torstai 16. toukokuuta 2013

Raskausviikko 32+0

Ja taas tuli viikko täyteen. Nyt alkoi jo 33. viikko eli jos pojat päättää haluta syntyä, niin lääkärit ei tee mitään estääkseen. Hurjaa! Mihin se aika meni? Mutta pysykää siellä nyt vielä pari viikkoa <3 Parempi kasvaa äitin masussa kuin keskolassa <3

Eilinen ilta kului P-K:n monikkoperheyhdistyksen äitien illallisella. En vaan voi olla taas hehkuttamatta vertaistuen määrää. Ihana kuulla niitä onnistumiskertomuksia ja ihan kokreettisia juttuja kaksosarjesta. Mistähän sekin johtuu, että ihmiset joilla on se yksi kullannuppu (tai miksei useampikin, mutta eri-ikäinen) ovat kovia kertomaan miten meillä arki tulee sujumaan? Moneen otteeseen on tullut kuultua, että elämäähän meillä ei tule olemaan, missään ei käydä, arki pyörii vaippojen ja maidon ympärillä, elämä on kamalaa, ei saada nukkua ja parisuhteesta ei tietoakaan. Niin ja vuoden päästä ei muisteta kuluneesta vuodesta mitään. Siksi onkin outoa, että jokainen äiti tai isä, jonka kanssa olen jutellut ja jolla on itsellään kaksoset ja on käynyt läpi ensimmäisen vauvavuoden ei ole valmis allekirjoittamaan näitä väitteitä? Rankkaahan se on, sitä ei kukaan ole kieltänyt, mutta niin se voi olla sen yhdenkin kanssa. Taas sen huomaa, että parhainta tukea ja apua saa niiltä, joilla itsellään on asiasta omakohtaista kokemusta. Neuvolatäti sanoikin joskus ihanasti, että jos jollain neuvojalla ei kaksosia ole, niin neuvot toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Pientä varausta tässäkin kai voi nouduttaa, voihan sieltä yksösperheistäkin ihan toimivia ideoita tulla. Mutta kauhistelut, pelottelut ja osanotot voikin jättää omaan arvoonsa :)

















Tässä Rv 32+0 masua.

Joskus kyllä kieltämättä hirvittää, että miten tästä kaikesta tullaan selviämään. Hirvittäisi varmasti vaikka tulossa olisikin vain yksi. Nyt kaksinverroin. Että tietääkö sitä milloin vauvat haluaa nukkua, syödä tai seurustella. Osaako niiden tarpeet täyttää ja pitää ne samalla turvassa kaikelta pahalta? Enimmäkseen oon kuitenkin miettinyt, että maalaisjärjellä ja googlella selviää lähes kaikesta :D Ja jos muutkin on selvinneet, niin miksei mekin. Ei me nyt kuitenkaan ihan toheloita olla. Tästä syystä olikin hauska aamulla lukea blogiin tullut kommentti huolestuneelta kanssaihmiseltä. Hän totesi, että turvakaukalot kannattaa sitten laittaa selkämenosuuntaan päin autossa. Ensi reaktio oli, että mitä häh???? :D Olin ihan kummissani, koska omaan mieleeni ei tulisi missään tilanteessa laittaa vauvaa kasvot menosuuntaan. Kun en laittaisi varmaan alle kaksivuotiastakaan. Ilmeisesti tässä tapauksessa kuva oli vaan johtanut lukijaa harhaan, mutta jälkeenpäin aloin miettiä, että onkohan sellaisia jotka tätäkään ei pitäneet itsestään selvyytenä, joille tällainenkin tieto olisi uutta..? Kummasti vahvistui oletus omasta ok-vanhemmuudesta. :D

Tämä päivä onkin ollut tähän mennessä huomattavasti kivempi kuin muutamat aiemmat. Tuttuun sohvannurkkaan istuin vasta hetki sitten. Aamulla tuli nukuttua vähän normaalia pidempää, kun Henkalla alkoi työt vähän myöhemmin. Aamupalan jälkeen istuttiinkin pitkään ulkona auringossa ja puitiin mieltä painavia asioita, niin vauvoista kuin kaikesta muustakin. Tutustuttiin myös P-K:n keskussairaalaan sivuihin, jossa olikin yllättävän kattavasti tietoa synnytyksestä, siihen valmistautumisesta ja vauvan ensihetkistä. Ainoa asia mikä sivuilta puuttui, oli sektiosta kertominen. Oli vaan todettu, että sektioita on kolmenlaisia, suunniteltu, kiirellinen ja hätä. Tämä auttokin tiedonjanoon hirveästi. Sattuneesta syystä kun tuo sektio on ollut viime päivinä mielessä. Huomenna voisinkin kirjoitella postauksen synnytykseen ja synnyttämiseen liittyvistä ajatuksista.

Miehen lähdettyä töihin jatkoin auringosta nauttimista, ja taisin jopa saada vähän väriä jalkoihin. Mahalle en aurinkoa uskaltanut ottaa, ettei se pääse liikaa kuivumaan ja repeilemään. Pysyisi ne arvet minimissään.


Aurinko on vaan niin ihana. <3 Näinä päivinä tekemättömyys on ihan kivaakin. Saampahan vähän vähennettyä Suomalaisen alennusmyynneistä hamstrattujen lukemattomien pokkareiden määrää. Nyt menossa Torey Haydenin Nukkelapsi. Seurana tietysti feta-tonnikala salaatti ja mansikat <3 Ootan niin, että suomalaisia mansikoita tulisi taas myyntiin. Tai edes ruotsalaisia.

Positiivisten ultrakuulumisten takia uskaltauduin tänään pienelle ostoskierrokselle. Ihan vielä en uskaltanut kunnon maratonia vetäistä, joten kierros koostui Tokmannista, Askosta, Pentikistä ja Apteekista. Eli aika vähillä liikkumisilla olin kuitenkin. Mutta olipahan kiva nähdä ihmisiä :D Ja autolla onneksi pääsi lähelle kaikkea niin kävelykin jäi lääkärin hyväksymään määrään. Eikä edes normaalia enempää supistellut :)

 Extempore käynti Tokmannilla oli enemmän kuin hyödyllinen. Ei löytynyt etsimääni kukkalaatikkoa, mutta pihatuolit sai pitkään metsästetyt päälliset! Ja vain 3,90e kappale. Hieman eri kuin Jyskin 20e/kpl jotka nekin olivat halvimmasta päästä. Näitä pehmusteita ei ole näille tuoleille tehty ja ne onkin takareunasta ihan vähän liian leveät, joten menevät vähän kurttuun. Tämä varmaan korjaantuisi jos kaivaisi ompelukoneen esiin. Tuskin jaksan sitä kuitenkaan tehdä, koska eiköhän ne aja asiansa ihan hyvin. Värikään ei ollut ihan se mitä hain, nämä nimittäin on luonnonvaaleat, tai tosia vaaleat beiget. Mutta eipä sitä oikeastaan silmällä erota ja kuvassakin näyttää hyvältä, joten saivat uuden kodin meiltä! :)


 Pitkään ostoslistalla olleet liivinsuojukset hakeutuivat myös koriin tänään. Seuraksi otin vielä pari tuttia, jos pojille maistuu. :)


 Viimein sain myös aikaiseksi käyttää pitkään laukussa pyörineen Pentikin lahjakortin jämän. Poikien huone sai uuden sisustuselementin Pentikin vaaleansinisestä pupusta, ja samalla ristiäisiin löytyi teemaan sopivat servitit. Ja vielä -20%. Pentikillä oli jotkut ystäväviikot. Lisäksi sieltä sai mehua ja cupcaken. Nam :)


 Ikuisuusprojektina ollut apteekkireissukin tuli hoidettua tänään. Nyt on poikien apteekki täytetty supoilla, bepanthenilla ja silmä+nenätipoilla. Perusvoiteen nappasin varmuuden vuoksi matkaan myös. Jossei pojat tarvi niin mies sen käyttää sitten viimeistään :) Myös kyypakkaus ja nännivoide hakeutui koriin. Käsidesinkin otin vielä, niin saa kädet desifioitua vaipanvaihtojen jälkeen. Uskon kyllä enempi käsien saippuapesuun kuin noihin huuhteisiin, mutta eikai vara venettä kaada ja ompahan sitten varmuuden vuoksi olemassa. Nenäfriida puuttuu tästä, sen hankin jo aiemmin. Pitää varmaan vaan hankkia toinenkin, niin on molemmille omat :) Kuumemittari on vielä hankittavien listalla, tosin sen nyt ehtii. Prismasta niitä jo kateltiin ja Braunin vaikutti hyvältä hinta-laatusuhteeltaan. Oli sellanen näppärän kokonen ja keskihintanen. :)


 Tänään saan illalla yhden poikien tulevista kummitädeistä kyläilemään, joten hänelle kävin vielä synttärilahjan ostamassa. Askon Popcorn-astia oli juuri osuva lahja. Itse rakastan näitä ja HB Homen samaisia kulhoja, joten kummitäti saakin nyt jakaa tämän rakkauden. :D Toivotaan, että meillä on suht sama maku! Vähän vielä hemmotteluun Yves Rocherin suihkugeeliä ja tietysti kulhon täytteeksi popparit!

 Illaksi piti vielä leipoa synttärikakun korvike. Tuorejuusto-suklaabrownieseja. Nam. Ohjeesta en voi ottaa kaikkea kunniaa itselleni koska bongasin sen joku aika sitten jostain blogista. Mutta maistellaan nyt miltä maistuu. Omia linjojani ajatellen laitoin browniesit kertakäyttö vuokiin enkä uunipellille. Nyt toisen voi säilöä pakastimeen odottamaan mahdollisia yllätysvieraita :)



Browniesien paistumista odotellessa selailin Vau.fi:ltä tullutta kodin turvaopasta. Järkytys olikin aika suuri kun pääsin tarkistuslistaan, josta pystyi tarkistamaan onko koti turvallinen. Sain listasta ehkä yhden kolmasosan ruksattua. Hetken jo ajattelin että voi ei, varmasti onnistutaan jotenkin vahingoittamaan näitä vauvoja ne varmasti kuolee kolautettuaan päänsä pöydän kulmaan tai syötyään ruuveja taitaitaitai... Sitte taas järki voitti ja aloinki silmäilemään tuota listaa vähän kriittisemmin. Joo, meillä on teräviä kulmia, eikä aiota niihin pehmusteita laittaakkaan. Ei se taapero vekkiin otsassa kuole ja muistaa ehkä seuraavalla kerralla varoa. Ja ei, meillä ei ole mattojen alla liukuesteitä, eikä taida tullakaan. Silitysrauta ja -lauta on siivouskaapissa, metrin korkeudella. Joten halutessaan sinne voi kyllä kiivetä, siellä on ne siivousaineetkin. Mutta mihin ne sitte laittaisi jos ei sinne. Muutama listan kohta oli ihan hyvä ja ainakin pistorasioihin pitää laittaa tulpat, tosin ei ole ihan tämän viikon homma. Myös keittiön laatikoilla täytyy tehdä tarkistusta ja siirtää isot veitset ja pesuaineet ylemmäs. Mutta isin työkalut pysyy paikallaan. Kaapissa johon vuoden ikäinen ei vielä yllä. Se vaan on opittava että niihin ei kosketa. Isillä omat työkalut ja pojilla omat. (Ja nyt varmaan joku järkyttyi ja on jo lastensuojeluun soittamassa..) Mutta eihän niitä lapsia voi pumpulissa kasvattaa.


Niin ja uusi monikkoperheyhdistyksen lehtikin tuli. Siellä ollut juttu kaksosten TTTS:stä sai taas muistamaan sen tosiasian, että meillä asiat on melkosen hyvin. Ei pitäisi aina valittaa omista pienistä kolotuksista tai kylkiluihin suuntautuvista potkuista. Ihana kun potkivat <3<3 Äitin pienet hiirulaiset <3

8 kommenttia:

  1. Samanlainen pupu ku mulla, mutta sininen! Mulla ei jostain syystä näy noi kuvat susta? :o

    VastaaPoista
  2. Aijaa, mulla näkyy. johtusko sitä et oon laittanu copy pastella ne, enkä ton bloggerin kautta..

    VastaaPoista
  3. Näkyiskö nyt. laitoin ne uusiksi :)

    VastaaPoista
  4. Joko teillä on vaunut hommattu? :) Jos on niin haluaisitko niistä tehdä jotain postausta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo vaunut on hommattu ei vaan kotiin asti olla niitä vielä saatu. Voisinpa vaikka tehdäkin nyt sellasen alustavan ja kun saadaan vaunut kotiin asti niin sitten vähän tarkemman. :) Kiitos vinkistä!

      Poista
  5. Oli kyllä ihana nähdä eilen! :) Suklaabrowniet meinas viedä kielen mennessään. Niin hyvää oli, että oli pakko pyytää resepti itsellenikin. :) Kiitos rakas myös hienosta lahjasta! Tykkään kovasti ja varmasti löytyy käyttöä! :)
    En malta odottaa, että pääsen sylittelemään teidän ihania tuhisevia nyyttejä, jotka tuoksuu hyvälle.
    Olet ihana <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin oli!
      Söin ne viimeiset tänään, oli ehkä vielä parempia yhden yön nukkuneina ;)
      En mäkään, onneksi ne kohta on täällä vauvantuoksuineen <3<3

      Poista

Kiitos kommentistasi!