HIPP hei, soseiden pariin!

Postaus on toteutettu kaupallisessa yhteistyössä HIPP:in kanssa. 

Mulle on aina ollut tärkeää, että lapsille tarjottu ruoka olisi mahdollisimman puhdasta ja ravinnerikasta. En ole tämän asian kanssa mitenkään fanaattinen, mutta luulen käyttäväni keskivertoa enemmän aikaa tuoteselosteiden ja ruokien ravintosisältöjen tarkasteluun. Nyt kun kaikki lapsista hoidetaan kotona, on myös helppoa vahtia millaista ruokaa heidän lautasilleen tulee.

Tuplien vauva-aikana olin tosi tarkka siitä, ettei lapset juurikaan saaneet kaupan valmissoseita. Ajatusmaailma oli luultavasti lähtöisin siitä, ettei me itsekään juurikaan valmisruokia syödä, joten miksi niitä sitten antaisi lapsillekaan? Aika kivasti sosekokkailut silloin kotona sujuikin, tosin aikaahan mulla oli vaikka kuinka, sillä tuplat vetelivät pitkiä päiväunia aina samaan aikaan. Pian myös huomattiin, että silloin tällöin tarjotut valmissoseet, saivat poikien vatsat sekaisin. Tämähän sitten aiheutti sen, että oikopolkua ei ollut. Mulla ei ollut mahdollisuutta oikaista lasten ruokailussa, vaan aina oli oltava omat sapuskat matkassa, niin lapin reissulla kun mummolakäynneilläkin. Pitemmän päälle, se tuntui tosi kuluttavalta.

Poikien ollessa kahdeksankuisia, meidän lähikaupan lastenruokavalikoima kasvoi ja hyllystä löytyi HIPP -lastenruokapurkkeja. Mä päätin vielä kokeilla niitä pojille, kun huomasin etiketissä lukevan luomu ja ravintosisällön olevan totuttua parempi. Yllättäin ruoka ei aiheuttanut poikien vatsoille mitään oireita. Silloin mä ekan kerran tutustuin HIPP lastenruokiin.

Justuksen synnyttyä mä kävin pientä taistelua itseni kanssa. Kuluneen äitiyden aikana olin jo oppinut, että välillä kannattaa mennä sieltä, mistä aita on jo kaadettu. Ottaa vastaan tarjottu apu, jotta sitten on energiaa niihin vielä tärkeämpiin taisteluihin. Voi olla tarkka lasten syömisissä ilman, että sillä kuluttaa itsensä loppuun yömyöhään keittiössä kokkaillessa. Mä olin jo oppinut, että osa taisteluista kannattaa vaan jättää taistelematta ja välillä helpottaa arkeaan toisiksi parhaimmalla vaihtoehdolla. 

HIPPn ruuat ovat mun silmään paras vaihtoehto lastenruokahyllyllä. Enkä sano tätä nyt vain siksi, että postaus sattuu olemaan HIPPn kanssa yhteistyössä toteutettu, vaan mä ajattelen niin ihan oikeasti. Luomu kertoo mulle, että ruoassa on takuuvarmasti käytetty ravinteikkaita ja luonnonmukaisia raaka-aineita, joiden tuotantokin on ollut puhdasta. Ruuissa ei ole lisäaineita, eikä niiden raaka-aineita ole kasvatettu kemiallisten torjunta-aineiden alla. Lehmien ja vasikoiden ruokkimiseen ei käytetä geenimuunneltua rehua, antibiootteja tai kasvuhormoneja. Eksoottisimmatkin hedelmät ovat kasvatettu niin, ettei niiden viljely uhkaa sademetsiä.  

Justuksen kanssa mä olen ajatellut mennä vähän rennommin. Paljon ja varmasti valtaosa hänen saamastaan ruuasta on kotitekoista, mutta tällä kertaa varmistan, että kaapeista löytyy myös aina tarvittaessa HIPPn valmissoseita. Oli se syy sitten se, etten huonosti nukutun yön jälkeen jaksa alkaa höyryttämään lihoja, kasviksia ja perunoita, tai se että meiltä löytyy aina jotain evästä, joka Justuksellekin on helppo ottaa mukaan. Pussiin tai purkkiin pakattu ruoka säilyy lämpimässä hoitolaukussa paljon paremmin kuin pakastimesta mukaan napattu ruoka. Haluan silti, että valmisruokakin on mahdollisimman laadukasta ja ravinnerikasta ja siinä HIPPn soseet ovat kyllä onnistuneet. Tuotteiden ravintosisältöluettelot ovat lyhyitä ja pääpaino on juuri sillä itsellään. Hedelmällä, vihanneksella tai marjalla. 

Smoothiepussit pääsivät tällä viikolla Justuksen testiin ja tuli nuo isommatkin lapset vaatimaan osaansa. Parasta näissä smoothiepusseissa onkin ehkä se, että ne on paitsi superkätevä ottaa mukaan maistuvat ne myös isommille lapsille. Nää onkin mun luottotuote hoitolaukussa ja nämä kaivetaan esiin aina kun nälkäkiukku meinaa iskea. Äidille tai lapsille. Tuote on 100% hedelmää ja marjaa, ilman mitään ylimääräisiä aineksia. Eikä varsinkaan lisättyä sokeria, mikä mulle ainakin on melkein kirosana lastensoseissa. 

Kerroinkin jo viikolla, että Justukselle alettiin tarjoamaan jo maisteluannoksia. Maistelut aloitettiin vihannessoseilla, sillä niin mun mielestä taataan se, ettei lapsi totu liikaa pelkkiin herkkusoseisiin. Nyt kun pikkumies on näyttänyt vihreää valoa parsakaalille ja porkkanalle, uskallettiin maistattaa hänellä myös persikkaa ja omenaa. Ja voittekin vaan kuvitella, että sehän maistui. Justus tuntui olevan vanhatekijä sosepussien kanssa ja olisi oikein mielellään vetäissyt koko pussin kerralla. Säästettiin kuitenkin puolet seuraavalle päivälle, jos pienen maha jotenkin reagoisikin uuteen makuun. 

Nyt kuukauden verran olisi tarkoitus rauhakseltaan harjoitella soseita yksittäin ja makupareina. Viiden-kuuden kuukauden iässä aletaan sitten maistella puuroja ja vähän myöhemmin lihoja. Näin alkuun Justus ruokailee vielä meidän jommankumman vanhemman sylissä tai omassa istuimessaan, mutta sitten kun istumisvalmiudet ovat kunnossa pääsee hän tutustumaan syöttötuolissa ruokiin ihan omin käsin sormiruokailun muodossa.

Jos HIPPn luomutakuusta haluaa lukea tarkemmin tai katsoa tuotteiden ravintosisältöjä, kannattaa klikkailla itsensä HIPPn nettisivuille. Siellä voi myös suoraan kysyä tuotteista ravintoterapeutilta tai lukaista eniten kysyttyjä kysymyksi. 

HIPP on aktiivinen myös muualla sosiaalisessa mediassa ja seuraajaksi kannattaa liittyä niin Facebookissa kuin Instagramissakin. Facebookista löytyy ainakin kilpailuja ja arvontoja, joista voi voittaa HIPP-tuotteita.

Yhteistyössä HIPP