maanantai 24. kesäkuuta 2013

Juhannus

Meidän juhannus meni rauhallisesti. Perjantaina käytiin vaan pitkällä vaunulenkillä, grillattiin ja saunottiin. Pojat nukkui edelleen hyvin, heräsivät vaan välillä syömään ja taas jatkoivat sitten uniaan. Unijaksot on 2,5-4h pitkiä, vähän riippuen siitä, kuinka paljon ennen unta tulee tankattua. Me on nyt tehty niin, että kun toinen herää syömään, niin herätellään myös toinen. Muuten meidän päivät olisi vaan yhtä syöttämistä. Lauantaina lähdettiin piknikille keskustaan ja käveltiin rantakatua vaunujen kanssa. Ja pojat nukkui. Unet venyi jo yli neljään tuntiin ja kotimatkalla takapenkillä olikin vihainen kaksikko, kun ruoka vaan viipyi. 

Nyt on vähän edistytty tuon syömisen suhteen. Molemmat pojat osaa jo syödä tissiä, tosin vain erikseen. Kumpikaan kun ei vielä oikein hallitse syömistä muuten kuin kyljeltään maaten. Jos mä istun, niin syöttö ei vaan onnistu. Vauvoilla menee ensin hermot ja sitten mulla. Pitää pyytää neuvolatädiltä huomisella kotikäynnillä lähete sinne imetyspolille. Jospa niillä olisi siellä sitten jotain hyviä vinkkejä. Jos ei niilläkään homma lähde molempien kanssa sujumaan, niin sitten annetaan imetyksen olla. On ne nyt kuitenkin jo kaksi viikkoa saaneet melkein pelkästään äidinmaitoa. Eiköhän ne korvikkeellakin tästä eteenpäin kasva. 

Raskausaikana olin aika rauhallinen hormonien suhteen, eikä mielialat pahemmin heitelleet. Nyt kuitenkin huomaa kuinka hormonit vaikuttaa niin, että itku on herkässä koko ajan. Sairaalassa varsinkin huomasi että kyyneleet tuli tosi helposti. Erityisesti jos katseli vauvoja tai Henkkaa vauva sylissään. 

Nytkin kotona jos toinen ei jollain syötöllä syö niin hyvin kun aikasemmin, ajatus nenämahaletkusta saa heti itkun aikaan. Tai jos imetys ei jollain kerralla oikein onnistu. Onneksi nämä kuitenkin on aika pieniä alakulon aiheita ja menee ohi nopeasti. Tänä aamuna herkisti tämä biisi. 

http://www.youtube.com/watch?v=I5_cPldlYjY 

Erityisesti sanojen kuuntelu sai aikaan sen että kyyneleet putoili aamupuuroon :D Mamma on vähän yliherkkä.. Mutta ei voi mitään, meidän pojat on vaan niin täydellisen ihania <3<3

Jo poika kiskoo pojan unta vuoteessaan
ennen kuin loppuun iltasadun saan,
Mä istun hetken ja mietin maailmaa
Ihmisenpoikaa se odottaa.

Voi kuinka kaunis poika onkaan tosiaan.
Ei muuhun pysty hän kuin uutta oppimaan.
Hän siinä kylkeänsä kääntää, miehekkäästi ääntää.
Hän matkaa taittaa linnunradallaan ja nukkuu vaan.

Voi kunpa matkas onneksi
koituis vihaa, katkeruutta et
tuntis joutavaa, voi kun oisit
viisaampi kuin isäs milloinkaan
kunpa oppisit ajattelemaan

Niin poika kiskoo pojan unta sikeää
kehtolaulu kesken taas kerran jää,
liukenee yöhön murheet aikuisen ihmisen poikaa kun katselen
Voi kuinka kaikkivaltias noin olla voit,
me sinut tehtiin mutta sinä meidät loit
Siinä tuhiset ja puhkut pelkkää voimaa uhkuen
silmänurkkiin kuivuu kyyneleet, sä matkaa teet





14 kommenttia:

  1. Tuo kappale aiheuttaa itkua jo ihan raskaana ollessa, niin saatika synnytyksen jälkeen...
    Teidän pienokaiset ovat hurjan suloisia.
    Taru

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo on kyllä osuvat sanat <3
      Niin ne on <3

      Poista
  2. Kiva kuulla että ootte jo kivasti arkeen päässeet kiinni :)

    Meillä ei onnistu vieläkään muuten tuo tissittely kun sängyssä maaten. Kaupungilla tms kun ollaan niin korviketta tulee annettua juurikin tuosta syystä. Toisaalta voisin ehkä ahkerammin yrittää muitakin asentoja :D ja oon muutenkin niin ujo imettäjä että mua ei ehkä saisi edes muualla imettämään kun kotona tai kylässä jossain peräkammarissa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla ettei olla sitten ainoita! :)
      Mullakin on kyllä sen verran estoja etten osaisi tissiä kahvilassa kaivaa esiin.. Kotona ei haittaa, kaikki kaksosimetysasennot vaan on istuvilteen :/

      Poista
  3. Ihanuudet suloisuudet!
    Toivottavasti puketti pääsi perille eikä posti hukkaillut. Pusut pojille!
    TJ

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuli <3
      On pitänyt viestitellä ja kiitellä poitsujen puolesta, mutta näköjään pää on vielä synnytyksen jäljiltä hieman hatara :D Tullaan ehkä ens viikolla Lahteen, koitetaan treffailla! <3

      Poista
  4. Voi noita poikia <3 Ihanaa kun imetys on lähtenyt käyntiin! Kyllä ne asennot sieltä löytyvät, malttia vaan. Itse tykkäsin eniten imettää istualtaan (päivisin) ja öisin kyljellään. Nopsasti ne vauvat oppii :)
    Jos julki-imetys ei ole sun juttu, niin älä välitä, ei se ole kaikkia varten. Ja onhan se eriasia imettää yksi kuin kaksi (tai imettää yksi ja pullosta ruokkia toinen). Pointtina et se ei käy ihan yhtä nopsaan ja helposti kuin yhden kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo siinä tosiaan on tekemistä. Mut pikkuhiljaa. Ja kiva tosiaan huomata, että pikkuhiljaa ne vauvat oppii. Ja kai sitä itekin vähän aina oppii uutta joka kerta. :D

      Poista
  5. Hienostihan teillä on lähtenyt homma käyntiin! Elät nyt äitinä tosi herkkää aikaa ja itkut on herkässä ym. Välillä voi tulla tosi raskaita tunteen heittelyitä, mutta näin alussa ne kuuluu asiaan. Niistä ei niin hirveästi puhuta ja mietin, että syy on varmaan se, että muutaman viikon päästä ne unohtuu vaikka tosi rankkoja on sillä hetkellä olleet. Pyydä ehdottomasti kaikki imetysapu itsellesi, jos haluat imettää! Syli-imetyskin voi helpottaa, kun pojat hieman kasvavat. Mutta korvikkeisiin vaan sitten, jos on liian hankalaa. Onhan kahdessa hurja työ muutenkin, ei pidä väsyttää itseään.

    Onnea perheelle! Teillä on rankat viikot edessä, mutta pikkuhiljaa helpottaa, kun pojat kasvaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi nää tunteet on vielä heitelleet aika lievästi. Ja nyt alkaa huomata, että pahimmat hormonimyrskyt alkaa jo tasoittua. :) Onneksi, on sekin aika rankkaa kun pikkuasiat itkettää :D

      Kiitos paljon! <3

      Poista
  6. Paljon onnea pojista, he ovat todella suloisia :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!