keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Rasmus ja Kasper 4kk

Pojat on olleet nelikuisia jo kohta kaksi viikkoa. Itse the 4kk -päivä meni melkein ohi, ei tajuttu että sekin tuli, ajatukset taisi olla jo tulevissa nimipäivissä. Ja kun kiinteätkin oli jo aloitettu, ei tämä ollut sen kummempi virstanpylväs.

4kk lääkärineuvolakin on vasta ensi maanantaina, jolloin pojat ovat oikeasti jo 4,5kk, mutta kun vaihtoehdot oli vajaa nelikuisena ja reilu nelikuisena valitsin tämän. Sen kummempaa tarvetta kun neuvolakäynnille ei ollut, niin se oli oikeastaan se ja sama.

Rasmus
 No, mitä sitten osaavat meidän nelikuiset pojat. Poikia ja heidän touhujaan on ihana seurata, kun kokoajan tulee jotain uutta ja ihmeellistä vastaan. Rasmus on edelleen se pojista, joka liikkuu enemmän ja sujuvammin. Tosin Kasper nousi ensin kyynärpäiden varaan.

Rasmuksen kun jättää leikkimatolle hetkeksi, se saattaa olla mennyt akselinsa ympäri 180 astetta kun tulee takaisin. Kovasti Rasmus yrittää kääntää itseään selältä mahalle, mutta ei vielä täysin ole onnistunut. Aina ottaa käsi vastaan. Kyljeltä kyljelle keikutaan jo paljon. Pää pysyy hienosti mahallaan ollessa pystyssä, ja kun Rasmus kyllästyy mahallaan oloon, hän keikauttaa itsensä takaisin selälleen. Jos jaksaa, useimmiten alkaa armoton raivoaminen ja peittoon huutaminen..

Rasmus juttelee paljon, mutta selväti vähemmän kuin Kasper. Rasmus on myös tarkka siitä, että saa vuorollaan ruokaa lusikasta. JOs lusikan suuhun laittaminen kestää liian kauan, kuuluu vihainen "Äyh!" Rasmus odotteleekin monesti lusikkaa suu auki. Mistähän on malttamattomuutensa perinyt? Ei kyllä ainakaan äidiltään..

Kasper
 Kasperista lähtee ääntä. Kun Rasmus jokeltelee puheäänenvoimakkuudella, Kasper huutaa. Juttua tulee valtavasti ja uusin juttu on edellisessä postauksessa mainittu r-äänne. Sitä on kiva pärisyttää.

Kasper
 Kasper on vähän hölmö. Esim. ylemmässä kuvassa, lusikka ei tullut ilmeisesti suuhun riittävän nopeasti, joten Kasper alkoi syömään porkkanoita ruokalapusta.. Kasper myös sanoo aina lusikan suuhun saatuaan, "hammm", "nammm" tai "hymmm". Kun Rasmus keskittyy syömiseen ja höpisee vasta sen jälkeen, Kasperin pitää selostaa koko ruokailun ajan.

Rasmus
 Ruokailijana Rasmus on hirveän hyvä. Juuri se, että Rasmus avaa suunsa aina uutta lusikallista odottaessaan, helpottaa syöttämistä valtavasti. Rasmuksen ehdoton suosikki on punaposkisose, sitä syödessä tulee hirmuista maiskutusta. Tosin Rasmuksen herkkuja näyttää olevan kaikki muukin ruoka. Oli se itten kukkakaalia tai persikkaa, niin hyvin kelpaa Rasmukselle. Maito ei sitten kelpaakaan. Öisin Rasmus kyllä juo maitoa, mutta päivisin saattaa hörpätä 5-10ml maitoa ennen ruokaa ja siinä se. Jos maitoa yrittää tarjota, heiluttaa vaan päätään ja sylkee pullon suustaan.. Sosetta sitten uppoaa jopa enemmän kuin Kasperille, vaikka pojilla taitaa edelleenkin olla painoeroa kilon verran.
Kasper
 Rasmuksen tavoin Kasperillekin kelpaa kaikki ruoka. Parasta ilmeistä päätellen on kuningatarsose. Kasperkin kuitenkin näyttäisi tykkäävän kaikesta ruuasta. Kasperille maitokin kelpaa paremmin kuin Rasmukselle, mutta myös Kasperin maitomäärät ovat aina pieniä. 20-60ml ruokailua kohti. Pitäisiköhän poikien juoda enemmän maitoa? Miten teillä on maito maistunut kiinteiden aloituksen jälkeen?
 


Kasper
 Pojat on vihdoin tajunneet, että meitähän on kaksi! Viikko sitten tajusin tiskikonetta tyhjentäessä, että pojathan juttelee leikkimatolla toisilleen. Hiljaa menin lähemmäs seuraamaan, ja ne ihan oikeasti jutteli. Toinen mölisi jotain, johon toinen hymyili tai nauroi. Ja sitten taas toisinpäin. Jonkin aikaa tätä jatkui (ja mamilla taisi tulla pari kyyneltä sitä seuratessa..) ja yhtäkkiä Kasper aloitti lohduttoman itkun ja Rasmus jatkoi naureskelua. Mitä lie sanonut veljelle :D

Vas Rasmus oik Kasper
 Molemmat osaavat jo nauraa ääneen. Hauskinta on naaman pussailu, tai äidin laulama UkkoNooa. Myös pojille juttelu saa aikaan mielettömän suloisia hymyjä ja kujerrusta. Körökörökirkkoon-loru polvella istuen on myös ihan hervotonta. Vauvan nauru on vaan niin suloista!

Isi ja Rasmus
 Pojat kuolaa. Ja paljon. Nyrkit on koko ajan suussa ja kuola valuu. Kaulukset on aina ihan märkinä. Mutta muuten pojat ei tunnu oireilevan, joten en tiedä johtuuko hampaista. Jos johtuu, niin ei ne ainakaan kauheasti taida vaivata.

Kasper
Nukkumaankäynnin pojat hallitsee myös hyvin. Viime aikoina on tullut kyllä vähän rauhattomuutta siihenkin, ja pojat ei ollenkaan haluaisi käydä nukkumaan. Ei mukamas väsytä yhtään. Päänsilittely ja kädestä pitäminen saa kuitenkin silmät lupsumaan. Nyt olen kiristänyt vähän linjaa tuon syliin rauhoittelun kanssa, kun alkoi näyttää siltä, että Rasmus halusi sitä joka unille käydessä. Nyt viime päivinä on sitten käynyt taas paremmin yksin nukkumaan.


23 kommenttia:

  1. Meilläkin meni maitoa pian kiinteiden aloittamisen jälkeen tooosi vähän, mutta nyt se on kuitenkin tasoittunut taas :) hervoton toi kasperin tukka!! Niin Ihania molemmat :3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Okei, mä oon aatellut, et kai se itse tietää milloin on jano.. Pitää vielä kysellä nauvolasta, mut hankalahan tota on pakottaa :D
      Joo se on kyllä huippu ihana! Anoppi jo vihjaili parturissa käyntiä, mutta en kyllä raaski <3 Siihen on niin kiva hangata poskea ja haistella sitä vauvatuoksua <3

      Poista
  2. Meillä taas menee vieläkin 1,5litraa maitoa päivässä vaikka Aava syö tuon lisäksi 2,5purkkia sosetta :D Kiire kasvaa ilmeisesti :p

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aava on kunnon pieni kulinaristi <3
      Meillä menee sosetta ehkä 5dl/poika/päivä, et kai ne sit korvaa sen maidon määrän tolla ruualla..

      Poista
  3. meillä poika oli reilu 3kk ku alko armoton kuolaaminen. Monista itkuista syytin hampaita ja ekat hampaat tuli vasta vajaa 8 kuisena. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No meillä taisi alkaa samoihin aikoihin, just tänään tunnustelin noita ikeniä, mut ei siellä mitään hampaita tuntunut.. Vaikeita tälläset.. :D

      Poista
  4. Ihanaa lukea poikien pieniä eroja luonteessa..! :)

    Meillä kiinteiden aloittamisen jälkeen on poika alkanut aamuisin hylkimään tissiä, en tiedä odotteleeko päiväsosetta vai mikä kumma on.. Ei kuitenkaan ole äkäinen vaan iloinen itsensä ja nukkuakin vielä päikkärit ennen kuin ruoka taas kelpaa..!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nii, no ehkä ei sitten vaan ole jano :D Kai ne sitten jotenkin osaa yhdistää ruuan nälkään ja maidon janoon.. Tai en tiiä voiko noin pienet tajuta?

      Poista
  5. Kasper on ihan isänsä näköinen :)

    Ihanat pojat teillä kyllä on! <3 Siis jos nyt näin kuvien ja sun kertomusten perusteella voi sanoa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se on :D Hassua nähdä niillä samoja piirteitä ja ilmeitä :D

      Niin meillä on <3 aivan ihanat <3

      Poista
  6. Aivan ihania kuvia! :)) Niin suloiset pojat teillä! Ja ihanan näköstä kun on samanlaiset vaatteet tuossa kuvassa! :)

    VastaaPoista
  7. Ihania söpöliinejä!!! :) ja osaavat jo paljon! Me ei malteta täällä oottaa että pojat "löytävät" toisensa :D
    Kunpa meilläkään ei tarvis rauhoitella sylissä...mut se on ainoa mikä saa lopulta untenmaille. Silittely tms saa aikaan vaan kovempaa huutoa ja jos toinen on nukahtanut niin ei nuku kauaa... Hohhoh. Onko teillä missään vaiheessa pitänyt rauhoitella sylissä nukkumaan mentäessä vai onko pojat jo ihan alusta saakka jääneet nätisti sänkyyn?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo se on kyllä huippusöpöä! Pojat tajusi toisensa ihan vasta nyt vähän aikaa sitten, niin jospa teilläkin kohta! Eikös teillä pojat ole korjatulta iältä 2kk? Kun meillä ovat nyt reilu 3kk.
      Meilläkin just rauhottelin Rasmusta melkein puoli tuntia unille. Pari kertaa se kävi sylissä, mutta sitte laitoin aina sänkyyn, kovasti se olisi syliin halunnut mutta lopulta suostui jäämään. Joskus on kyllä kauheaa väsytystaistelua toi nukkumaan meno.. Sit jos ovat just sopivan väsyneitä, ei liikaa eikä liian vähän, niin sitten nukahtavat itse.
      Mutta siis, enimmäkseen ovat nukahtaneet itse sänkyyn ihan alusta asti, mutta toisinaan pitää rauhotella tai nukuttaa syliin.

      Ja toi on kyllä niin ärsyttävää, että juuri kun toinen on nukahtanut, niin toinen herättää sen huudollaan. Nykyisin meillä toinen menee kymmenisen minuuttia aikaisemmin nukkumaan kun toinen, niin se eka toivottavasti ehtii nukahtaa ennen kuin toinen tulee nukkumaan.

      Poista
  8. Onpa pienet poikasi suloisia, jotenkin ihanan touhukkaan oloisia veijareita. :)

    Hei, haluaisin kysyä, kun omaan korvaan (tai silmään:D) "särähti" tuo, että aiot kiristää linjaa sylittelyn kanssa.. Miksi sylissä olemista pitää mielestäsi rajoittaa, kun kyseessä on pieni vauva? Kerroit, että poikasi haluaa olla sylissä illalla nukkumaanmennessä. Eikö se olekin ihana asia, tuuditella oma pikkuinen uneen lämpimässä sylissä? :) Varsinkin, kun kertomasi perusteella lapsesi kuitenkin melko hyvin nukuttamisen jälkeen nukahtaa. Minulla on myös pieni poika (vähän vielä pienempi kuin omasi), ja sylittely ja sylissä nukkuminen on mielestäni vauva-arjen tähtihetkiä, siksi asia pohdituttaa! MIelestäni syliä ei voi koskaan vauvalle antaa liikaa! <3 Unikouluja ehtii sitten myöhemminkin, ne on niin hetken vaan ihan pieniä tuhisijoita.

    Mukavaa syksyn jatkoa teille kaikille! :)
    - Äiti26, poika 3kk

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Veijareita tosiaan ovat :D
      Saatoin kirjoittaa vähän väärin sanoin, mutta sylittelyä ei ole tarkoitus vähentää, vaan sitä syliin nukahtamista. Olen vaan todennut, että jos opeta pojat siihen, että syliin nukahdetaan, niin ne ei enää osaa nukahtaa yksin sänkyyn. Ja se taas kummasti vaikeuttaa arkea, kun molempia ei voi samaan aikaan nukuttaa syliin. Ja totta, on se aivan ihanaa kun pieni tuhisee sylissä, joten aina tuo ei onnistu ja silloin tällöin annankin nukahtaa syliin.

      Eli sylissä oloa ei rajoiteta missään nimessä, vaan syliin nukuttamista. Ja yritän nukkumaan mennessä rauhoitella pojat sänkyyn silitellen ja suukotellen, niin että makaavat omassa sänkyssä kuin se, että olisivat sylissä ja sama setti.

      Saattaisin toimia toisin jos meilläkin olisi vain yksi vauva, jolle voisi omistaa sen kaiken ajan, mutta kun poikia on kaksi, on pakko jossain vähän oikoa.

      Ja oikein mielelläni nukuttaisinkin molemmat syliin, pelkään vaan sitä etteivät sitten siihen totuttuaan oppisi nukahtamaan itse sänkyyn. Voisihan se olla toisinkin, mutten ole valmis kokeilemaan, sillä tuntuu, että pojat ovat oppineet tämän tyylin hyvin.

      Meidän tavasta hoitaa poikien nukkumaan käyminen voi tietysti olla montaa mieltä, mutta niinkuin jo sanoinkin, niin kaksosten kanssa jossain asioissa pitää mennä siltä missä aita on matalin. Ja ainakaan meillä ei valvota öitä, joten taitaa tämä ainakin jotenkin toimia. Äiti ja isi on pirteitä ja energisia, joten meistä taitaa tällaisina olla pojille paljon enemmän iloa kuin väsyneinä ja kiukkuisina :)

      Poista
  9. Ihania söpöläisiä :)
    Kasper näyttää ihan isältään ja Rasmuksessa on tosi paljon samaa sun kanssa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kasper on tosiaan ihan kuin Henkka, ja kiva kuulla että mun piirteitäkin löytyy toisesta. :D Itse näen Rasmuksessa hirveästi mun pikkuveljeä.

      Poista
  10. Voi että teijän söpöläisiä<3. Kuulostaa tuo niin tutulta, Peetulla on ihan samat kuviot,kehityksen kanssa ja tuo kuolaaminen ja nyrkkien syöminen ihan mahotonta. Ja ihan huippu tuo pörryyttäminen, niinku r-ääänne, varsinkin kun rupee ottaa joku päähän:) Pukeminen on ihan kamalaa, varsinkin ulkovaatteet. Myökin ollaan vähän soseita nyt maisteltu muutamia lusikallisia päivässä. Peetu pyörähti mahalleen syyskuun puolivälissä, mut nyt taas ollut hiljaisempaa sen suhteen vaikka kyljeltä kyljelle mahotonta menoa ja pyllyä nostaa kovasti. ja just tuo 180astetta pyörii lattialla.
    Miustakin Kasper on kyllä ihan Henkan näköinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo pukeminen on ihan hirveää :D Päivävaatteet meillä menee helposti, mutta ulkovaatteet on ihan tuskaa :D
      Onpa Peetu jo kääntynyt ajoissa! Meillä ei kumpikaan kokonaan vielä itse. Rasmus ottaa jo sellaista lentokone-asentoa tosi usein :D

      Joo, Kasper on ihan Henkka <3

      Poista
  11. Voi ihanaa... kaksosblogi! :D

    Pakko liittyä seuraamaan!!

    VastaaPoista
  12. Joo, päivävaatteet menee vielä helposti, paitsi jos ollaan väsyneitä niin sekin vähän ärsyttää. Peetu kääntyi sillon alkuun paljon niin että se käsi jäi sinne alle, ennen kun sai sen punnerrettua alta pois, mutta nyt on kyl pitänyt lomaa varmaan pari viikkoa kun viimeksi kääntyi. Kaipa se sit vielä sieltä tulee takaisin.

    Mie oon kyllä samaa mieltä siun kanssa tuon nukkumisen suhteen, et jos vaan onnistuu niin ei viereen tai syliin nukuta. Kyllä pääsee niin paljon helpommalla sitten isompanakin. Peetu ei kyllä oikein ees nukahda ikinä syliin, pari kertaa näin isompana nukahtanut kun ollaan kylässä oltu ja kiikkutuolissa. Toki otetaan syliin jos ei sänkyyn rauhoitu, mutta sitten takaisin sänkyyn, kun rauhoittunut.
    Toki oon kyllä myös sitäkin mieltä mikäs on ihanampaa kun nukkuva oma lapsi, yöllä nukahtaa tietty aina viereen kun on syönyt ja se on kyllä niin suloinen hetki. Mutta oon laittanut aina sitten omaan sänkyyn. Meillä ei ole Peetu nukkunut yhtään yötä vieressä, enkä varmasti osais nukkua jos nukkus vieressä. Että kyllä tässäkin asiassa on kaikkille se oma ja paras tapa.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!