sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Sairastuvalta päivää taas!

Tää kevät on kyllä mennyt vaan sairastaessa. Yleensä ei Henkan kanssa olla itse pahemmin flunssassa, mutta nyt poikien myötä myös me on saatu osamme noista taudeista. Noroviruksilta sun muilta mahataudeilta on onneksi vielä vältytty! (koputtaa puuta!) Enemmän on kärsitty juurikin flunssista ja räkäisyydestä, sekä niistä niiden aiheuttamista korvatulehduksista.

Molempia poikia käytettiin taas perjantaina lääkärissä. Kasperilla akuutti korvatulehdus kummassakin korvassa, edellinen tulehdus oli kaksi viikkoa sitten, eikä se ollut antibiooteist ahuolimatta mennyt ohi. Kasperilta puhkaistiin siis molemmat tärykalvot, jotta kalvojen takana olleet limat tulisi pois. Uusilla antibiooteilla aloitettiin sitten toinen kuuri.

Rasmuksella oli myös lievä korvatulehdus, edellisen se sairasti kolme viikkoa sitten. Rasmuksella kuitenkin selvittiin ilman antibiootteja, ainakin alkuun. Rasmus sai putkitustuomion korviinsa, jos vielä yksikin tulehdus iskee ennen kesää.

Tää poikien sairastaminen on ehkä töissä käydessä vaikeinta. Perjantainakin pojat kävivät lääkärissä isin kanssa ja paska mutsi -olohan siinä tuli, kun isi laittoi viestiä, että Kasperin tärykalvot puhkotaan, just odotellaan puudutteen vaikuttamista. Olin vielä palaverissa enkä voinut samantien soittaa. Siinä piti sitten kyyneliä nieleskellä, kun pieni joutui kestämään tuollaisen ilman äitiä. :'(
Ihan järjetöntä ajatella noin, varsinkin kun aina kehun sitä kuinka ihanaa on, että pojille molemmat vanhemmat ovat yhtä tärkeitä. Se ei mene niin, että vain äidin syli kelpaa harmin tullessa tai että vain isi osaa halata kivun pois. Ja olihan isi Kasperin kanssa operaation aikan. Ja hyvä että olikin, koska mä en tiedä olisinko itse selvinnyt siitä. Eli järjellä ajatellen mun on ihan turha potea huonoa omaatuntoa tästä. Mutta podempa silti. Mitä ihmettä? :D

vasemmalla Kasper, oikealla ylhäällä Rasmus ja alhaalla Kasper


Muuten meillä on mennyt tämä uusi roolijako tosi kivasti! Tottakai vielä vähän molemmat haetaan paikkaamme, mutta tuntuu että pojat on ainakin tottuneet jo. Eka viikko meni molemmilla pojilla vähän enemmän ja vähemmän itkuisina. Kai ne olivat vähän ihmeissään, kun äiti oli päivän poissa ja isi heidän kanssaan. Vaikka en tietenkään halua, että pojat joutuvat ikävöimään minua päivisin, on iltaisin ja viikonloppuisin ihana huomata heidän ilo, kun äiti onkin paikalla koko ajan. Eilen illalla vatsahaastetta tehdessä Kasper lepuutti päätään mun rintaa vasten, ja antoi välillä pusuja poskelle :D Sohvalle kun istuu, toinen kiitää aina salamana paikalle ja yrittää jalkoja pitkin kiiveetä syliin. Syliin nostettaessa käperrytään kihertäen kaulaa vasten ja hekotellaan suu auki. Se lasten näyttämä rakkaus ja välittömyys on ehdottomasti aivan ihana palkinto siitä, että päivät menee töissä. Ja mikä ehkä ihaninta, se mun pelko siitä, etten olisi enää mitään vaan isi ainoastaan kelpaisi kaikkeen, on osoittautunut täysin turhaksi.

Vaikka tämä teksti nyt meni vähän tällaiseksi itkuvirreksi, on mun pakko sanoa että nautin töistä ihan valtavasti! Mä olen aina ollut siinä uskossa, että olen enemmän perhekeskeinen, enkä niinkään urasuuntautunut. Mut nyt olen parin viikon aikana oppinut sen, että olen molempia. Paras tilanne mulle olisi varmaan osa-aikatyö. 36h viikossa tuntuu liian suurelta määrältä, mutta vaikka reilua kahtakymmentä tekisin tosi mielelläni! Mutta katsotaan nyt mihin elämä, työt ja arki vie. Tällä hetkellä olen ainakin vielä jäämässä poikien kanssa kotiin syksyllä. Kotihoidontukihakemus pitäisi muuten laittaa mahdollisimman pian vireille!

Mitäs meille muuta.. 
Ollaan oltu tosi reippaita huhtikuun alussa aloitetun vatsahaasteen kanssa! Nyt mennään päivässä 13, eikä vielä yhtäkään lipsuilua! Juoksukuntokin alkaa pienten hapuilujen jälkeen löytyä. Herkkulakko ei vaan pitänyt millään! :D Hups. Nyt yritetään pysyä yhdessä herkkupäivässä. Se oli perjantai ja nyt jo mun kroppa huutaa suklaata!

Viime viikolla muuten leikattiin poikien hiukset! Molemmilla oli tukka kasvanut ihan hirveästi ja se alkoi olla jo tosi epäsiisti. Pistettiin sitten Henkan kanssa kotiparturi pystyyn ja lopputulos oli tosi hyvä! Vaikka kumpikin pojista pyöri, karjui ja huusi, saatiin kummallekin siisti kevättukka. Vähän muutamia hapsuja vielä jossain on, niihin pitää paneutua joskus kun pojat ovat rauhallisia.. Yleisilme on kuitenkin nyt tosi paljon siistimpi kuin ennen. Pojista tuli niin samannäköisiä, kun tukkamuotikin on nyt samanlainen! :D Kaksi pientä Eemeliä!


16 kommenttia:

  1. Voi pikkuisia potilaita :/ Korvatulehdukset on kyllä ikävä vaiva! Toivottavasti pian helpottaisi:)

    Kiva kuulla, että nautit jälleen työnteosta. Itsekin olen sitä paljon miettinyt, mutta kaipa sen intohimon löytää jälleen uudestaan:) Ei musta kotiäidiksi olisi loppuelämäksi, mutta toisaalta en pystyisi enää lapsen myötä elämään vain työlle. Toivonmukaan jonkunlainen tasapaino löytyy aikanaan. Itse pohdin juuri, että palaanko töihin tammikuussa 2015 vai elokuussa 2015. Eli neiti olisi joko puolitoista tai kaksi...toisaalta himoitsen takaisin töihin, mutta toisaalta olisi ihana nauttia pienestä ihmisestä...kamalan ristiriitaista....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on!
      Joo täö töissöolo on gosi ristiriitaista! Toisaalta ihanaa toisaalta haluaisi olla kotona! :/

      Poista
  2. voi noita syötävän suloisia poikia<3 ja tosi kurjaa että siellä joku pitkäaikaisemi vitsaus meneillään:(
    mulla on ihan sama ajattelutapa,molemmat vanhemmat ovat yhtä tärkeitä.Silti välillä ajattelee just noin "kun mä en ollut paikalla"
    mikä on ihan turhaa, koska lapsi saa sen turvan tunteen varmasti myös isistä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä Salla! Kai sitä yrittäö jotenkin sitä omaa huonoa omaatuntoaan sillä helpottaa.. en tiiä! Mutta ihan turhaa! :)

      Poista
  3. Iso höh!!! Sais teidän sairastelu jo tosiaan loppua, ei ollenkaan kivaa :( mut ihanat nutipäät pojat <3 <3 kevättukat

    VastaaPoista
  4. Ymmärrän kyllä tuon töistä nauttimisen! Itsehän olen ollut äippälomalla vasta tammikuun puolivälistä, mutta kyllä sitä välillä kaipaa omaa työtään (vaikka kotivauvailu onkin ihanaa). Kai se on merkki siitä, että on oikealla alalla? Mie palailen näillä näkymin töihin syksyllä -15, mutta eihän tuota koskaan tiedä. :)
    Kasper näyttää tuossa uudessa tukassaan ihan Henkalta. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heheh, nin näyttää!
      Onneksi kotihoidontuelta pääsee aika vauhdilla töihin jos siltä tuntuu! Mutta nauti kotonaolosta! Se on kyllö kans niin ihanaa! ♡

      Poista
  5. Mieki teen vatsahaastetta ja oon pysyny siinä, mut herkuttelu karkas tänä viikonloppuna iha lapasesta :D :/.
    Pojat näyttää lyhyillä hiuksilla paljon enemmä toisiltaan :).
    http://fitfatmamatiina.fitfashion.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä menee muistaakseni päivä 16 nyt ja ai kauhea kun se tuntuu jo rankalta! :D
      herkut on iyan liian hyviä! :D

      Poista
  6. Osasittepa hienosti parturoida! :) Söpöt pojat! Harmi, kun on ollut sairasteluja. Toivottavasti menisi nuhat ja tulehdukset ohitse pian.

    - tyttöankka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sairastelu on tyhmää :/ niin osattiin! Ihmeen hyvin onnistuttiin! Onneksi :D

      Poista
  7. Todella harmi, että teille on rantautunut tuollainen korvakierre. :( Toivottavasti alkaisi pian helpottamaan. Tuo huono omatunto varmaan kuuluu vain äitiyteen, teit mitä tahansa. Jos olisit kotona, potisit huonoa omaatuntoa kun et ole töissä. Mutta eiköhän se tasapaino löydy! Itse poden huonoa omaatuntoa, kun olen työtön. Haluaisin saada töitä, mutta silti haluaisin hoitaa poikaa kotona. Todella ristiriitaista.. :D

    Meillä olisi parturointi myös edessä, mutta vielä en ole uskaltautunut! Ihan koneella ilmeisesti parturoit? Onko jotain hyviä vinkkejä tarjota? :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppa muuta!
      Joo koneella parturoitiin ja ainoa vinkki ehkä on, että ota joku kaveriksi! Meillä pojat hermostui ihan täysin ja jos henkka ei olisi pitänyt niistä kiinni, ei tosta olisi tullut mitään!

      Poista
  8. Äh n oi korvatulehdukset on kyllä niiiin tylsiä, joko teillä voidaan yhtään paremmin? Voi pojilla oli niin söpöt tukat! Onhan he tietty söpöjä edelleenkin, ja tukka kasvaa takaisin nopeaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No joo kertaalleen paremmin mut nyt taas rasmuksella uusi tulehdus. Hohhoijaa! :D

      hiukset oli niin söpöt!!! Harmittaa kun piti leikata mut oli ne kyllä epäsiistitkin kun niin pitkiksi kasvoivat! :/

      Poista

Kiitos kommentistasi!