääkäri olikin sitä mieltä ettei se ole sieltä enää kääntymässä. Eli alakautta synnyttäminen sopisi näillä näkymin! :) Onni oli edelleen melko poikittain, tosin ihan hivenen oli pää peppua alempana, joten ehkä se sieltä vielä kiepahtaa kun tila loppuu! :)
Painoa molemmilla oli sellanen 1300g eli hienosti kasvavat. Vähän yläkäyrillä kumpikin. Pituudesta ei sanonut mitään mutta kai ne jotain 35cm paikkeilla ovat. Jalat niillä on vastakkain ja ihan lähekkäin ne siellä masussa on. Hakevat kokoajan kontaktia toisiinsa jalkoja yhteen potkimalla <3 Ja potkujahan tulee. Varsinkin iltaisin maha jytkää ihan kauheesti :D No, hyvä vaan että liikkuvat paljon. 
Lääkäri tarkisti myös kohdunkaulan tilanteen ja se ei ollutkaan sitten ihan yhtä positiivinen ku pojilla. Kohdunkaula oli siis pehmennyt ja kypsynyt sekä lyhentynyt ihan reilusti. Lääkäri varoittelikin, että nyt pitää ottaa tosi rauhallisesti, että päästään sinne 32. viikolle menemään. Eli ei enää nostelua, siivoomista, kumartelua tai liikuntaa mulle. Vähän kyllä säikähdin kun lääkäri alkoi puhumaan, että sitten heti jos alkaa supistelemaan niin samantien sairaalaan. Nämä supistelut mitä mulla nyt on ei haittaa, tosin kun niitä tulee niin pitäs koittaa rauhottua.. Mutta jos kipeitä tai säännöllisiä supistuksia tulee niin sitten sairaalaan. Ja silloin se sitten varmaan tarkoittaakin sitä, että joudun jäämään osastolle. Tosin, nyt alkaa kuulemma olla niin hyvät viikot, että 32 viikon jälkeen synnytystä ei yritetä enää estää. Mutta saishan ne pojat vielä kesäkuulle asti kasvaa <3

Lauantaina oli sitten vuorossa synnytysvalmennus. Tosin se oli aika pitkälle vaan teoriapläjäys synnytysksen käynnistymisestä ja etenemisestä. Kivunlievityksestä ei kauheesti käyty, että sen selvittäminen jäi aikalailla sitten itselle hoidettavaksi. Lisäksi valmennukseen kuului vierailu lastenosasta E3:lla ja synnytys- ja synnytysvuodeosastolla. Hassulta tuntu ajatella, että siellä mekin tullaan sitten reilu kuukauden päästä olemaan. IIIIIIK!!!!
Tähän asti synnytystä ei kauheesti ole ehtinyt ajatella, mutta nyt se on väkisinkin mielessä joka päivä ainakin jossain välissä. Sairaalakassia en ole pakkaillut vielä yhtään, en ees miettinyt mitä siihen tulee.. Siitä taitaakin tulla mun ensi viikon projekti. 

Vähän sekin hirvittää, että miten mun painon käy, kun en voi liikkua yhtään.. Onneksi mulla ei kauheen lihottavia himoja tai haluja ole ollut. Suurinta herkkua on vesimelooni ja dippilautanen <3 Mutta liian helppoa ois syödä sohvalla maatessa suklaata ja irtokarkkeja. Pitää vaan nyt yrittää pysyä siinä vesimelonissa.

Nyt vaan pitää ootella siihen seuraavaan ultraan joka on vapun jälkeen. Onneksi tiedossa on paljon kivaa tekemistä. :) Sisko tulee loppuviikosta kyläilemään ja huomenna meen käymään töissä mun läksiäiskahveilla. Tiistaina kampaajalle vihdoin laittamaan tukka kuntoon! ihanaa! Vapuksi tuleekin sitte Niina ja Aki kyläilemään. Eli paljon kivaa tiedossa :)

2 kommenttia:

  1. täältä saattaisi saada vinkkiä kivunlievityksen, jos haluat :) henna

    VastaaPoista
  2. Vinkithän aina käy. :) vaikka oon kyllä miettinyt, että tunteella mennään sen suurempia suunnittelematta :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!