perjantai 11. lokakuuta 2013

Rimanalitus

Eilistä iltaa ei tosiaan voi kutsua miksikään äitiyden riemuvoitoksi. Päivänä se taisi olla koko äitiyshistoriani surkein ja epätoivoisin. En voi kun antaa kaiken kunnian ja arvostukseni koliikkivauvojen äideille. Vielä suuremmat respektit monikkokoliikkivauvojen äidille. En oikeasti ymmärrä miten jaksatte ja kestätte?!

Päivä meillä alkoi ihan normaalisti ja tavallisesti. Samalla lailla kuin mitkä tahansa muutkin päivät. Oma jaksaminen vaan oli vähän vähäisempää valvotun illan ja katkonaisen yön takia. Tuttia sai käydä nostamassa vuoron perää molemmille pojille.. Siksi kai aamullakin luovutin kokeilematta uloslähtemisen. En vaan jaksanut yhtään kuunnella sitä itkua ja raivoa, jonka pukeminen pojissa aiheuttaa. Molemmat VIHAA ulkovaatteiden pukemista. Ihan sama, puetaanko kaikki mahdollinen rukkasista tossuihin ja haalareihin, vai pelkkä hattu ja villasukat, se on inhokki numero yksi! Takuuvarmaa huutoa naamapunaisena. Joten päätin, että ollaan päivä sisällä. Olisimpa tiennyt paremmin.

Aamu-unet jäi molemmilla lyhyiksi ja lopputulema olikin sitten se, että kiukutellaan äidille. Kumpikaan ei viihtynyt hetkeäkään leikkimatolla tai sitterissa yksin, vaan tavoite oli syliin. Eikä se pelkkä sylikään riittänyt. Piti hetkuttaa,ketkuttaa, heijata ja hypyttää. Ja teeppä se kahdelle. Joo, eipä onnistu.

Iltapäivän saldo oli sitten se, että vuoronperää kuuntelin toisen itkua ja raivoa yrittäen jalalla heiluttaa sitteriä, ja heiluttelin toista sylissä. Välillä toinen onneksi nukahti, ja sen sai laitettua sänkyyn. Tietenkäänhän pojat ei voineet nukkua samaan aikaan..

Henkan tullessa kotiin, vastassa oli super turhautunut mama, kiukkuavat pojat ja valislihapullat uunissa ja nuudelit lillumassa kuumassa vedessä. Jostain syystä energiaa kunnollisen ruuan laittamiseen ei enää ollut..

Henkka kyllä tarjosi hall passia, hetki yksin vaikka ulkona, mutta jäin kuitenkin kotiin. Ei se Henkka sen paremmin olisi selvinnyt kiukkuavista pojista yksin.

Voikun olisin aamulla tajunnut lähteä poikien kanssa ulos, olisivat ainakin nukkuneet vaunuissa..

Illalla Rasmus vetäisi oikein kunnon kilarit. Teki totaalisen stopin maito- ja vellipulloille ja jos sen suuhun yritti ujuttaa huomaamatta pulloa, alkoi armoton raivoaminen. Rasmus karjui naama punaisena äänetöntä huutoa. Kädet huitoi ja koko poika oli ihan hikinen. Lopulta Rasmus rauhoittui syliin, ja nukahti käytännössä kesken huudon..

Kasperkin, jonka kiukut on yleensä tosi lyhyitä ja johtuu useimmin vaan ruuan liian hitaasta toimituksesta, itki ja kiukkusi vellipullolle. Välillä loukkaantui myötätunnosta kun Rasmuskin huusi.

Lopulta molemmat pojat oli sängyissään unessa. Rasmus heräsi vielä nälkäänsä reilun puolen tunnin päästä, mutta rauhottui saadessaan pullon ja söikin sen tyhjäksi. Yö sitten meni onneksi melko rauhallisesti.

Eli, voitte kuvitella ettei ollut mikään voittajafiilis illalla. Turhautti ja itketti. Miksi ne itkee, miksei ne rauhotu? Mitä mä teen väärin? Oon ihan huono äiti. Ärsytti, ärsytti ja ärsytti. Tuli siis aika mahtavaan saumaan mummon tarjous keskiviikkona ottaa pojat tänään luokseen hoitoon.

Nyt onkin sitten huomattavasti kevyempi fiilis. Viikonloppu edessä, kiireetön kauppareissu takana, tiedossa vielä pikainen perjantaisiivous ja sitten käyn peilin edessä mantraamassa itselleni pari kertaa; "olen hyvä äiti, paras pojilleni" ja istun sohvalle teekupin kanssa, avaan telkkarin, enkä tee YHTÄÄN MITÄÄN.

Ihanaa viikonloppua kaikille lukijoilleni! <3 Kertokaahan tekin itsellenne, että olette hyviä äitejä, vaimoja, tyttöystäviä ja ystäviä, vaikka arki joskus potkiikin päähän oikein kunnolla!

 <3:  Nelli

14 kommenttia:

  1. Nelli murunen!! Mie niin ihailen sitä miten jaksat kaksosten kanssa. Mulla tekee välillä tiukkaa tuo yksikin + siihen vielä 5v jolla on ikuinen uhmaikä..
    Ollaan me kaikki mammat kyllä ihan supereita kun jaksetaan vaikkei edes JAKSETTAIS!
    Ihanaa viikonloppua teillekin!
    Ja tosiaan nyt kun on vapaata,älä tee mitään! Pistä Henkka tekee ja ota lasi kuohuvaa!;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ihana Emmi <3
      Ollaan me, ihan mahtavia.
      Päivä itsekseen oli ihana. Sen perään oli sitten myös ihana huomata kuinka poikia oli jo ihan valtava ikävä. Ei pienet itkut tuntuneet enää miltään. Ja iltaan kuului tottakai lasi valkkaria ja suklaata ;)

      Poista
  2. Mä niiiiiin tiedän ton tunteen...mutta jopa paskamutsilla on huomenna uusi päivä ;)

    Eikös teidän pojat ole nyt jotain nelikuisia..? Meillä oli Einolla (Aapo nyt ei ole koskaan kieltäytynyt ruuasta :D) siinä paikkeilla kanssa iltaisin ihan järkyttäviä pulloraivareita, joihin ei auttanut mikään! Yritettiin syöttää liikkeessä, sitterissä, sängyssä, unessa...ei mikään kelvannut. Jonkin aikaa tätä kesti, mutta kyllä se ajan mittaan helpotti. Mitään syytä ei loppupeleissä keksitty! Ootteko koittaneet vaihtaa pulloon isompireikäistä tuttia..? Meillä se auttoi hiukan..

    Ihanaa vapaapäivää, oon vähän kateellinen ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niimpä. Onneksi tulee se seuraava päivä, joka useimmiten on parempi kuin edeltäjänsä :)
      Joo nelikuisia ovat. Kolmikuisena Rasmus raivosi myös, ja silloin auttoi toi vaihtaminen isompireijälliseen tuttiin. Nytkin kokeiltiin, mutta hermostui vaan enemmän. Virtaus kun oli liian kova. Hieman dramaattinen tuo meidän R.. ;)

      Kiva kuulla, että muutkin lapset hermostuu noin. Ehkä se ei ole sitten mitään sen kummempaa :D

      Poista
  3. Voi elämä mikä päivä!!! En tiedä lohduttaako tämä, mutta kaikki on ohimenevää.. se tulee loppumaan. Meillä pikkumies suuttui jos pullon kiersi liian kireelle ja imeminen oli liian työlästä. Pullo lensi kaaressa. Nauti viikonlopusta ja kerää voimia =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi :) Ja pitää kai käydä alhaalla, että joskus voi olla myös siellä aallonharjalla :)
      Hahah, on noi vauvat joskus aika monimutkaisia paketteja..

      Nautin, kiitos! :)

      Poista
  4. Voi, tää oli kyllä jotenkin niin ihana teksti! <3 I feel you. Paitsi vaan ton yhden kanssa tällä hetkellä :-D Mulle tuli vähän ironinen olo- Jasperhan on maailman kiltein ja rauhallisin eikä ikinä itke...., ja sitten eilen sillä oli just samanlainen päivä kun teillä ja mulla just samanlainen olo ku sulla!! :D Miten voi edes käydä näin? Siis ihan kaikki oli samaa eilen täälläkin :'D Kirjotit mun kaikki tunteet kyllä ylös :-)

    Hampaista & väsymyksestä johtuu. Kylmät purulelut ainakin jasperillakin auttaa AINA. kokeile antaa niitä vähän väliä niin on ees hetken tyytyväisiä! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei :/ tosi ikävää, että sullakin on ollut tuollainen päivä.. onneksi nämä pari seuraavaa päivää on ollut ainakin täällä parempia.

      Jospa meidän lapset elää jotenkin sanoja mielialoja? ;)

      Pitääkin ens kerralla kokeilla noita puruleluja.. vaikka en tiedä voiko noin pienillä vielä hampaat vaivata..?

      Poista
    2. No se voi olla ;-D Ehkä niillä on joku telepaattinen yhteys ;D Ja täälläki on nyt taas mennyt mainiosti :-) <3

      Niin ja voi se ien sielä vaivata!! Jasperille tuli kaks ensimmäistä hammasta 5kk iässä ja paljon sitä ennenkin nautti puruleluista kun kutitti niin hampaiden kasvaminen ja valmistautuminen puhkeamiseen :s

      Poista
    3. Aijaa! Mä olen ollut ihan siinä uskossa, että hampaita tulee vasta vuoden iän tienoilla.. :D
      Hyvä että valaisit! :)

      Poista
  5. Pikkuvauva aika on äärimmäisen raskasta varsinkin monikkojen kanssa yksin ollessa. Mulle suuren suuri apu oli kantoliina/liinat, niiden avulla tytöt rauhoittui mahakipuilujen aikaan ja sain tehdä kotihommia. Myöskin "koliikkikeinut"(90€/kpl graco baby delight) ja päivittäinen(tai parikin kertaa päivässä) ulkoilu oli mulle henkireikä koska sillon tytöt nukkui monta tuntia ja sain kävellä hiljaisuudessa. Tietenkään samat jutut ei toimi kaikilla.

    Mä toivon että helpottaa kuitenkin tietää että meillä nyt tyttöjen ollessa 1v on ihan eri meininki talossa, on uskomatonta miten yhtäkkiä ollaankin jo tässä tilanteessa että lapset nukkuu sekä yöllä että päivällä ja leikkivät hetkittäin keskenään lattialla ilman kiukuttelua. Päivä kerrallaan eteenpäin ja menette siitä mistä aita on rikottu :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. niinhän se on. meiltä kyllä manduca löytyy, mutta en tossa kiukun keskellä yhtään muistanut sitä.. se kun on niin vähällä käytöllä. Pitää laittaa korvan taakse.

      Keinuja ei taideta enää viitsiä hankkia, ainakaan jos nää kiukkupäivät ei lisäänny. Pojat alkaa kuitenkin olla jo niin isoja. Ja aika kalliita on noi keinut muutenki. :)

      Ulkoilu on meilläkin varma keino saada pojat nukkumaan. Vaunut kun lähtee liikkeelle, pojat on lähes jo unessa.

      Tosiaan helpottaa! Ja aina pitäisi muutenkin muistaa, että mikään ei kestä ikuisesti. Onneksi on niitä hyviäkin päiviä. :)
      Tosiaan, juuri siitä mistä aita on jo rikki ;) Kiitos Kety :)

      Poista
  6. Äitinä ei pärjää, jos ei muistuta itselleen, että on lapsilleen se paras äiti jne! Meillä 1v kiukutellut kuumeen kourissa alkuviikon ja nyt homma paljastuikin vauvarokoksi! Itse olin samaan aikaan nuhassa, ja raskausviikotkin nyt +20 niin alkaa olemaan melko väsy, kun neiti heittäytyy spegetiksi juurikin, esim.pukiessa. Huoh. Kyllä joskus tekisi mieli hakata päätä seinään ja huutaa hetki hoosiannaa, mutta on se äitiys ihanaakin. Päivästä selviää aina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei, eihän äitiys aina palkitse, mutta silloin kun palkitsee niin tekee sen kyllä isosti :)
      Voih :/ Eipä kuulosta mukavalta sinunkaan päiväsi. Jaksamista sinnekin! <3
      Joskus on ihan hyvä antaa itselleen lupa huutaa sitä hoosiannaakin. kummasti helpottaa ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi!