tag:blogger.com,1999:blog-18167734441737422292024-03-13T16:09:24.389+02:00Nelli KNelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.comBlogger852125tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-55876120055703598012023-05-11T11:20:00.002+03:002023-05-11T11:20:52.395+03:00Espanjaan lasten kanssa - ennakkovalmistelut<p> Hei vaan ja pitkästä aikaa! Niin vaan postausväli venähti, meillä on ollut tosi hektinen ja sairastelujen täyteinen kevät. Itseasiassa tälläkin hetkellä odottelen nieluviljelyn tuloksia ja istun sairaslomalla kotona. Mieli on vähän maassa kaikesta sairastelusta, sillä kyllähän se pistää vähän koko pakkaa sekaisin. Treenit jää, ja koko arkirytmi heittää häränpyllyä. Nyt toki helpotusta tuo tieto siitä, että meidän perheloma on ihan nurkan takana!</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisrrQeAOSBT_QwNnCNaGtbUb4-JgQx2cr8rXHR7kjj58X4XgEAcFJdRkK7Q0XJkrl5Z5uSMnJuQpxhs4cJPdsZu7j1D73pvjZpPhf5pn3ugJT64Pj5q4G74M7U_fpO1YiGH6aVvV6nIhFmclkxXF5r_3kf57Mfk61G1kdhhz4SVVv1PXO8h_DU-UINiA/s1600/094223.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisrrQeAOSBT_QwNnCNaGtbUb4-JgQx2cr8rXHR7kjj58X4XgEAcFJdRkK7Q0XJkrl5Z5uSMnJuQpxhs4cJPdsZu7j1D73pvjZpPhf5pn3ugJT64Pj5q4G74M7U_fpO1YiGH6aVvV6nIhFmclkxXF5r_3kf57Mfk61G1kdhhz4SVVv1PXO8h_DU-UINiA/s16000/094223.jpeg" /></a></div><p><br /></p>Edellisestä ulkomaan matkasta on venynyt jo useampi vuosi, ainakin jos viime vuoden Ruotsin reissua ei lasketa. Viimeksi oltiin lasten kanssa lentäen ulkomailla syksyllä 2018 Mallorcalla, tuolloin reissu oli matkatoimiston pakettimatka, eikä juuri vaatinut muita valmisteluja kuin pakkaamisen ja passit.<p></p><p>Nyt tilanne on ihan toinen, kun päädyttiin tällä kertaa omatoimimatkaan. Itselläni ei ole mitään pakettimatkoja vastaan, voisin oikein sujuvasti lähteä sellaisellekin vaikka oma viehättävyytensä on myös omatoimimatkailussa. Hintalappu merkkasi tällä kertaa enemmän, haluttiin ehdottomasti kahden viikon reissu, ja tällä jengillä pakettimatkojen hinnat olisi olleet niin huimia, että päätös oli helppo.</p><p>Valmistelut aloitettiin jo vuosi sitten kesällä, kun ruvettiin miettimään kohdetta ja ajankohtaa. Espanjan aurinkorannikko nousi suosikiksi aika pian, sillä tiedettiin että sinne saa helposti majoitusta, lennot ovat suorat ja edulliset ja liikenne sellaista että uskalletaan ajaa siellä. Ollaan myös kertaalleen mieheni kanssa oltu aurinkorannikolla, joten alue on pienesti jo tuttu.</p><p>Tehtiin ekan lomaviikon varaus jo elokuussa, ja varattiin hotelli Roquetas De Marista, kylästä lähellä Almeriaa, parin tunnin ajomatkan päästä Malagasta. Paikassa houkutteli valtavat rannat ja se, ettei se ole niin iso suomipaikka kuin muu aurinkorannikko. Meillähän on osake Holiday Clubilla ja sen myötä jäsenyys myöskin RCI -lomanvaihtojärjestelmään, jonka kautta tämäkin loma varattiin. Koska omistetaan lomaviikko Saariselältä kesäkuun alusta, oli meillä sen verran pisteitä sen viikon vapauttamisesta, että saatiin vaihdettua se viikkoon Almeriassa. Pisteitä jäi vielä reilusti yli toiseenkin viikkoon. Mun kokemuksia Holiday Clubin osakkuudesta voi lukea enemmän <a href="http://www.nellik.fi/2018/03/miksi-meidan-perheen-valinta-on.html" target="_blank">täältä. </a></p><p>Osakkuuden vuoksi viikko kahden makuuhuoneen huoneistossa maksoi meille reilu 200€. Toki vuoden aikana kertyy muitakin maksuja, eli ihan pelkkä tuo hintahan matka ei meille toki ollut. </p><p>Toisen viikon varaamisen suhteen jäätiin vielä odottelemaan. Mietittiin tuossa kohti vielä sitäkin vaihtoehtoa, että toinen viikko otettaisiin kanarialta, mutta koska lentojen hinnat oli tuossa kohden vielä kysymysmerkki, jäätiin toisen viikon ja lentojen kanssa vielä odottelemaan. Passien uusimisajat varasin meille kuitenkin jo heti, sillä kaikkien muiden paitsi nuorimman passit olivat vanhentuneet jo yli vuosi sitten ja tiesin passin uusimisprosessin olevan jonojen vuoksi pitkä. Lopulta passit saatiinkin vasta maaliskuussa, kun uusimisaikoja jouduttiin siirtämään työmatkojen ja sairastelujen vuoksi. </p><p>Lentoja ruvettiin katselemaan ensin black friday alesta, sitten joulualeista, mutta koska hinnat ei erityisen alas niissä pudonneet, odotettiin vielä. Lopulta ei uskallettu enää lykätä lentojen varausta vaan buukattiin ne tammikuun lopulla ja silloin päätettiin myös, että toinen viikko otetaan Fuengirolan lähellä sijaitsevasta hotellista. Seurattiin lentojen hintoja säännöllisesti marraskuusta saakka ja pidettiin koneella aina päällä Freedomea, jottei hakukone nostaisi meidän hintoja jatkuvan kyttäilyn vuoksi. Testasin myös sitä, josko siirrettäisiin meidän sijaintia erimaihin, mutta se ei tällä kertaa vaikuttanut hintoihin.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZvQf7ZuXVrjc_0tdQavKct3jB4vIm2R9F_KjAHwyYSvLGxvMnfJca7xBC5iczBEDYvnqwY2Hd8gqHNbvfZynGjr6pf0dGAE6t_zr5Lhus_Ax3HhMcbXtmIDOGtgTE1Owd3WnSCBDaiuq2tHGUcCHjdj8r89Hmm73ziT_TDT65K-ILaB8WylEwitdiQg/s1600/144614.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZvQf7ZuXVrjc_0tdQavKct3jB4vIm2R9F_KjAHwyYSvLGxvMnfJca7xBC5iczBEDYvnqwY2Hd8gqHNbvfZynGjr6pf0dGAE6t_zr5Lhus_Ax3HhMcbXtmIDOGtgTE1Owd3WnSCBDaiuq2tHGUcCHjdj8r89Hmm73ziT_TDT65K-ILaB8WylEwitdiQg/s16000/144614.jpeg" /></a></div>Suorat Norwegianin lennot saatiin lopulta buukattua meidän jengille reilulla 900€, johon olen itse kyllä jo oikein tyytyväinen. Välilaskuilla olisi saatu hinta pudotettua 700€, mutta päätettiin maksaa helppoudesta pari sataa enemmän. Hinta pomppasi vielä lähellä tonnia, kun otettiin ruumaan menevä matkalaukku. Päätettiin, että selvitään meidän yhdellä isolla matkalaukulla, sillä kokemus rantalomista on opettanut, ettei vaatetta oikeasta tarvita mahdottamasti. Lippuihin kuitenkin sisältyi myös 10kg käsimatkatavaraa/lippu, joten pihi minä halusi säästää sen toisen 80€ mikä toiseen ruumaan menevään matkalaukkuun olisi mennyt. Lennot maksettiin luottokortilla, koska silloin mahdollisessa peruuntumistilanteessa rahat saa paljon helpommin takaisin kuin jos ne maksaa suoraan tililtä! Tällöin myös luottokortin mukana tuleva matkavakuutus on matkalla voimassa. Maksa siis aina kaikki isommat hankinnat luottokortilla, sillä se on reklamaatiotilanteissa aina parempi. Toki luotolla ei kannata reissata, mekin siirrettiin muutama päivää myöhemmin lomatililtä rahat takaisin luottokortille, jolloin luoton korkoja ei tarvitse maksaa. <p></p><p>Matkavakuutus meillä on voimassa ympäri vuoden samassa vakuutusyhtiössä jossa kaikki kodin vakuutukset on, joten sen suhteen ei tarvinnut tehdä mitään.</p><p>Lentojen varaamisen jälkeen tein vielä koepakkauksen, että onhan tää realistista, ja kun mun ja lasten tavarat toi matkalaukkuun painoa vaan 13kg, tiesin että tää riittää. Laukku kun saisi painaa 23kg. Tässä kohden tein muuten myös pakkaussuunnitelman. Kaikki mut tuntevat tietää, että olen jokseenkin fanaattinen pakkaaja ja mulla on checklist kaikille meidän pidemmille matkoille. Se ei ole mulle mikään rasite, ennemminkin helpotus. Viiden ihmisen tavaroissa merkkaa jo aika paljon, jos otetaan turhia ja epäkäytännöllisiä tavaroita mukaan. Vaatekertoja pakkasin kaikille lapsille 6-7 + lentokoneeseen laitettavat pitkät vaatteet. RCI-kohteiden etu on se, että koska ne ovat huoneistohotelleja, löytyy valtaosasta myös pesukoneet. Lisäksi lastenpyykki on yleensä ketsuppi- ja jätskitahraa, jotka on helppo puhdistaa myös käsin sappisaippualla. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkbL0LkfKfbO98ZFkoBV16nvKAAQ6sI-a5zw7qGxI3UWAeHeXzpKm6jFfXqGTKEoK2a5OsX3UPnlQY3IuUYaxe_J23LC80efyWuV9ZY_UYgEYh5PTIGbz5902Hc-uiY7AKiF1bx2c293Lo5E_7Gg45Cs63UNxEWRl6bOg7UYRrCqaP7aIs44hkDhA2Yg/s4000/20230511_103212.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3000" data-original-width="4000" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkbL0LkfKfbO98ZFkoBV16nvKAAQ6sI-a5zw7qGxI3UWAeHeXzpKm6jFfXqGTKEoK2a5OsX3UPnlQY3IuUYaxe_J23LC80efyWuV9ZY_UYgEYh5PTIGbz5902Hc-uiY7AKiF1bx2c293Lo5E_7Gg45Cs63UNxEWRl6bOg7UYRrCqaP7aIs44hkDhA2Yg/s16000/20230511_103212.jpg" /></a></div><p></p><p>Koepakkauksessa kirjasin myös ylös puuttuvia juttuja, kuten aurinkolaseja, hattuja, rantakenkiä ja tilasin ne valmiiksi odottamaan reissua. </p><p></p>Lentojen ja loma-ajan varmistuttua alettiin tutkailla myös vuokra-autoja. Meidän lento on iltalento, joten vaihtoehdot käytettävissä olevissa vuokrausfirmoissa rajautui tasan yhteen, Del Pasoon. Tutkittiin hintoja eri varaussivustojen kautta ja päädyttiin lopulta tekemään varaus Discovery Carsin kautta. Pakko myöntää, että autonvuokra on asia joka mua jännitti koko reissussa kaikista eniten. Jo varausohjeissa kerrottiin toimintaohjeet tilanteeseen jos autofirmat yrittävät väkisin myydä kalliita lisävakuutuksia tai löytävät olemattomia naarmuja tai kiveniskemiä palautustilanteessa. En nyt valehtele yhtään, mutta koin ihan tosi kovaa ahdistusta autovuokrasta ja luin valtavat määrät palautteita ja kokemuksia. Kaikkia huonoja kokemuksia yhdisti se, ettei niissä oltu otettu autoliikkeiden omia vakuutuksia, jonka vuoksi jouduttiin maksamaan omavastuuta. <p></p><p>Autovuokra oli mun mielestä tosi halpa. Kolmella sadalla saatiin keskikokoinen auto luokasta Nissan Juke tai vastaava. Tiedostettiin, että otettiin auto välittäjän kautta, joten hinnassa varmasti on ilmaa. Välittäjän kautta olisi toki saanut kahdeksalla kympillä vielä "kaiken kattavan vakuutuksen" joka poistaa omavastuun, mutta pikaisen googlettelun jälkeen päädyttiin olemaan ottamatta se, ja sen sijaan tilasin meille luottokortin Norwegianilta, johon vuokra-autovakuutuksen sai neljällä kympillä. Ollaan mietitty korttia aiemminkin, sillä siinä oli paljon muitakin etuja matkusteluun. </p><p>Laitoin myös sähköpostia suoraan autoliikkeeseen ja pyysin tarkentavia tietoja vuokrauksesta. Sain vuokraamolta valtavan hyvin infoa ja käytännön asiaa suoraan sähköpostiini kirjallisesti, joka helpotti jännitystä valtavasti. Meille kerrottiin tarkemmin autosta, noutotilanteesta ja vuokrauksen toimintamalleista. Vuokraamolta olisi mahdollista vuokrata myös lastenistuimia, mutta koska ne ei olleet isofixillä kiinnitettäviä, päädyttiin ottamaan meidän pienimmälle istuin Suomesta mukaan. Sen kun saa lentokoneessa tuoda veloituksetta. Del Pason palvelu oli sen verran laadukasta ja henkilökohtaista, että mun pelot haihtui ja nyt fiilis autonvuokrausta kohtaan on paljon helpottuneempi. Tiedän, että maksetaan autosta enemmän kuin mitä halvimmillaan voisi saada, mutta luotan tässä siihen että rahalla saa myös palvelua ja laatua, enkä halua lomalla joutua vääntämään olemattomista naarmuista ja kiveniskuista ja joutua pelkäämään koneesta myöhästymistä tai sitä, ettei takuumaksuja palautettaisiin. Tuun kirjoittamaan meidän autovuokrauskokemuksesta tarkemmin reissun jälkeen, eli sormet ristiin nyt että kaikki sujuu hyvin! </p><p>Myös kumpaakin hotelliin laitoin erikseen viestiä ja varmistin että meidän varauksen suhteen kaikki olisi kunnossa. Lisäksi varmistin huoneiden varustelusta erinäisiä asioita ja varmistin ilmastoinnin toimivuuden huoneistoissa. Kerroin myös että tullaan tosi myöhään ekaan hotelliin ja tarkistin että olihan parkkipaikkoja saatavilla. Kaikki tuntui olevan kunnossa ja varaus niinkuin pitääkin.</p><p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivR0ypK7zhciQh_d7tz5GSsxe4yiDx2MZO7RYC8d62unrxoWNBQ8T_3hxnDhccLd6StGjmQjrwCRrNOWSM2sxus9Atj_lyUw6Lmc5cDfmu_r6H5CsuXHY9bdY-5G326dTNiFZC4fCicMdhnzD--HgqKsdnB9cN_yiJ4m--TAhfQWqtRwW_rRVRyhORvg/s1600/154856.jpeg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivR0ypK7zhciQh_d7tz5GSsxe4yiDx2MZO7RYC8d62unrxoWNBQ8T_3hxnDhccLd6StGjmQjrwCRrNOWSM2sxus9Atj_lyUw6Lmc5cDfmu_r6H5CsuXHY9bdY-5G326dTNiFZC4fCicMdhnzD--HgqKsdnB9cN_yiJ4m--TAhfQWqtRwW_rRVRyhORvg/s16000/154856.jpeg" /></a></div><p></p><p>Meidän reissu osuu sen verran kevään puolelle, että lapsille joudutaan myös anomaan lomaa koulusta parin viikon ajan, joten myös nämä laitettiin koululle. Mietittiin lasten kanssa mitä koulujuttuja he lomalla tekisivät ja päädyttiin reissupäiväkirjoihin, joihin joka päivä kirjoitetaan millainen sää on ollut, millaisia enkun sanoja tai lauseita on käytetty ja mitä päivän aikana on tehty. Samaan päiväkirjaan voi sitten kerätä kuvia, lippuja ja esitteitä. Katsotaan meneekö meidän ehdotus koulussa läpi, vai joudutaanko nappaamaan koulukirjojakin mukaan. </p><p>Muuten kaikki varaukset on kunnossa, mutta autolle tarvitaan vielä pysäköinti Helsinki-Vantaan päässä. Pikaisen vertailun perusteella Jumbon pysäköinti on edullisin, joten päädytään siihen eikä viimeksi käytettyyn lentokenttäpysäköintiin. </p><p>Pakkaaminen tehdään loppuun luultavasti tänä viikonloppuna ja käydään ostamassa vielä puuttuvat jutut, kuten lääkkeet ja aurinkorasvat. Koneeseen pitää myös tehdä varaus ruuista, jos sellaisia halutaan ja hoitaa vielä lähtöselvitys kuntoon päivää ennen lähtöä.</p><p>Vähän alkaa jo reissu kutkutella, nyt vaan jännitetään ja toivotaan ettei kukaan sairastu ja päästään sujuvasti ja turvallisesti kaikki matkaan <3</p>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-1072132877735035082023-02-14T19:08:00.000+02:002023-02-14T19:08:09.877+02:005 asiaa, jotka tekevät meidän perheen arjesta sujuvampaa<p style="text-align: justify;">Ennen lapsia mulla oli tietty mielikuva siitä, millaista lapsiperhearki tulisi olemaan. Sehän tietysti oli hyvin kaukana totuudesta, ja huomaan että sitä jotenkin kuvitteli kaiken olevan niin helppoa ja sujuvaa ja järjestelmällistä. No totuus on kaikkea muuta ja vaikka itseäni varsin järjestelmällisenä ja organisointikyvykkäänä pidänkin, myönnettäköön että meillä on välillä ihan mahdoton kaaos. </p><p style="text-align: justify;">Kaksosten ollessa pieniä meillä oli aika tarkka päivärytmi. Isoin syy oli se, että se helpotti valtavasti lastenhoitoa ja huomattiin jo aikaisessa vaiheessa, että meidän lapset ovat aika rytmiherkkiä myös. Varsinkin esikoinen rauhoittui selkeästi rytmistä ja hyppi kirjaimellisesti seinille jos nukkumaanmeno tai ruoka-ajat venyi. Silloin ajattelin, että elellään löysemmin ja rennommin sitten isompien lasten kanssa. Että eletään nyt tätä kiirettä ja touhua, sitten kun lapset ovat kouluikäisiä, arki helpottuu ja rauhoittuu.</p><p style="text-align: justify;">Vähänpä tiesin. En siis oikeastaan olisi voinut olla kovinpaljoa enempää väärässä! Jos vertaan meidän tämän hetkistä arkea siihen kun tuplat oli taaperoita, tai edes siihen kuin pienin oli vauva, oli meillä valtavasti rennonpaa ja aikataulujen osalta helpompaa kuin nyt.</p><p style="text-align: justify;">Me eletään kirjaimellisesti ruuhkavuosia. Tai ehkä vielä paremmin, pelkään ettei olla vielä edes siellä ruuhkavuosien huipulla. Ja tämä jos mikä kauhistuttaa. Että tää voisi mennä joskus vielä kiireemmäksikin.</p><p style="text-align: justify;">Ei varmasti olla ainoa perhe, joka painii kiireen keskellä, joten päätin jakaa vähän meillä hyväksi havaittuja keinoja helpottaa ja sujuvoittaa arkea. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUgPJnwWIaTi_WDmUH9afYJeVF3iGYKU3MWF1wH0x9e3nBEYYPGkzBFkUbLurFigPWc_MrLLv5xtFNwHwwSplGfgA8rSzawb8GXP9aabw536oA-rDi2g0FVjwi2q763MzoEfu16se0WnD9TaVKBV7al1weSY8FpizsBlzVht1s9Crw--f8hKTEpjSdIg/s2048/IMG_20220502_131432%20(1).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUgPJnwWIaTi_WDmUH9afYJeVF3iGYKU3MWF1wH0x9e3nBEYYPGkzBFkUbLurFigPWc_MrLLv5xtFNwHwwSplGfgA8rSzawb8GXP9aabw536oA-rDi2g0FVjwi2q763MzoEfu16se0WnD9TaVKBV7al1weSY8FpizsBlzVht1s9Crw--f8hKTEpjSdIg/s16000/IMG_20220502_131432%20(1).jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoAoxEbQDkGmZ1wgZMu4N4arTsvmre9EZBakdbvU3o0R_G5V5-9UHcKzfXkJmE7g7CRcVXnVqTX0H1fXVTTFHZ63E4gUWk69Jq8XTb9dEP1496vjMmwCpDPiiVnVOyRADf3yMVyjgtu353vg9kP04rA6Ac6X4HtZe43-aD0sH19jTi0XZ-WqJ3B_6HWw/s2048/20230205_122536%20(2).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoAoxEbQDkGmZ1wgZMu4N4arTsvmre9EZBakdbvU3o0R_G5V5-9UHcKzfXkJmE7g7CRcVXnVqTX0H1fXVTTFHZ63E4gUWk69Jq8XTb9dEP1496vjMmwCpDPiiVnVOyRADf3yMVyjgtu353vg9kP04rA6Ac6X4HtZe43-aD0sH19jTi0XZ-WqJ3B_6HWw/s16000/20230205_122536%20(2).jpg" /></a></div><br /><h3 style="text-align: justify;">1. Etä- ja hybridityö</h3><p style="text-align: justify;">Tämä on tietysti asia ja aihe jota ei aina voi valita. Jos työnantaja ei mahdollista etätyötä, tai edes hybridityötä, vaikea sellaiseen on lähteä. Meillä tämä on kuitenkin yksi isoimmista arjen helpottajista. Se tuo päiviin lisää paitsi tunteja milloin nukkua, myös tunteja tehdä kotitöitä, auttaa lapsia läksyissä ja liikkua. </p><p style="text-align: justify;">Mä en itse, eikä miehenikään tehty lainkaan etätyötä ennen koronaa. Mä en kokenut sen tuovan mulle arkeen mitään lisäarvoa, nautin toimistosta ja ihmisistä siellä. Korona pakotti siihen ja koin sen jopa ihan valtavan ahdistavaksi alkuun. Oli ihan hirveää kun koko elämä pyöri vaan kotona. En luultavasti itse ole eläissäni voinut henkisesti niin huonosti kuin sinä keväänä. </p><p style="text-align: justify;">Luotiin meille etätyöhön toimiva malli. Rytmitys on meillä kaiken a ja o, tiedetään mieheni kanssa kumpikin "paikkamme" joten tää toimii meillä. Mä aloitan lähes aina työt 7.00-7.15. useimmiten yöpuvussa hampaat pesemättä, kahvia juoden keittiön pöydän äärestä. Samalla mies hoitaa lasten aamujuttuja. Mä olen läsnä, vaikken ole läsnä. Toisin sanoen käytettävissä, mutta kuitenkin jo töissä. Mies vie yleensä pienimmän kasiksi päiväkotiin ja mä pidän niihin aikoihin oman tauon jolloin laittaudun ja otan aamupalaa. </p><p style="text-align: justify;">Sovitaan yleensä aamulla kumman työ vaatii omaa rauhaa ja kumpi näin ollen saa työhuoneen. Saatetaan vaihtaa myös kesken päivän, riippuen miten se työtehtäviin osuu. Toinen sitten työskentelee joko keittiön pöydän ääressä, makuuhuoneen kakkostyöpisteellä, sohvalla tms. Mun vastuulla on yleensä valmistaa lounas, ellei se ole kokattu jo aiemmin, niinkuin yleensä on. Jompikumpi tyhjentää ja täyttää astianpesukonetta, siivoilee lasten aamupalasotkuja, pesee pyykkiä yms.</p><p style="text-align: justify;">Jonkun palaverin ajaksi saatan lähteä ulos kävelemään tai kaivan joogamaton lattialle ja venyttelen tai teen lyhyen joogan. Jos palaverin luonne sallii, saatan siivota keittiötä, järjestellä kotia tai tehdä ruokaa niiden aikana. Lasten tullessa iltapäivällä kotiin, pidän yleensä vähän pidemmän tauon tai katkaisen työpäivän kokonaan hetkeksi, jolloin pystyn kysellä koulukuulumiset, auttaa läksyissä ja välipalassa. Meidän lapsilla on sääntö, että läksyt tehdään heti koulun jälkeen. Isoin syy tähän on siinä, ettei kummallakaan riitä kiinnostus, motivaatio tai edes aika enää illalla. </p><p style="text-align: justify;">Mä lopettelen työt yleensä viimeistää n 15.45, aiemminkin jos plussatunteja tai pitämättömiä taukoja on enemmän. Mieskin viimeistään neljältä, jolloin hän lähtee hakemaan pienintä ja mä teen iltaruuan, ellen ole tehnyt sitä jo aiemmin.</p><p style="text-align: justify;">Meillä on lasten harkkoja neljänä päivänä viikossa, joten aika moni arkipäivä on sellainen että 17-18 välillä lähdetään harrastuskuljetuksiin. Tällaisiin päiviin varsinkin etätyö tuo ison avun, kun osan iltavalmisteluista on jo ehtinyt tehdä päivän aikana. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwywd2faK39Ieb7U-IzV3gsOTuJGOXhKegI1s8OLaEzDBS0B5i1JqSzEe2P5Mj7hBzhaorGaVZohJQKxkn4UHvCTJnpELVZDbx09vJ5kO4SYEB5wQKmja8-LSBzeTTeP3qX_ROPycsrQrX2AHxM4VBzPgTcbPaExEj_iPIowxmSyBRKda0kFXAZxbMug/s2048/20221101_180119%20(1).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1723" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwywd2faK39Ieb7U-IzV3gsOTuJGOXhKegI1s8OLaEzDBS0B5i1JqSzEe2P5Mj7hBzhaorGaVZohJQKxkn4UHvCTJnpELVZDbx09vJ5kO4SYEB5wQKmja8-LSBzeTTeP3qX_ROPycsrQrX2AHxM4VBzPgTcbPaExEj_iPIowxmSyBRKda0kFXAZxbMug/s16000/20221101_180119%20(1).jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4dmt3Sq6q8fNc1KxnEtg3IoktsZwat4c7buL9FbwqP8V-A5TUWGC0gazjJmIt8ctyYvPnZgGQ-bnfZB2isyr4pqJ-iVe58Vf6OhRYYQ4OcbGwRKloLlJzqGXctQJemQ0csfZt5dc7_PfbS0KZ7bnSiyTZbQvoBn-6OYJY_gbu6UDLvDZ5djxr01YwKw/s2048/IMG_20220425_184801.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4dmt3Sq6q8fNc1KxnEtg3IoktsZwat4c7buL9FbwqP8V-A5TUWGC0gazjJmIt8ctyYvPnZgGQ-bnfZB2isyr4pqJ-iVe58Vf6OhRYYQ4OcbGwRKloLlJzqGXctQJemQ0csfZt5dc7_PfbS0KZ7bnSiyTZbQvoBn-6OYJY_gbu6UDLvDZ5djxr01YwKw/s16000/IMG_20220425_184801.jpg" /></a></div><br /><h3 style="text-align: justify;">2. Tarkat aikataulut ja viikkosuunnitelmat</h3><p style="text-align: justify;">Harrastuskuskailuista päästäänkin aikatuluihin. Me tehdään mieheni kanssa kumpikin liukuvaa työtä, eli työpäivän alussa ja lopussa on parin tunnin liukumat ja ainakin minulla töissä sääntönä se, että 10-15 pitäisi olla tavoitettavissa. Mun työpäiväni ovatkin oikeastaan lähes aina 7.00-15.30 sisältäen noita omia taukoja. Mies tekee oikeastaan 8.00-16.00 työviikkoja, pienin on päiväkodissa 7.45-16.15 ja tuplien koulupäivät ovat 8.15-14 välillä, vähän erimittaisia riippuen päivästä. He harrastavat maanantaisin koulun jälkeen parkouria, keskiviikkoisin liikkakerhoa ja futisharkat ovat tiistaisin, torstaisin ja lauantaisin aina samaan aikaan. </p><p style="text-align: justify;">Voi siis sanoa, että meidän viikot rakentuvat aina hyvin samankaltaisina, joten viikkorytmi on tosi helppo tehdä. Herätyskello soi aina 6.30 ja lapset heräävät 6.00-7.00 välillä. Nukkumaan he kaikki menevät aina kahdeksalta, paitsi ma ja ti kun harkkojen takia nukkumaanmeno venyy puoli ysiin. Meillä syödään melkein aina puoli viideltä päivällinen ja seitsemältä iltapala. Mies käy salilla kaksi kertaa arkena ja kerran viikonloppuna, mä kerran arkena ja kaksi kertaa viikonloppuna. Kaupassa ei oikeastaan käydä, ellei jotain kriittistä puut ja silloin haetaan se nopeasti lähikaupasta.</p><p style="text-align: justify;">Lapset syövät koulupäivien jälkeen välipalan, tekevät läksyt ja saavat sitten peliaikaa, lähtevät ulos tai kavereille. Meille ei saa ennen neljää tuoda kavereita, sillä etätyö ei onnistuisi niin millään.</p><p style="text-align: justify;">Joku sanoo varmasti että apua mikä oravanpyörä, mä sanon että ah langat käsissä ja hallittava paketti. Mun on vaikea kuvitella enää palaavani työhön jossa työvuorot vaihtelisi ja näin sekottaisi tuon päivän rakenteen. Uskon, että kaikkeen tottuun, mutta siihen en tiedä tottuisinko koskaan. Etätyö myös auttaa siinä, ettei tällainen tunnu kuormittavalta. Heti jos on toimistopäivä, huomaan että arki on paljon rankempaa ja silloin karsitaan omista harrastuksista.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjs0sEluOtuVUqRvsStgJBes9IFyrxY35QjnVCHPh422N24hL0VG6KCffxnzqNnWbi3eGPao6Fu2NddU8qz538gA1R4GI0EcEecejrFVhuS0OAJiatOeve-jy4CLuaoYH09TTGYIXDTPMAAurnOmxX4M1_F2RGcjO3N4jtqmrAgljyLxrRa3EwKazu7Uw/s2048/20230207_105535%20(1)%20(1).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjs0sEluOtuVUqRvsStgJBes9IFyrxY35QjnVCHPh422N24hL0VG6KCffxnzqNnWbi3eGPao6Fu2NddU8qz538gA1R4GI0EcEecejrFVhuS0OAJiatOeve-jy4CLuaoYH09TTGYIXDTPMAAurnOmxX4M1_F2RGcjO3N4jtqmrAgljyLxrRa3EwKazu7Uw/s16000/20230207_105535%20(1)%20(1).jpg" /></a></div><br /><h3 style="text-align: justify;">3. Valmiit ruokalistat ja kauppatilaukset</h3><p style="text-align: justify;">Melkein tämä menisi samaan osioon ton aikataulutuksen kanssa, sillä meillä on säännölliset kauppatilaukset, jotka helpottavat arkea valtavasti. Mä tykkään käydä kaupassa, mutta tässä elämäntilanteessa se vie aivan liikaa aikaa, jonka vapautan mielummin muille asioilla. Mulla onkin ajatusmalli, ulkoista kaikki minkä voit! Ja kaupassakäynti on todellakin sitä. Keräilypalvelu maksaa täällä 7,90€ ja se on mun mielestä pieni raha siitä, että säästän puolitoista tuntia viikosta johonkin muuhun tekemiseen. </p><p style="text-align: justify;">Me ollaan nyt heinäkuusta alkaen tilattu oikeastaan kaikki meidän ruuat kerättynä, joten ostoslistoja mulla on sovelluksessa liuta. Nykyään kopioin vaan edellisen samojen tuotteiden ostoslistan ja lisään huomatut puutteet, jolloin kauppalistankaan tekoon ei kauaa mene. </p><p style="text-align: justify;">Meillä on myös kuusi erilaista ruokaviikkolistaa, joita pyöritetään arkiruuissa. Tää on tosi kätevää, sillä silloin erityisesti ruokatilaus on helppo kopioida edelliseltä viikolta. Perusruokatarvikkeet meillä on tosi usein samoja, joskus viikonloppuna saatetaan syödä jotain erilaista, mutta muuten aamu-, väli- ja iltapalat toistuu viikosta toiseen samanlaisina. </p><p style="text-align: justify;">Tästä ruokaviikkosysteemistä voin kirjoittaa toisen kerran tarkemmin, tästä mulla on nimittäin paljon sanottavaa. Nyt kun on reilu puolivuotta menty samoilla, voisin myös vähän muokata tuota listaa, saataisiin vähän erilaista sisältöä arkisapuskoihin.</p><h3 style="text-align: justify;">4. Kimppakyydit</h3><p style="text-align: justify;">No tämä on kyllä ihan pop juttu. Lasten treenikavereita asuu onneksi tässä lähellä, joten on sovittu kimppakyydeistä muutaman perheen kanssa. Eihän siinä ole mitään ideaa, että neljällä autolla ajetaan täältä toiselta puolelta kaupunkia harkkakentälle ja kahden tunnin päästä takaisin, kun voisi ajaa vaan yhdelläkin. Toki yhdistetään lasten treeneihin tosi usein myös oma treeni, joten ajallisesti säästöä ei tule. Apua on siinä, ettei aina tarvitse lähteä itse, säästetään bensakuluissa ja helpotetaan omalta osaltamme jonkun vuorotyöläisen kuljetushaasteita.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0YVD3AP10MU0pm9-dgnGyMzMCKTlYPYFLEZmj_IaFZTreSyxiUYumXA2JsgwM-uWlAca-6qAsUx72TJWDdqGVUALqe3_BKvK63-KaaAXhWL6HXXAtrJrEBzC97iexZXwTD7kOSyPmSDHJKPaYQ9Aky5OPAJq6XtysdWOMqdE1NpuiwWbeaEvaiibT7w/s2048/20220918_132407.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0YVD3AP10MU0pm9-dgnGyMzMCKTlYPYFLEZmj_IaFZTreSyxiUYumXA2JsgwM-uWlAca-6qAsUx72TJWDdqGVUALqe3_BKvK63-KaaAXhWL6HXXAtrJrEBzC97iexZXwTD7kOSyPmSDHJKPaYQ9Aky5OPAJq6XtysdWOMqdE1NpuiwWbeaEvaiibT7w/s16000/20220918_132407.jpg" /></a></div><p style="text-align: justify;"><br /></p><h3 style="text-align: justify;">5. Siivouspäivä</h3><p style="text-align: justify;">En tiedä onko tää varsinaisesti sellainen ruuhkavuosia helpottava tekijä, mutta meillä tosi toimiva konsepti. Tuplilla on aina harkat torstaisin ja mies käy silloin itse treenaamassa, joten mä pidän silloin siivouspäivän. Imuroin, pyyhin lattiat, pölyt ja pesen vessan. Pienin on yleensä silloin kotona tai naapurissa, tai sitten joku naapurin lapsista on meillä hänen kanssaan leikkimässä. </p><p style="text-align: justify;">Lastenhuoneita en torstaisin siivoa, vaan ne jää lapsille itselleen hoidettavaksi. Pienin siivoaa yleensä juurikin torstaina leikkinsä pois ja mä vaan imuroin perjantaina ja tuplat siivoavat ja imuroivat oman huoneensa perjantaisin koulun jälkeen. </p><p style="text-align: justify;">Siivotaan toki pitkin viikkoakin, keittiö tietysti joka päivä ja imurointiakin meillä on keittiössä ja eteisessä vähän joka toinen päivä. Mutta sellaiset isot siivoukset ja pölyt hoidan torstaisin. Toimii, ja perjantaina on ihana aloittaa viikonloppu siistissä ja puhtaassa kodissa. </p><p style="text-align: justify;">Toinen siivous tehdään usein sunnuntaina ja silloin mies yleensä viikkailee viikon aikana pestyjä pyykkejä. Meillä on nimittäin työnjako, että mä hoidan kauppatilaukset ja ruuanlaiton, hän pyykkien viikkauksen ja lajittelun kaappeihin. Mä voin pestä pyykkiä kyllä, mutta ai että vihaan sen viikkaamista.</p><p style="text-align: justify;"><i>Nämä tukevat meitä arjen toimivuudessa ja siinä, että musta tuntuu että langat on käsissä ja kaikki hoituu. Ehdin olla lasten kanssa, ehdin olla miehen kanssa, ehdin nähdä ystäviä, huolehtia kodista ja harrastaa itse. Arki on balanssissa ja hoituu. Tietysti, lisätunnit vuorokauteen kelpaisi todellakin, sillä onhan tää välillä aikamoista minuuttiaikataulua. Mutta mä toisaalta myös nautin tästä. Ja mikä tärkeintä, tää tuntuu sopivan meidän perheelle tosi hyvin. On vienyt aikaa, että on saatu tää rullaamaan ja toimimaan, mutta on se työ ollut tän kaiken arvoistakin.</i></p><p style="text-align: center;"><b>Mikä asia sun arkeasi helpottaa ja sujuvoittaa kaikista eniten?</b></p>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-66719351195332415802023-02-09T10:00:00.001+02:002023-02-09T10:00:00.186+02:00Huoneen jakaminen väliseinällä<p>Meidän kaksoset ovat jo jonkin aikaa asustelleet yhteisessä huoneessa. Toistaiseksi kumpikaan ei ole pyytänyt omaa huonetta, mutta olen itse alkanut miettiä, missä kohden omat huoneet olisi tarpeen. Pohdin oikeastaan jo nytkin, kaipaisivatko lapset omaa rauhaa ja omaa tilaa? Olisiko nyt hyvä hetki siihen, että kumpikin saisi oman huoneen? Vai kävisikö sitten jaon jälkeen niin, että he edelleen viettäisivät aikaa yhdessä jommassa kummassa tilassa?</p><p>Pienin asuu jo omassa huoneessaan, mutta ratkaisu johtui oikeastaan jo silloin vuosia sitten siitä, että hänen leikkinsä ovat aivan erilaisia kuin tuplien. Lapsilla on kuitenkin neljä vuotta ikäeroa, joten ratkaisu tuntui helpoimmalta. Pienimmän huoneessa onkin oikeastaan kaikki meidän talouden lelut. Hassua sinänsä, lapset eivät ole koskaan kyseenalaistaneet sitä, miksi pienin saa oman huoneen. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgshwa8gDGhxAzICZWjiSLeUk70ggrioEC-uMsyO-yrhzomsQSmbgc0HLaXYL7nCsulKLzdEizG8tQGnMECe42g2seX7b5eolWWFLVaU5BvyHgZ5EUjz-la_weQbLdVpR6VPWqa9BRXfM6tkF8IB5N-81A14uatsJT-DLVbyr34NVwFPaNFlofL7xNV9g/s2048/20230207_135837.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgshwa8gDGhxAzICZWjiSLeUk70ggrioEC-uMsyO-yrhzomsQSmbgc0HLaXYL7nCsulKLzdEizG8tQGnMECe42g2seX7b5eolWWFLVaU5BvyHgZ5EUjz-la_weQbLdVpR6VPWqa9BRXfM6tkF8IB5N-81A14uatsJT-DLVbyr34NVwFPaNFlofL7xNV9g/s16000/20230207_135837.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3CSnwej7ELJhzy_sqxX-mILekRLMaF1r8F9CV7SW1XYpKWhWJQphcEa73p8y3EeT8DFI7740A1LkhU0vp8CFa87QXJ9otXQN35fHZ1KoTbwCGBazbyUUdqCMbE9U2SlKnwiNO5vV7vJmjRvXPg5MmUb1LLw2BdASxIxSGvPH1yt7VAvH4XX38Hr8NCg/s2048/20230207_135933.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3CSnwej7ELJhzy_sqxX-mILekRLMaF1r8F9CV7SW1XYpKWhWJQphcEa73p8y3EeT8DFI7740A1LkhU0vp8CFa87QXJ9otXQN35fHZ1KoTbwCGBazbyUUdqCMbE9U2SlKnwiNO5vV7vJmjRvXPg5MmUb1LLw2BdASxIxSGvPH1yt7VAvH4XX38Hr8NCg/s16000/20230207_135933.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhb2wpFFOp4PQpFvECrqsfPUdenGEazpF9G_FlHwd8VQieOBaKnnavnVNFyZJhSxS8QayhhuxYacXZFh5bsma6uKAGHkrBSR7B-cAWp7yRM0eeo_GW-VA35FSax7RAGG8ggutbWtsmbXDL2e5xOijALqJHonnZGA0nO5FgTRU_wTsw9B_zX75XJrfmHPg/s2048/20230207_135827.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhb2wpFFOp4PQpFvECrqsfPUdenGEazpF9G_FlHwd8VQieOBaKnnavnVNFyZJhSxS8QayhhuxYacXZFh5bsma6uKAGHkrBSR7B-cAWp7yRM0eeo_GW-VA35FSax7RAGG8ggutbWtsmbXDL2e5xOijALqJHonnZGA0nO5FgTRU_wTsw9B_zX75XJrfmHPg/s16000/20230207_135827.jpg" /></a></div><br /><p>Tällä hetkellä tämä oma huone -asia on siis enemmän mun päässä kuin lasten haaveissa. Mutta luultavasti parempi ennakoida, sillä veikkaan sen toiveen vielä jossain kohti tulevan. Mulle itselleni oma huone oli ihan tosi tärkeä juttu ja olin ekaluokkalaisena superinnoissani siitä, että viimein sain oman huoneen. </p><p>Meidän talossa on neljä makuuhuonetta, eli teoriassa jokaiselle lapselle olisi oma huone. Tehdään kuitenkin mieheni kanssa kumpikin etänä töitä, joten työhuone on meille tällä hetkellä tärkeämpi kuin lasten omat huoneet. Ollaan pohdittu myös sitä vaihtoehtoa, että muutettaisiin mieheni kanssa tuohon tuplien huoneeseen ja erotettaisiin siitä työtila meille. Tuossa huoneessa on kuitenkin tosi vähän kaappitilaa, joten sitten tarvittaisiin samalla myös vaatekaapit ja vaihto menisi aivan liian työlääksi. Ja koska meillä on nytkin toinen etätyöpiste meidän makuuhuoneessa, ei tällä ratkaisulla mentäisi kovin pitkälle. </p><p>Tuntuu, että ainoa järkevä ratkaisu olisi jakaa tämä iso huone kahtia ja tehdä siitä kummallekin kaksoselle oma soppi. Olen katsellut instan ja pinteristin ideoita ja innostunut lasisesta väliseinästä, johon voisi laittaa vielä verhot kummallekin puolelle, niin oma rauha olisi taattu. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6xokaAa17Xfz7tSUP6d8hvRR4ZRgQ7LipNUIhc7W-_XqsCHRt6EeLPFsl1JBsgaUQrVFzH6-MFK83aqTPlPDcU81yoXl-5SmDiT0KbgTH0EMbQUG5CX5STF7ENiXUUDcaFu-OnCWz8ZB9bqKC1Ydpxqk_nteBnFrALpCts4cXsrKYzWgusw5--dGT9w/s2048/20230207_135911.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg6xokaAa17Xfz7tSUP6d8hvRR4ZRgQ7LipNUIhc7W-_XqsCHRt6EeLPFsl1JBsgaUQrVFzH6-MFK83aqTPlPDcU81yoXl-5SmDiT0KbgTH0EMbQUG5CX5STF7ENiXUUDcaFu-OnCWz8ZB9bqKC1Ydpxqk_nteBnFrALpCts4cXsrKYzWgusw5--dGT9w/s16000/20230207_135911.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUBNrE-QewZZJtNF1ymQXX6irL0GuydMNrewu9xjHgtt_9eTuwjeGg_JA7OY1ijK2kMH5TBf_Hvv5R3dai93Czbtpnc1jrHDCngDas5r3-rqI_J0Lcxs6SnVq9p87R4wg_v2zLuk1ewXXaOpTowu5ksG9AKNv2-268kNxt3mU9L5zhzwo94S993hZAIg/s2048/20230207_135952.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUBNrE-QewZZJtNF1ymQXX6irL0GuydMNrewu9xjHgtt_9eTuwjeGg_JA7OY1ijK2kMH5TBf_Hvv5R3dai93Czbtpnc1jrHDCngDas5r3-rqI_J0Lcxs6SnVq9p87R4wg_v2zLuk1ewXXaOpTowu5ksG9AKNv2-268kNxt3mU9L5zhzwo94S993hZAIg/s16000/20230207_135952.jpg" /></a></div><br /><p>Pienesti kuitenkin ahdistun siitä, että jakamalla huone menee kummallekin tila kyllä tosi pieneksi, ikkuna jäisi oikeastaan vaan toiselle puolelle ja vain toisella olisi se oma rauha kun toinen hyppisi aina omalle puolelleen toisen puoliskon kautta. Että olisiko se ratkaisu sitten kuitenkin järkevämpi, että pakkaisimme vain mieheni kanssa kimpsut ja kampsut kasaan ja muuttaisimme itse tähän isoon huoneeseen ja tekisimme kaksi työtilaa jotenkin sinne. </p><p>Niin ja muuttaminen ei meillä ole ratkaisu. Rakastetaan kotiamme ja asuinaluettamme, eli mielummin rempataan tästä meille toimivampi kuin lähdetään miettimään uutta taloa!</p><p><b>Millaisia huoneenjako ideoita teillä on tullut?</b></p>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-51522014361688270592023-02-07T10:00:00.001+02:002023-02-07T10:00:00.183+02:00Vieläkö meille neljäs?<p style="text-align: justify;">Ah se kuuma peruna. Aihe joka säännöllisin väliajoin nousee aina esiin. Kysymys johon minulla ja miehelläni molemmilla oli jo vuosia sama ehdoton vastaus. Ei. Mä itse olen ikäni haaveillut kolmesta lapsesta. Tiedän, että miehelle olisi riittänyt kaksikin, mutta kolme oli hänelle ihan jees sekin. </p><p style="text-align: justify;">Olen itse nelilapsisesta perheestä, ja vaikka sisarukseni varsinkin näin aikuisiällä ovat minulle kaikki kaikessa ja myös lapsuudesta liuta ihania muistoja löytyy, koin myös välillä lapsena, että neljä on liikaa. Se kumpusi luultavasti siitä, että olen itse lapsena auttanut valtavasti kotona, hoitanut sisaruksia ja huolehtinut jo tosi pienestä saakka omista asioistani, koulusta ja kavereista. Olen itsenäistynyt ajoissa, oppinut huomaamaan, että pienemmät tarvitsevat vanhempia enemmän. Asettanut itseni sinne taka-alalle, ollut se perinteisen tyyppinen esikoinen, joka tyytyy siihen mitä jää jäljelle. No meillä se ei paljoa ollut, sillä olin se jonka koulu sujui. Se kiltti ja hiljainen. No sehän varmaan sitten kostautuikin aikuisuudessa, kun jouduin kantapään kautta opettelemaan puolieni pitämistä, rajojen asettamista ja vaatimista. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgN0y0HewAOpcMBrDhWg9kML2Y-D-TY3zI5UJjRBsvvp_cw3zrh_PGYslc_tE73KlU581lz0d46BwvsTbsWlMSh66plTIJ_FmdS-MDHvTGXUCCnkmhjJsQpgEosYbimf08Y9DCdgVKXAxZda2Q1Ln5EXU0Q5_U421Hax4HcNPSTvO88alx0KVX7Pa_XVg/s1600/kosunen_017.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1066" data-original-width="1600" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgN0y0HewAOpcMBrDhWg9kML2Y-D-TY3zI5UJjRBsvvp_cw3zrh_PGYslc_tE73KlU581lz0d46BwvsTbsWlMSh66plTIJ_FmdS-MDHvTGXUCCnkmhjJsQpgEosYbimf08Y9DCdgVKXAxZda2Q1Ln5EXU0Q5_U421Hax4HcNPSTvO88alx0KVX7Pa_XVg/s16000/kosunen_017.jpg" /></a></div><br /><br /><p style="text-align: justify;">Nyt kuulostaa varmasti, että syyllistän vanhempiani. En ollenkaan. Vanhempani tekivät parhaansa ja olivat äärimmäisen hyvät ja turvalliset vanhemmat. Se ei silti poista sitä seikkaa, että itselleni jäi tunne että heillä ei ole aikaa meille kaikille. Välillä tuntui ettei rahaakaan ,vaikka mistään et lapsena oikeastaan joutunutkaan luopumaan. Se ajoi kuitenkin siihen ajatusmalliin, että neljä on liikaa. Tässähän voisi vetää sen perinteisen itselleen valehtelemisen mallin, että kyllähän minä teen asiat toisin, paremmin, sujuvammin. Mutta tosissani en kyllä siihen usko. </p><p style="text-align: justify;">Me ollaan koululaisten perhe. Vaikka pienin vasta viisi onkin, aloittaa hänkin jo syksyllä eskarin, ensi syksynä koulun. Ollaan oikeasti aika isojen lasten perhe. Tätäkin kirjoittaessa isot pelaavat keskenään Minecraftia ja pienin on naapurissa leikkimässä. Voin aika huolettomasti hoitaa päivän siivoukset, tehdä oman minijumpan ja istua sohvalle kirjoittamaan tätä. Meidän arki on täyttynyt harrastuksista, treeneistä, jalkapallosta, kuntosalista, hiihdosta, juoksusta ja turnauksista. Tuplat harrastavat kolmekertaa viikossa, pienin kahdesti ja me vanhemmat siellä seassa kaksi tai kolme kertaa. On koulua, on päiväkotia, on kavereita ja kahden aikuisen kokoaikaiset etätyöt. OIkeasti melkoinen arjen paletti jota pyöritellä. En sano ettei tähän vauvaa mahtuisi, sillä uskon että ihan jokaiseen tilanteeseen mahtuu. Mutta kyllä se pistäisi sen paletin kerralla täysin uusiksi, sitoisi jälleen vuosiksi ihmisen alkuun. Veisi sen vapauden ja helppouden mistä erityisesti tällä hetkellä nautin.</p><p style="text-align: justify;">Enkä muuten edes sano kuinka monta kertaa olen kuullut, vielähän teidän pitää yksi tehdä, tyttö. Tässä lauseessa on vähän sanoja mutta kaksi seikkaa jotka nostavat mun niskakarvani oikein huolella pystyyn. Ensinnäkin, lapsia ei koskaan tehdä. Niitä saadaan, jos saadaan. Meidän historialla on saatu yllättävän helposti jo kolmeen kertaan, joten samanlaiseen moukan tuuriin en oikein usko. Tuplia tehtiin vähän suuremmalla yrityksella kuin kuopusta ja vaikka tuplatkin helposti lopulta alulle saatiin, vaati se paljon stressiä, clomifen-lääkityksen ja suunnatonta pelkoa. Pikkuveli olikin sitten onnellisten sattumusten sarjan lopputulema. Täydellinen yllätys, enkä sellaiseenkaan sattuman kauppaan enää usko. Vaikka mun munasarjani ovatkin raskauksien myötä eheytyneet, alkaa ikää olla jo enemmän ja edelleen ne ovat monirakkulaiset, Kierto on epäsäännöllinen ja sekava, ei lainkaan otollinen kohta saada tärppejä. </p><p style="text-align: justify;">Joku sanoisi, että tulee jos on tullakseen. Minä sanoisin, että en pysty. Mä olen se kaikki tai ei mitään, täysillä tai ei ollenkaan. Koska viini on mun suurin herkkuni perjantai-iltana, en myöskään voisi tehdä niin että katsellaan katsellaan. Mulla olisi se tikku kädessä joka perjantai, kuulostelisin tuntemuksia ja olisin muutenkin ihan se överit ovulaatiotikkuineni.</p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAXxjr-gV9FQZ-q-TWHNHDz7BYqWrWPm6cjrqpnyHkf-EZ00hf24-B--n_hVD5MgDJ4oPRWatUwTlnzt9yomXPEgWYjzLunYBaa50PcPcX8qDkCp2Hv8cfw4-Jms6fjqdx13ShHKvv2CZb5k69-a2K2kI2goldRuT5-Ls5krYsEWtPEPac-WW4ImfeAQ/s1600/kosunen_027.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1066" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAXxjr-gV9FQZ-q-TWHNHDz7BYqWrWPm6cjrqpnyHkf-EZ00hf24-B--n_hVD5MgDJ4oPRWatUwTlnzt9yomXPEgWYjzLunYBaa50PcPcX8qDkCp2Hv8cfw4-Jms6fjqdx13ShHKvv2CZb5k69-a2K2kI2goldRuT5-Ls5krYsEWtPEPac-WW4ImfeAQ/s16000/kosunen_027.jpg" /></a></div><p></p><p style="text-align: justify;">Mitä siihen sukupuoleen tulee, niin en edes aloita. Meillä on lapsia, meillä toivottiin ja haluttiin lapsia. Heidän sukupuolellaan ei ollut tai ole sen pienintäkään väliä. Kolmen poikaoletetun äitinä on vaikea edes kuvitella pikkusiskoa meille, se visio on aina pieni pikkuveli. Tähän lähes kymmenen vuoden äitiyteen en edes ole törmännyt asiaan jota en poikalapseni kanssa voisi tehdä, mutta olisin tyttären kanssa voinut. Eli se siitä keskustelusta. </p><p style="text-align: justify;">Rehellinen minä miettii, että en mä oikein jaksaisi. Yövalvomiset, hormonimyrskyt ja oman kehon luovuttaminen pariksi vuodeksi toiselle. Mä en oikein ole siihen valmis, kun juuri tuntuu että löysin itseni uudelleen. Haikeus, sitä tämä on. Tiedostan, että eletään viimeisiä vuosia kun edes mahdollisuus neloselle on. Mä täytän kesällä 35 ja tuplat kymmenen. Vaikka iltatähtiä voisi varmaan tehdä vielä mun iän perusteella viisikin vuotta, alkaa lasten ikäero tulla vastaan. Mulla on omaan pikkuveljeeni kymmenen vuoden ikäero, ja vaikka se onkin tosi hyvä, on meidän suhde ollut aina enemmän äiti-lapsi kuin sisarellinen. Toki voi liittyä mun kovaan hoivaviettiin, joka näkyi kyllä jo ihan lapsena. Vaikka oma kokemus hyvä onkin, on tuo mun mittapuulla jo aika maksimi ikäero.</p><p style="text-align: justify;">Never say never, mutta kyllä tässä luopumisen tuskan hetkiä elellään. Ajattelin, että elin nämä tunteet jo kertaalleen nuorimman täytettyä kolme, mutta niin ne vaan puski vielä kertaalleen. En sano ei koskaan (vaikka mies kyllä sanookin) mutta sanon ettei suurella todennäköisyydella enää. Mutta eteenpäin meno siitä pikkulapsiajasta, jota meilläkin on eletty jo lähes kymmenen vuotta, siihen koululaisarkeen kirpaisee. Lapset on jo niin isoja ja mä tarpeellinen niin kovin erilaisella tavalla kuin mitä olin niille pienenpienille ihmisenaluille. Aika aikaansa kutakin, mutta ai että se on haikeaa!</p><p><b>Oliko teillä lapsiluku aina ehdottoman varma, vai seilasiko se yhdestä toiseen? </b></p>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-44726814854956158482023-02-06T10:00:00.001+02:002023-02-06T10:00:00.193+02:00Arjen palapeliin mukaan vielä sisällöntuottaminen<p><br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiT-aR4h40VyGzgFIpyCNsR3VCWetawbN34E9dDJU_JJWto76ZTWHfK3JaLQ1J1Kq3mTF70v4T4EMZ3fxtVNzD6mwSOxU21N4EbOkyz0X9Ub2j5V-CjF5C3Jf6W7pXyhE7-lyQr2Rj5VC-FIqt8hbUeUKlsvJcXRhUhHVF2jYjalmU6lMORyolDzsJkgA/s2048/20230126_101517.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiT-aR4h40VyGzgFIpyCNsR3VCWetawbN34E9dDJU_JJWto76ZTWHfK3JaLQ1J1Kq3mTF70v4T4EMZ3fxtVNzD6mwSOxU21N4EbOkyz0X9Ub2j5V-CjF5C3Jf6W7pXyhE7-lyQr2Rj5VC-FIqt8hbUeUKlsvJcXRhUhHVF2jYjalmU6lMORyolDzsJkgA/s16000/20230126_101517.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqz85UlmZvk2gjO_LifQcmvvw1L6_USTwR0IP4H9Tc1uEbDUd0zxqPVDEYiYQS4mCfmMgKJ_Fn8nP0PSoBY7VUKSPc1XcznPI3D3PFv_IeQ1DfBsavtSfr5n_5gSVAQyEzEoPnZR2MoCn23YS47ppM0YBIG2_ZErNRZU8y1F4PCiOWT38X7CpiARMpuA/s4000/20230126_104238%20(1).jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqz85UlmZvk2gjO_LifQcmvvw1L6_USTwR0IP4H9Tc1uEbDUd0zxqPVDEYiYQS4mCfmMgKJ_Fn8nP0PSoBY7VUKSPc1XcznPI3D3PFv_IeQ1DfBsavtSfr5n_5gSVAQyEzEoPnZR2MoCn23YS47ppM0YBIG2_ZErNRZU8y1F4PCiOWT38X7CpiARMpuA/s16000/20230126_104238%20(1).jpg" /></a></div><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgF3eo8KWA5rR6ioG0p6_nNfE2EVu2pV47p-TRTPLewruhxRWj6o7afcnukmHzr4BsyC_1j5y1dW9VRuXyOB7U8NTKkpWt4sMxOWDbBUAxF1bYFouCSzOlQgw1JdcViLRLgbaTgMHPj6hrrTqDu_DRCRxRfSd0gfokTXRXWzTiOTIxFN-bWYJWzHqoPWg/s4000/20230126_102408.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="4000" data-original-width="3000" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgF3eo8KWA5rR6ioG0p6_nNfE2EVu2pV47p-TRTPLewruhxRWj6o7afcnukmHzr4BsyC_1j5y1dW9VRuXyOB7U8NTKkpWt4sMxOWDbBUAxF1bYFouCSzOlQgw1JdcViLRLgbaTgMHPj6hrrTqDu_DRCRxRfSd0gfokTXRXWzTiOTIxFN-bWYJWzHqoPWg/s16000/20230126_102408.jpg" /></a></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><br /></div>Niinhän siinä kävi, vannomatta paras ja mitä näitä oli :D Pari vuotta sitten päätin, nyt blogi menee kiinni, sisällöntuotanto kaikissa kanavissani päättyy ja keskityn ainoastaan omaan leipätyöhöni, perheeseeni ja omaan hyvinvointiin. Pari "tulemista" tässä parin vuoden aikana tein, pyörähdin täällä ja kokeilin. Miltä kirjoittaminen tuntuu. Joka kerta koin sen saman, ei se vaan tuntunut enää omalta. EN osannut olla esillä, en osannut jakaa omia ajatuksiani, enkä varsinkaan osannut järjestää arkeani niin, että saisin tämän koko paketin toimimaan.<p></p><p>Minua sosiaalisissa kanavissa seuraavat tietävätkin, että viime vuosi oli minulle muutenkin suurta kasvun aikaa. Kävin viime viikolla esihenkilöni kanssa viime vuotta kokoavan keskustelun ja sanoin sielläkin, että viime vuotta varjostaa, tai kirkastaa, miten sen nyt ottaa, nuo henkilökohtaisen elämän työstöt, matka jonka tein, jotta tutustuin taas minuun. Jälkiviisas minä ymmärsi, että kadotin itseni siinä joskus tuplien ja nuorimman vauvavuoden välissä ja sen itsensä löytämisen kanssa on nyt ollut vähän tekemistä. Voisinpa melkein sanoa, etten mikään itsevarmuuden huipentuma ole ollut koskaan, en ennen lapsia enkä varsinkaan heidän jälkeen. Lapsuuden ja nuoruuden itsetuntoon vaikutta amoninaiset asiat, niin aikuisuudenkin, mutta varsinkin se nopea lihominen pienimmän vauvavuoden aikana murensi itsetunnon täysin. en ollut enää minä, kuka minä olen?</p><p>Nyt minä löytyi. Olihan se toki löytyneenä jo vuosia, taisin sen lopullisesti löytää silloin kun painoni sain taas siihen mihin olin tottunut, kun palasin töihin ja varsinkin sitten kun urani eteni ja pääsin unelmatyöhöni. Mutta lopullisen sinetin se sai, kun tänä kesänä ja syksynä koin asioita, joita en toivoisi kellekään. En niitä nyt lähde sen kummemmin avaamaan, ehkä joskus, tai sitten en. Nuo kokemukset kuitenkin murensivat minut sinne ihan pohjalle, mutta sain niiden kautta kuitenkin jotain hienoa. Omanarvon tunteeni takaisin. Tajusin, että nyt pitää alkaa vetää rajoja. Olen aina ollut se aivan liian kiltii, se miellyttäjä, se joka antaa kohdella itseään huonosti, eikä osaa sanoa kun riittää. Se joka kaipaa hyväksyntää, oikeutusta ja kauniita sanoa. Joka luhistuu siitä, jos joku antaa negatiivista palautetta tai sanoo jotain ikävää. Joka ensimmäisenä miettii, että minussa on jotain vikaa.</p><p>Saatatte miettiä, miten tuollainen ihminen edes päätyi aikoinaan someen ja alkoi tehdä siellä sisältöä. Siitä on ehkä helpoin sanoa, että aika oli silloin eri. Jotenkin vaan päädyin siihen, mutta pakko tässäkohtaa sanoa sekin, että itsevarmahan en koskaan blogivuosieni aikana ollut ja jokainen kampanja ja yhteistyö oli totisen työn ja tuskan takana. Halusin täydellisyyttä, mutta tiesin etten siihen pysty. Jo silloin alkoi se itsensä kahdesta päästä loppuun polttaminen. </p><p>Tulinko jäädäkseni? En osaa sanoa. Nyt ainakin kirjoittaminen tuntuu siltä kuin ennenkin. Tämä on minua ja tätä haluan. Vaikea sanoa kuinka aktiivinen blogista tulee. Alkuun tuskin mainostan sitä missään, katsotaan millaiseksi oma fiilis muuttuu! Mutta kuulisin niin mielelläni, vieläkö täällä joku seuraa?</p><br />Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-91433036218770654552023-02-05T20:26:00.000+02:002023-02-05T20:26:03.951+02:00Paras nachopelti<p> Tiedättehän tuon viikonloppuruokien ykkösen, nachopellin! Jos et vielä tiennyt, tai et ole testannut niin äkkiä kokeilemaan. Ihan parhaista parhain, varsinkin tällä meidän reseptillä! </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwp9f-yRdpYd57oM34KGpgJuHOhV9NjyzOHdwtMQ7FWbYf_9-fJpg_Ul23pjRfCvb4G1WsR74IPZJBBESm8Z7PRQyAxbUUuRhZ1sDSD59PIx3fNjSK41UEmPOdBtBDLryLaZPbEYiquBvc-5uARzT5uCRO_N1oJ3HVje5yJxSyPyIM4o47zUq8vLHrjA/s2048/20230204_213216.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgwp9f-yRdpYd57oM34KGpgJuHOhV9NjyzOHdwtMQ7FWbYf_9-fJpg_Ul23pjRfCvb4G1WsR74IPZJBBESm8Z7PRQyAxbUUuRhZ1sDSD59PIx3fNjSK41UEmPOdBtBDLryLaZPbEYiquBvc-5uARzT5uCRO_N1oJ3HVje5yJxSyPyIM4o47zUq8vLHrjA/s16000/20230204_213216.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgddega8npcvmiecyNdJfHwGwfcOC9af-bu6JPDjEGPnKYeQXE8kN2FkyAk9qiP_eAfSLPZwDG6wWDPT9RYfWPr5nDpVOrcj_VH4hp2S8ryvec0XxxPmxJoIf-lVJl29cFVHPfweWp3_0g4EInouPkKhHqJ120cmfmklXu-fIWFcZGaIWceC4EUNcADqw/s2048/20230204_194847.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgddega8npcvmiecyNdJfHwGwfcOC9af-bu6JPDjEGPnKYeQXE8kN2FkyAk9qiP_eAfSLPZwDG6wWDPT9RYfWPr5nDpVOrcj_VH4hp2S8ryvec0XxxPmxJoIf-lVJl29cFVHPfweWp3_0g4EInouPkKhHqJ120cmfmklXu-fIWFcZGaIWceC4EUNcADqw/s16000/20230204_194847.jpg" /></a></div><br /><p><br /></p><p>300g broilerin maustamatonta fileesuikaletta</p><p>1 punainen paprika</p><p>1 punasipuli</p><p>maun mukaan jalapenoa</p><p>200g Valio Viola maustamaton tuorejuustoa</p><p>1 prk Santa Maria salsa medium</p><p>150g mozzarellajuustoraaste</p><p>180g Santa Maria nachoja</p><p><br /></p><p>1. Paista broilerinsuikaleet ja mausta ne mielesi mukaan. PIlko paprika ja sipuli ja paista niitäkin hetki broilerin kanssa. PIlko jalapenot pieniksi ja pyörittele paprika-sipuli-broileri seokseen</p><p>2. Sekoita tuorejuusto ja salsa keskenään.</p><p>3. Kasaa nachopelti uunipellille tai vuokaan, pohjalle nachot, päälle broileripaprikaseos, ja sen päälle tuorejuustosalsamassa. Ripottele päälle mozzarellaa.</p><p>4. PAista 225 asteessa kunnes juusto ruskistuu. Peltiä ei tarvitse kypsentää, mutta juuston on hyvä kypsyö ja gratinoitua kunnolla!</p><p><br /></p><p>Nauti sohvalla, hyvän juoman kanssa hyvässä seurassa! <3 Ihanaa viikonloppua!</p><p><br /></p>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-50774357583833769332022-11-06T15:57:00.003+02:002022-11-06T15:57:38.298+02:00Täällä edelleen<p> Syksy on aina mun blogille se hetki, kun joutuu ihan kunnolla miettimään, että vieläkö tätä jatkaisi. Domain nimittäin vanhenee aina marraskuun alussa ja se on se hetki kun pitää punnita mitä tekisin.</p><p>Viime vuonna kävin tämän saman pohdinnan. Jättääkö domain maksamatta ja heittääkö hyvästit blogille. Silloin en sitä tehnyt, vaan päätin katsoa vuoden eteenpäin. Pieni välähdys vanhaa oli silloin talvella kun yritin, josko kirjoittaminen taas lähtisi sujumaan. Ja se lähtikin. Hetkeksi. Sitten mukaan astui elämä.</p><p>Ja uupuminen. Näin jälkikäteen on helppo sanoa missä kohtaa se tapahtui, silloin kun se tapahtui, en taas huomannut mitään.</p><p>En ajatellut, että voisin koskaan olla niin heikko ja taitamaton, että voisin väsyä tai uupua elämääni. Mutta niin siinä lopulta kuitenkin kävi.</p><p>Tänä vuonna kävin blogin suhteen taas samaa pohdintaa. Poistaako koko blogi ja irtisanoa domain. Päätin jo että poistan, sitten kuitenkin viimeisenä päivänä maksoin sen taas vuodeksi eteenpäin. En oikeasti rehellisesti tiedä miksi. Kaipaan kirjoittamista ja vuorovaikutusta sen kautta, mutta toisaalta elämä käy kyllä niin kiireellä nyt, etten tiedä millä ajalla tänne pääsisin. Silti, pieni kipinä jos.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqNf7WaFfPuvf9M7nDxIW8IDsz_62sU0a9cY8G9CNYQmGguvGgONNU3EGX49B9VGpXKArWCMc_tIlj-bg97GfyL3RJfJlBhrZfQPi0FmEdc0tltSWwnQQI3AW5fIkGVjj0XFGl8Q1FXLxRhvT0dO2-e2sOb51atM70Zy2qB4P6BkbHdtp72wAemOUtIA/s2048/IMG_20210804_183251.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1537" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiqNf7WaFfPuvf9M7nDxIW8IDsz_62sU0a9cY8G9CNYQmGguvGgONNU3EGX49B9VGpXKArWCMc_tIlj-bg97GfyL3RJfJlBhrZfQPi0FmEdc0tltSWwnQQI3AW5fIkGVjj0XFGl8Q1FXLxRhvT0dO2-e2sOb51atM70Zy2qB4P6BkbHdtp72wAemOUtIA/s16000/IMG_20210804_183251.jpg" /></a></div><br /><p><br /></p>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-43497046251037148542022-02-09T21:01:00.000+02:002022-02-09T21:01:05.726+02:00Kaksoset samalle vai eri luokille?<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEikgJDQUptX1AYJq6Mr9hexf63I3brSPvnkvmLml1iIvsGR14SMwR7sC0g_WLxEf5OsQPou9IjzyHidRASD88kgA46J9wUjvIPtsFQbBmIH0Gk0qxxPSVwrNitGS02JgvzX6ONIwOGJ22dSaeagWcA0YNZcqgBorAqvGtl9jRka_PRxnETlB1CVzHsoXA=s3648" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="2736" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEikgJDQUptX1AYJq6Mr9hexf63I3brSPvnkvmLml1iIvsGR14SMwR7sC0g_WLxEf5OsQPou9IjzyHidRASD88kgA46J9wUjvIPtsFQbBmIH0Gk0qxxPSVwrNitGS02JgvzX6ONIwOGJ22dSaeagWcA0YNZcqgBorAqvGtl9jRka_PRxnETlB1CVzHsoXA=s16000" /></a></div><br /><p><br /></p><h3 style="text-align: left;"><br /></h3><h3 style="text-align: left;"><br /></h3><h3 style="text-align: left;"><br /></h3><h3 style="text-align: left;"><br /></h3><h3 style="text-align: left;"><br /></h3><h3 style="text-align: left;"><span> </span></h3><h3 style="text-align: left;">Laittaako kaksoset samalle vai eri luokille? </h3><div style="text-align: left;">Kysymys, johon ei luonnollisesti ole sitä yhtä ja ainoaa oikeaa vastausta. Eri tilanteissa varmasti eri päätökset ovat niitä enemmän oikeita. Kaksosten vanhempien tulee päätös kuitenkin jossain kohti tehdä, tässä postauksessa kerron mikä meidän päätös oli omien lastemme kohdalla, miksi siihen päädyimme ja miltä päätös tuntuu nyt kaksi vuotta myöhemmin.</div><p>Me päädyttiin laittamaan lapset eri luokille. Olen kuullut kuluneen yhdeksän vanhemmuusvuoteni aikana lukemattomia tarinoita niin puolesta kuin vastaankin, olen lukenut monia FB-keskusteluja aiheesta, mutta silti päätös oli ehkä hankalin mitä olen tehnyt. Päätös kun oli joko tai, enkä sitä tehdessä voinut tietää olisiko se meidän lapsille paras vai ei.</p><p>Meidän lapset ovat olleet pienestä saakka valtaisan tiivis paketti, kuten varmasti monet kaksoset. Meillä kuitenkin erossaolopäiviä tuplille on kertynyt ihan muutama kuluneen lähes yhdeksän vuoden aikana ja ensimmäiset elinvuotensa he ovat olleet todella tiiviisti yhdessä. </p><p>Kaksoset olivat kanssani kotihoidossa aina 2,5 vuotiaiksi. Kontakteja muihin lapsiin kuin veljiin oli tuona aikana hyvin vähän. Kyllähän me nähtiin muita lapsia, mutten ollut erityisen aktiivinen sen suhteen vaan pojat tottuivat pääasiassa leikkimään keskenään. Päiväkodin alkaessa, he menivät luonnollisesti samaan ryhmään, mutta meidän toiveesta heidät pyrittiin pienryhmissä sijoittamaan aina eri touhuihin. </p><p>Ollessaan 3,5vuotiaita pojat jäivät taas kanssani kotiin kuopuksen syntyessä. Vauvan kanssa tuli lähdettyä vielä harvemmin minnekään, joten edelleen pääasiallinen kaveri oli oma veli. Tuplat aloittivat kerhon reilu nelivuotiaina, mikä oli tosi hieno juttu heidän kannaltaan. Saatiin arkeen enemmän kavereita ja muitakin lapsia ympärille kun vain omat sisarukset. Kerhossa vaan harmillisesti oli enemmän reilusti isompia, joten tuplien leikit pyörivät edelleen paljon heidän kahden välisinä. Pienryhmissä heidät kyllä erotettiin, mutta silti leikki muiden kuin oman veljen kanssa jäi tosi vähiin.</p><p>Vaikka pojat olivatkin tiiviisti yhdessä, pyrittiin järjestämään heille myös yksinaikaa joko toisen vanhemmat tai kummien ja isovanhempien kanssa. Aina huomattiin sama, lapset olivat tosi erilaisia ollessaan yksin, verrattuna siihen miten toimivat yhdessä ollessaan. </p><p>Päiväkotitaipaleen tuplat aloittivat uudestaan ollessaan viisivuotiaita ja silloin kerrottiin suora toive päiväkotiin, lapset eri ryhmiin aina kun se vaan on mahdollista. Päiväkodistakin saatiin samaa palautetta, että ollessaan yhdessä, molempien oli vaikea keskittyä, he riehasivat toisiaan, riehaantuivat kavereista ja alkoivat vetää sellaista omaa showtaan. Meille myös kerrottiin, että toinen tuplista herkästi otti pomon roolin heidän välisessä tekemisessä ja vastaili ujomman puolesta kysymyksiin, teki toisen tehtäviä ja päätti mitä leikitään. Jo silloin alkoi vahvistua ajatus, että pitäisikö lapset kuitenkin erottaa eri ryhmiin, jotta yksilöllisyys pääsisi paranemaan ja molemmat voisivat keskittyä ihan vain itsenään olemiseen. Itselläni nousi huoli varsinkin tämän ujomman puolesta, saiko hän tarpeeksi tilaa olla oma itsensä?</p><p>Eskarin alkaessa toivottiin poikia eri ryhmiin, mutta tämä toive ei toteutunut. Olisin halunnut tutussa ympäristössä kokeilla, millainen vaikutus erottamisella lapsiin olisi ollut. Isossa päiväkodissa ryhmiä oli kaksi, joten teoriassa se olisi onnistunut. Lykättiin päätöstä kuitenkin pidemmälle ja päätettiin katsoa, miten eskari alkaisi pyöriä.</p><p>Eskarin aikana palautteet oli samaa. Poikien oli vaikea keskittyä jos veli oli lähellä, he olivat paljon keskenään ja touhut yltyivät helposti riehumiseksi. Mun ja meidän tunne vaan kasvoi, molempien olisi helpompi ja parempi olla, jos koululuokassa voisi keskittyä ihan vaan omaan olemiseen, ei veljeen. Eskariope puolsi tätä myös ja oli samaa mieltä. Eskarin aikana oli tullut tilanteita, jolloin vain toinen pojista oli paikalla, joten hekin huomasivat selvän eron.</p><p>Päädyttiin laittamaan hakemukset eri luokille. Mua erityisesti pelotti, mitä erottaminen tekee kaksosten suhteelle, tuntevatko he jäävänsä yksin, onko olo epävarma, osaavatko he rakentaa kaverisuhteita. Miten koko ikänsä toisen turvaan tottuneet pojat pärjäisivät ilman veljeä.</p><p>Pelko oli turha, päätös on osoittautunut juuri oikeaksi. Toki en tiedä miten yhteisessä luokassa olisi sujunut, mutta nyt ainakin eri luokissa sujuu hyvin. Haasteet liittyvät enemmän siihen, että vanhempana on vaikeampi pysyä kärryillä läksyistä, kun molemmilla on eri läksyt ja eri lukujärjestykset. Vanhempainilloista olen kuitenkin nauttinut erillään, koen että on helpompi keskittyä vain yhteen lapseen kerrallaan, kun kokemus päiväkodin vasuista oli enemmän se, että puhuttiin lapsista sekaisin.</p><p>Lapset itse tuntuvat kukoistavan näin. He ovat enemmän yksilöitä, niin opettajan kuin kavereidenkin silmissä. He edustavat luokassa vain itseään keskittyvät(toivottavasti) paremmin, kun veljen kanssa ei laiteta showta pystyyn ja nauttivat selvästi siitä, että molemmilla on oma ope ja omat kaverit.</p><p>Harrastukset ovat yhteiset, mutten ole huomannut sen haittaavan kummankaan olemista. Koulun eriyttäminen omaksi on ehkä auttanut tässäkin, tai sitten ikä on vaan tehnyt tehtävänsä. Mene ja tiedä.</p><p>Lähes kahden vuoden jälkeen päätös tuntuu edelleen tosi oikealta. Lapset eivät itse ole kertaakaan harmitelleet että ovat eri luokilla, heillä on myös sellaista pientä kilpailua siitä, kumman ope on kivempi ja kumman luokka pärjää paremmin. He eivät katso toistensa läksyjä ja keskittyvät muutenkin enemmän omaan olemiseen kuin siihen toiseen. He ovat enemmän sisaruksia kuin kaksosia tässä tilanteessa. </p><p>Tärkeintä ehkä on se, että kumpikin saa olla täysin oma itsensä. Päättää itse mitä itsestään luokkalaisille kertoo, millaisen kuvan antaa ja miten luokassa toimii. Vaikka luotankin siihen, että opettajat näkisivät heidät yksilöinä, vaikka olisivatkin samassa luokassa, uskon jonkin tasoisen vertaamisen tapahtuvan luonnostaan ja huomaamatta. Näin opettaja on ainakin täysin tietämätön veljen tekemisistä ja osaamisesta ja häntä liikuttaa vaan se oman luokan lapsi. </p><p>Sattumoisin toisen lapsemme opettaja on itsekin kaksosen ja hänen kanssa jutellessa mun fiilis on vaan vahvistunut. Tämä päätös oli todellakin meille se parhain. Ei helppo, mutta ehdottomasti jännittämisen arvoinen. En tekisi päätöstä nyt toisin vaikka voisin. Jatkossa, yläasteelle mennessä lapset saavat sitten itse päättää haluavatko samalle luokalle vai eivät. Ala-aste ainakin mennään tällä kombolla.</p><p>Mihin päätökseen itse päädyit omien kaksosten kanssa?</p>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-4224229683193521982022-01-23T18:30:00.001+02:002022-01-23T18:30:25.396+02:00New Fit Me - mitä projektille kuuluu tänään?<p> </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhtncWyX8ErQYTabQG16dGmYPRrDpruqIh2UaH2LzzWbYHBcacAZXPaGo3OOytwR7kYT-jWVtRyD9g9sYKoy7MXtkfYF1XMjzPiYaDGwLFxT_f_TONlFOVfWMmxHYSeOX-uFbC5T8oW-eNf-LGek9dX3WTIQa2OhAg25kYBDsGqIaxG96RmWkEXuKkg1g=s1573" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1573" data-original-width="1368" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhtncWyX8ErQYTabQG16dGmYPRrDpruqIh2UaH2LzzWbYHBcacAZXPaGo3OOytwR7kYT-jWVtRyD9g9sYKoy7MXtkfYF1XMjzPiYaDGwLFxT_f_TONlFOVfWMmxHYSeOX-uFbC5T8oW-eNf-LGek9dX3WTIQa2OhAg25kYBDsGqIaxG96RmWkEXuKkg1g=s16000" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEg1CHNp3tN6cgT9-swNKLKmcKGbtnwq2ENcFLEgL_L_gZHBMBD-mU6AJizyEEQeW52AhmUA_1HyzzccPay5MbUBcMZ0JUfQRlZCO0v5t4ooAgQg9v3DXPR0XweUyNl0j6N8ZgW1KP95aebeBTR3jNam1E80Li5PCSer9oCnr3GCEehO0ZWNmXOPwHUFYg=s3420" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3420" data-original-width="2736" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEg1CHNp3tN6cgT9-swNKLKmcKGbtnwq2ENcFLEgL_L_gZHBMBD-mU6AJizyEEQeW52AhmUA_1HyzzccPay5MbUBcMZ0JUfQRlZCO0v5t4ooAgQg9v3DXPR0XweUyNl0j6N8ZgW1KP95aebeBTR3jNam1E80Li5PCSer9oCnr3GCEehO0ZWNmXOPwHUFYg=s16000" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgycH1cRYR0Afjgj701DZemkhwB3mnH-VolXRWKHmjEe3RuJUc2_X8ZEpMeXVAMUH3ZvyESCKaQg0yxcoO08S8iPDPgJwq_rMCDqMBvsBuHeEhaLHSYW-LGvYn0-CHEGHXD2FZf9CeA8fVtjUBlSdv5_brMAJ5umvVL1pEvuRIvKePvY41wtBJgZVcX5w=s3648" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="2736" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgycH1cRYR0Afjgj701DZemkhwB3mnH-VolXRWKHmjEe3RuJUc2_X8ZEpMeXVAMUH3ZvyESCKaQg0yxcoO08S8iPDPgJwq_rMCDqMBvsBuHeEhaLHSYW-LGvYn0-CHEGHXD2FZf9CeA8fVtjUBlSdv5_brMAJ5umvVL1pEvuRIvKePvY41wtBJgZVcX5w=s16000" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjFMv3drCaTGs7qmGm5FPvkJt8Oy0qvH1lMzSwjPUL8oMsntFKiY0X-O3kTCvKBsJ5EcryOV4R7ekChpbsuwMoyC3kvE6BDoFY7sFpKz8kpHgbzBBHqq11sIJiQSAKI20wxl6Alr8FWAsrE4IJtyWtiUhIH_gC4eQsas3NK-fHPZoSBHxzIHllj10ByZg=s3648" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="2736" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjFMv3drCaTGs7qmGm5FPvkJt8Oy0qvH1lMzSwjPUL8oMsntFKiY0X-O3kTCvKBsJ5EcryOV4R7ekChpbsuwMoyC3kvE6BDoFY7sFpKz8kpHgbzBBHqq11sIJiQSAKI20wxl6Alr8FWAsrE4IJtyWtiUhIH_gC4eQsas3NK-fHPZoSBHxzIHllj10ByZg=s16000" /></a></div><br />Muistatteko, kuinka silloin <a href="http://www.nellik.fi/2018/04/12-kg.html" target="_blank">keväällä 2018</a> aloitin elämäntaparemonttini? Tai dieettini, laihdutusprojektini, kiinteytymisprokkikseni, parempaan kuntoon -projekti.. Miksikä sitä nyt haluaakaan kutsua. En edes lähde valehtelemaan, etteikö mun tarkoitukseni ja ensisijainen tavoitteeni ollut laihtua. Todellakin oli, sillä se keho ja olo joka mulla siihen aikaan oli, oli jotain hirveää. Ja tällä en nyt tarkoita sitä, että kukaan muu samassa painossa tai samanlaisessa kehossa olisi hirveä, vaan sitä, että mun oma oloni omassa kehossani oli kammottava. Mun itsetunto oli nollissa, en ollut lainkaan oma itseni, en huolehtinut itsestäni, en halunnut laittautua, peilikuva masensi ja mun rapakuntoni sai mut hengästymään pienestäkin ponnistuksesta. Halusin muuttua ja halusin, että voisin jonain päivänä katsoa itseäni peilistä tyytyväisenä. Halusin olla energinen, sporttinen ja hyvinvoiva.<p></p><p>Keräsin motivaatiota kauan, aloitin lukemattomat kerrat, mutta aina se maanantaina hienosti alkanut laihis kaatui jo ennen keskiviikkoa tai viimeistään viikonloppuna. Haluaisin sanoa, että osasin heti aloittaa fiksusti ja järkevästi, mutten todellakaan. Tarvittiin aika pitkä aika ja monenmonta aloitusta, ennenkuin lopulta oikeasti sain projektini alkuun. Isoin motivaattori oli syksylle suunniteltu ulkomaan reissu, jonne en todellakaan halunnut lähteä painaen 90 kiloa. <i>(Edelleen muistutan, ettei painossa itsessään ole mitään vikaan, se vaan ei ole se mun paino, jossa mun itseni on hyvä olla ja jossa koen oloni hyväksi. )</i>Toinen iso motivaattori oli se, että samoihin aikoihin myös ystäväni aloitti oman projektinsa ja sain häneltä valtavasti tukea ja tsemppiä. Tämä kysyinen ystävä on vieläpä liikunta-alan ammattilainen, joten mulla oli vähän kuin tsemppari-PT koko ajan matkassa. Raportoitiin päivittäin toisillemme lautasen sisältöjä, liikuntasuorituksia ja vaa'an lukemia. Tästä oli iso apu, sillä projekti pysyi mielessä päivittäin ja päätöksistä oli helppo pitää kiinni. Iso apua oli myös siitä, että tein projektista tosi julkista. Postailin siitä blogissa ja kerroin instassa etenemisestä. En halunnut epäonnistua, sillä niin paljon siitä puhuin. </p><p>Mulla ei silloin ollut mitään ammattilaisten tekemää ohjelmaa, tein itselleni suunnitelman jota noudatin. Herkkuja en sallinut ekaan pariin kuukauteen yhtään, sen jälkeen kerran viikossa pieniä määriä. Tiesin, että ne olivat se mun isoin ongelma ja niiden lisäksi se, että söin aivan liian vähän ja sitten sorruin napsimiseen ja liian runsaaseen iltasyömiseen. Aloin syödä kolmen tunnin välein ja ennenkaikkea säännöllisesti, jätin vehnän ja juustot pois, rajoitin reilusti leivän puputtamista ja kohtuullistin hiilarimäärät. Tuloksia alkoi tulla.</p><p>Viiden kuukauden aikana tein ison työn ja tiputin painoa kaikkiaan 12,5 kiloa. Tämä todellakin näkyi ja tuntui, aloin taas vihdoin muistaa kuka olikaan se oikea Nelli kaiken sen epävarmuuden ja pahan olon alla. Viiden kuukauden rutistus oli kuitenkin rankka, ruokavaliomuutoksen lisäksi mun arkeen oli tullut taas liikunta ja kävelylenkit, sekä jumpillakäynnit. Liikunta oli saanut mun kuntoni taas paremmaksi. Oli paljon parempi olla. Tahti oli kuitenkin hieman liian kova, ruokavalio tiukka ja kun lomareissu oli ohi, ei mussa ollut energiaa jatkaa. Vaaka näytti 77 kiloa meidän ulkomaan reissun jälkeen, ja pikkuhiljaa syksyn pimentyessä kävi se mikä monelle käy. Paino alkoi hiipiä takaisin, sillä vanhat tavat alkoivat pimenevien iltojen mukana tulla takaisin.</p><p>Tammikuussa palasin töihin ja arki oli tosi rankkaa. En jaksanut iltaisin lenkille, en jumpille. Mulla ei työarjessa ollut voimavaroja, eikä rutiineja ylläpitää parempaa elämäntapaa, joten lipsuin niille vanhoille urille. En halunnut vaa'alle, sillä tiesin omasta olosta ja peilikuvasta, että paino oli taas noussut. Hävetti ja kiukutti. Olin tehnyt niin ison työn ja taas olin ajautumassa samaan kuin vuosi sitten. Töihin paluun jälkeen mulla oli kuitenkin jotain, mikä auttoi palaamaan takaisin mun projektin pariin. Aloin nimittäin taas löytää itseni sieltä identiteettikriisin ja äitiyden alta. Töihin paluu oli silmiä avaava kokemus, sillä muistin taas mistä asioista minä pidin. Millainen minä oikeasti olen ja minkä osan itsestä olin siinä pikkuvauva-arjessa hukannut. Lisääntyvä valo ja kevät helpotti myös ja aloitin samoilla eväillä projektini uusiksi kuin olin aloittanut vuosi sitten. Vaaka oli noussut näyttämään jo hieman yli kahdeksaakymmentä ja mua harmitti niin! Kovalla työllä tiputetut kilot oli tulleet takaisin, ja ennen kuin näkisin uusia lukemia vaa'alla, pitäisi tiputtaa niitä samoja joiden eteen olin tehnyt jo niin paljon työtä.</p><p>Tiesin mitä tehdä, tiesin mikä mulle sopii, joten aloin tehdä samaa kuin viimeksikin. Nyt aloittaminen olikin helpompaa, sillä kunto oli parempi ja onnekseni osa tulleista kiloista nestettä. Kesään mennessä olinkin tiputtanut taas viisi kiloa ja vaaka näytti 76 kiloa. </p><p>Tuolloin aloin miettiä projektia ja itseäni enemmänkin ja oivalsin, että tulisin aina junnaamaan edestakaisin painoni kanssa, jos en vihdoin muuttaisi toimintaani. Aloin tietoisesti työstää mielessäni sitä, etten kiellä enää ehdottomasti itseltäni mitään, yritän pitää jonkinlaisen liikkumisen arjessani koko ajan ja etenisin projektissani ennen kaikkea hyvinvointi ja fiilis edellä, ei se mitä vaaka milloinkin näyttää.</p><p>Hirveän kiva olisi sanoa että nyt olen valmis ja mulla menee loistavasti, mutta ehei, edelleen harjoittelen tasapainoa. Jotain olen kuitenkin onneksi oppinut ja tällä hetkellä nautin liikunnasta, kaipaan ja tarvitsen sitä. Vuosikausia vihattuani salitreenejä, olenkin nyt yllättäen jo puolentoista vuoden ajan käynyt salilla säännöllisesti. Nauttien siitä. Salille lähtö ei ole enää vaikeaa, vaan se on mun arkeani. Olen huomannut, että kehonkoostumukseni on nyt ihan eri kuin pari vuotta sitten ja entisestään vaan pystyn helpommin jättää vaa'an lukemat omaan arvoonsa, tietäen, että lihas painaa läskiä enemmän. Dieeteistä en täysin ole päässyt ja olen tässä parin vuoden aikana kokeillut pariakin dieettiä tai ruokavaliota. Se miten ne eroavat normaalin on se, että niiden aikana mun tarkoitus onkin saada nopeita ja näkyviä tuloksia, jotta saan pidettyä motivaatiosta kiinni. Mä tarvitsen niitä ja osittain jopa nautin siitä että voin kokeilla ja haastaa itseäni- Katsoa, onko musta pitämään vaikkapa kolme viikkoa kiinni jostakin ruoka- ja treeniohjelmasta, ja millainen vaikutus niillä on muhun. </p><p>Tällä hetkellä vaaka keikkuu 68-72 kilon välillä. Riippuen siitä, mikä aika kuukaudesta on, millainen ruokavalio mulla on viimeisinä viikkoina ollut ja kuinka paljon nestettä kehossa on. Kehon koostumusta multa on viimeksi mitattu viime toukokuussa, jolloin vaaka näytti 75 ja olin käynyt salilla reilu puoli vuotta säännöllisesti. Tän hetken tavoitteet on parantaa kuntoa ja kehonkoostumusta. Mulla on edelleen vatsassa löysää ja kehossa sellaisia kohtia, jotka ei ole vielä sitä mitä mä haluaisin. Mutta olen myös oikein tyytyväinen nykytilanteeseen. Mulla on hyvä olla, oon energinen ja tunnen oloni omaksi itsekseni. Voin oikeasti rehellisesti sanoa, että mulla on nyt hyvä olla.</p><p>Joku voi kokea, että mun ei pitäisi miettiä tai tiedostaa painoa niinkuin nyt tiedostan, ja näin ajattelijalle voinkin sanoa, ettei tämä tapa ehkä sovi kaikille. Mulle kuitenkin sopii. Paino ei ole pakkomielle, se on vain mittari, tapa mitata tän hetkistä tilaa. Mulle ei ole väliä näyttääkö vaaka 71 vai 69, se mikä mulle merkkaa on se, millainen olo mulla on. Mulla on tavoitteita, haluan jossain kohti saada tehtyä kymmenen leukaa. Kolmekymmentä miesten punnerrusta tai 100 kiloa kyykyissä. Painossa mulla ei ole enää tavoitteita, se tippuu jos tippuu, mutta seuraan sen kehittymistä silti. Pakko kuitenkin myöntää, etten haluaisi että se nousisikaan, mutta tiedostan senkin, että jos ruokavalio on kovin rikkinäinen, ei se kyllä ainakaan laskemaan pääse. Siksi pyrinkin siihen, että mun arkeni muuten on tarpeeksi aktiivista, jotta paino pysyy sellaisena että mun on hyvä olla.</p><p>Huomenna suunnittelin TAAS aloittavani tiukemman ja puhtaamman ruokavalion. Miksi? Jos kerran juuri sanoin, että mulla on hyvä olla? Siksi, että viime aikoina syöminen on ollut jokseenkin epäpuhdasta, oon syönyt aivan liikaa karkkia ja suklaata ja tuntuu, että keho on taas tukossa. En ole pariin kuukauteen käynyt salilla ja kunnon aerobisesta treenistäkin on lähes kaksi viikkoa. Tuntuu, että kroppa voi huonosti ja kaipaa puhdistusta. Olen tehnyt näitä puhdistuskuureja ennenkin ja ne sopivat mulle. Saan kunnolla nesteet liikkeelle, paremman ja fressimmän olon ja kivan fiiliksen itselle. Ei tämä varmasti kaikille sopisi, mutta mulle sopii, joten siksi sitä teenkin.</p><p style="text-align: center;"><b>Kiinnostaisiko sua kuulla tarkemmin, millainen mun puhdistuskuurini on?</b></p><p style="text-align: center;">Tässä vielä linkkejä menneisiin New Fit Me -postauksiin</p><p style="text-align: center;"><a href="http://www.nellik.fi/2018/04/new-me.html" target="_blank">aloitusajatukset</a></p><p style="text-align: center;"><a href="http://www.nellik.fi/2018/04/new-fit-me-laihduttajan-ruokavalio.html">Kevään 2018 ruokavalio</a></p><p style="text-align: center;"><a href="http://www.nellik.fi/2018/05/ala-laihduta-ajatuksia.html">4 viikkoa</a></p><p style="text-align: center;"><a href="http://www.nellik.fi/2018/06/new-fit-me-uusimmat-mitat.html" target="_blank">8 viikkoa</a></p><p style="text-align: center;"><a href="http://www.nellik.fi/2018/07/new-fit-me-kolmas-kuukausi.html">12 viikkoa</a></p><p style="text-align: center;"><a href="http://www.nellik.fi/2018/08/nain-pudotin-10-kiloa.html">10 kiloa</a></p><p style="text-align: center;"><a href="http://www.nellik.fi/2018/08/new-fit-me-loppuboostaus.html">loppuboostaus</a></p><p style="text-align: center;"><a href="http://www.nellik.fi/2018/09/new-fit-me-ennen-ja-jalkeen-kuvat.html">ennen ja jälkeen kuvat </a></p><p style="text-align: center;"><a href="http://www.nellik.fi/2018/10/mita-kuuluu-new-fit-me-projektille.html">syksy 2018 mitä kuuluu projektille?</a></p><p><br /></p><p><br /></p>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-71520400362628204622022-01-19T19:57:00.000+02:002022-01-19T19:57:56.695+02:00Kuulumiset x5<p>Tässä kun yritän päästä jälleen kirjoittamisen vauhtiin (mikä on muuten yllättävän vaikeaa,) aloin miettiä sitä, mitä edes haluan kirjoittaa. Mä koen, että kaikkein ihanimpia tekstejä mulle itselle on ollut aina ne kuulumisten höpöttelyt. Ne ajatuksen virtaa -tekstit, joissa ei välttämättä ole pointtia. Isosti nautin myös niistä pohtivista kasvatusteksteistä, joissa oikeasti on jokin pointti (siis silloin kun voi oikeasti kirjoittaa niin, että saa keskityttyä ja se oma pointti sieltä löytyy). Suosituimpia postauksia kun lukee, niin reseptit nousee selkeiksi ykkösiksi. Varsinkin <a href="http://www.nellik.fi/2019/04/kaikkein-paras-pizzapohja.html">pizzapohja</a> ja kiertävä ruokalista, jotka muuten tuolla sivupalkissakin ovat, nousevat korkealle hakukoneissa. Myös mun elämäntapamuutos, <a href="http://www.nellik.fi/2018/09/new-fit-me-ennen-ja-jalkeen-kuvat.html" target="_blank">New Fit Me projekti</a> on kenties mun blogihistorian luetuimpia. Onko se sitten niin, että tollaiset muutoskuvat joita tuossakin postauksessa on, herättää vaan aina kiinnostusta?</p><p>Mistä mä sitten tulen kirjoittamaan? Taidan mennä nyt toistaiseksi flown mukana ja kirjoittaa siitä mikä kiinnostaa. Luulen, että näistä kuulumiset-postauksen otsikoista nousee ne pääotsikot seuraaviin postauksiin, joihin sitten syvennyn enemmän. Tai sitten en. Tai sitten lähden ruokablogilinjalle ja postailen vaan kaikkia lempparireseptejä. Se tie tosin saattaa olla hyvinkin lyhyt, sillä mun lempparireseptejä on aika tosi vähän. </p><p>Mutta se siitä. Entäs ne kuulumiset? Yritän pitää tämän niin suppeana kuin osaan ja menen noihin teemoihin sitten syvemmin ihan omissa postauksissaan, katsotaan miten se sitten onnistuu. </p><h3 style="text-align: left;">MINÄ</h3><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi5DYckHY1U2ZtT1KMSTRqVHt4LHfZCnq997mcd_kyI6ZUdp4JCsyMJZIfkNm3QKuj2b1Rd4wHezW15fOvHXGEFVXFwaJ7CkrVS10y9Lyk-em-F5-7--CXIj54ISqy4rk_E0zTYrx3GTK8t1riRz_jFedPHMAUK-JbPrmm6_CNS3wTTNSGAKNXOyCgRmQ=s2048" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi5DYckHY1U2ZtT1KMSTRqVHt4LHfZCnq997mcd_kyI6ZUdp4JCsyMJZIfkNm3QKuj2b1Rd4wHezW15fOvHXGEFVXFwaJ7CkrVS10y9Lyk-em-F5-7--CXIj54ISqy4rk_E0zTYrx3GTK8t1riRz_jFedPHMAUK-JbPrmm6_CNS3wTTNSGAKNXOyCgRmQ=s16000" /></a></div><p>Mä täytän ensi kesänä 34 ja tuntuu että elän nyt just elämäni parhaita vuosia. Okei, toivoisin vaaleampia silmänalusia, ettei valvotut yöt näkyisi niin helposti. Vähemmän silmäryppyjä, niitä on tosiaan tullut ja multa ei enää Alkossakaan kysytä papereita. Ja vähän järkevämpää suhtautumista herkutteluun, kuin mitä se mulla nyt viime vuosina on ollut. Jos näitä ei lasketa niin tuntuu et mulla asiat on just nyt todella hyvin. Saatoin kokea jonkin asteisen kolmenkympin kriisin pari vuotta sitten, ei se tosin millään tavalla liittynyt ikään, voin ihan rehellisesti sanoa, että ikä on mulle todellakin vaan numeroita. Se oli enemmän sellainen identiteettikriisi, josta koen nyt selvinneeni voittajana, tai ainakin pirusti vahvempana eteenpäin. Ehkä tästä sitten kerron tosiaan tarkemmin myöhemmin. </p><p>Siinä missä koko mun ikäni liikunta on ollut tosi ärsyttävää ja oon ollut superlaiska, vikat kolme vuotta on olleet ihan superaktiivista aikaa. Oon oppinut taas nauttimaan urheilusta ja liikkumisesti, mun kunto on hyvä ja mä jaksan. Ihan hirveen kiva fiilis muuten! Muistatte ehkä, ainakin ne jotka täällä silloin neljä vuotta sitten oli, että olin aika paljon pulleampi ja huonovointisempi silloin kuin nyt. Kaikkiaan oon tuossa ajassa tiputtanut 20 kiloa painoa, ihan hirveästi jos sitä noin numeroina miettii. Edelleen jatkan tätä projektia jonka silloin aloitin, välillä otan vähän takapakkia ja sitten jatkan taas. Koko ajan parannan kuitenkin siinä, että jossain kohti voisin oikeasti sanoa, että mun suhtautuminen herkutteluun on normaalia ja mun ei tarvitse olla ehdoton minkään suhteen. Kohtuutta harjoittelen siis edelleen.</p><p>Työminä onkin sitten ikionnellinen. Mulla on supersiisti duuni, josta nautin ihan valtavasti. Tää ei toki ole itsestään selvää, luulin myös vuosi sitten olevani unelmieni työssä ja siis olinkin, kun en tiennyt paremmasta. Sitten keväällä tuli YT:t ja sain oikeasti pelätä sen puolesta, että joudunko palaamaan siihen vanhaan, josta tuohon unelmien työhön lähdin. Sinänsä tilannehan oli mulle tosi turvallinen, sillä vaaraa potkuista ei ollut, en jäisi tyhjän päälle. Mutta palaaminen vanhaan tuntui silti vielä pahemmalta. Olin jo nähnyt mitä muuta voi olla ja innostunut siitä. Kaikki meni kuitenkin hyvin ja mulle tarjottiin uutta tehtävää, jossa yhdistyi kouluttaminen ja valmentaminen. Aiemmin vaan koulutin. Nyt voin sanoa, että oon oikeasti siinä mun unelmien työssä. En ehkä lopullisesti mutta ainakin juuri nyt. Kun työssä on vielä mahdollisuus täyteen etäilyyn, helpottaa se mun elämää hurjasti.</p><h3 style="text-align: left;">ARKI</h3><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjYrNWn1d2YGjgN_NmsjBSRnXwPkDDCzG5ONY6Ul2-Jfnwm2H3WBsyltAVfJq83QnUmZjIOsoDq9EdGnupsDm5iz6loocP-fxJ2Ecx212s63tjAIoK2qBF0XrnKHGQ3iNKNhQr-GH9x6rW8sH-mQagWYl9XoOR1BQF_baNCOiYFbwUzwCLVBnpS7MhdEQ=s2048" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjYrNWn1d2YGjgN_NmsjBSRnXwPkDDCzG5ONY6Ul2-Jfnwm2H3WBsyltAVfJq83QnUmZjIOsoDq9EdGnupsDm5iz6loocP-fxJ2Ecx212s63tjAIoK2qBF0XrnKHGQ3iNKNhQr-GH9x6rW8sH-mQagWYl9XoOR1BQF_baNCOiYFbwUzwCLVBnpS7MhdEQ=s16000" /></a></div><br /><div>Ehdottomasti sitä ruuhkavuosielämää. Arki on välillä oikein kunnon tetristä ja pyöritellään miehen kanssa viikonloppuisin, että kuka käy kaupassa, kuka vie lapset harkkoihin, kuka hoitaa pienimmän päikkykuljetukset, kuka auttaa tuplia läksyissä, milloin sä treenaat milloin mä treenaan, miten perheaika, entä parisuhdeaika. Mutta kaikelle on aikansa. Tuntuu että on luotu aika hyvä runko tän kaiken hoitamiselle ja en koe olevani juuri nyt yhtään kuormittunut.</div><p>Isolta osin meidän arki toimii, sillä tehdään molemmat käytännössä täysin etätyötä. Molemmilla on liukuva työ, joten meidän työpäivät sijoittuvat 7-18 välille. Mä varsinkin jaksotan usein päivääni, jotta saan mahdutettua iltapäiviin hetkiä, jolloin autan lapsia läksyissä ja teen päivällistä. Mies taas oikeastaan hoitaa nelivuotiaan päiväkotikuljetukset. </p><p>Meillä on tiukka rytmi, mutta se toimii. Lapset käy nukkumaan kahdeksalta ja sen jälkeen meillä alkaa usein parisuhdeaika. Kun kumpikin tekee työt kotona, on mahdollista lähteä omiin treeneihin jo viiden ja kuuden välillä, joten tarvittaessa kummankin salitreeni mahtuu yhteen iltaan ja aikaa jää silti vielä yhteisellekin ajalle. Viikonloput taas on pyhitetty perheelle ja ystäville, silloin tehdään aina jotain kivaa yhdessä tai vietetään ihan vaan kiireetöntä aikaa kotona. </p><p>Tuplat pelaa jalkapalloa kolme kertaa viikossa, pienin kerran viikossa ja me vanhemmat yritetään päästä omiin treeneihin kumpikin ainakin kolmasti. Käydään kirjastossa kerran kuussa, kaupassa kaksi kertaa viikossa ja koitetaan ehtiä tehdä ne kaikki ilman kiirettä ja kiukkua. </p><p>KOTI</p><p>Meillä oli pari vuotta sitten vaihe kun mietittiin että myytäisiin meidän talo. Tää fiilis oli siinä ekana koronakesänä, kun kuluneen vuoden aikana tuntui, ettei aikaa ole millekään, saati sitten pihatöille. Omakotitaloasuminen tuntui ihan liian kuormittavalta ja fiilis oli just se, että onko se tila nyt sen kaiken arvoista. MÄ olin myös juuri saanut työn Helsingistä ja mieskin pohti josko lähtisi hakemaan töitä pääkaupunkiseudulta. Koettiin, että meidän olisi järkevämpi asua rivarissa junaradan lähellä, niin pärjättäisi ilman toista autoa. </p><p>Katseltiin markkinoita, punnittiin vaihtoehtoa ja päätettiin malttaa mielemme. JA niinhän siinä kävi, että todettiin ettei haluta lähteä tästä minnekään. Meidän pohja on ihan täydellinen, meillä on tilaa, matalan elinkustannukset ja ihana asuinalue. Samalla hinnalla ei saataisi lähellekään samaa. Rakentamaan ei jaksettu alkaa ja sekin tuntui hölmöltä kun olisi rakennettu melkein samanlainen talo kuin tämä nykyinen on. Nyt pari vuotta myöhemmin fiilis on sama. VArsinkin etätöiden lisäännyttyä oon ikionnellinen että meillä on ylimääräinen huone työhuoneena. Lasten koulu on lähellä, heillä on kavereita ja alue on kaikinpuolin täydellinen. </p><p>Jotain muutoksia kaipaan, mutta niitähän ehtii tehdä. Tulevaisuuden haaveissa on ainakin iso patio, lasitettu terassi ja asvaltoitu piha. Mutta katsotaan milloin tälle kaikelle olisi rahaa! Ennen kaikkea työmatkojen poisjääminen ja lasten kasvaminen aiheutti sen, että päivässä on taas tunteja myös niille pihatöille. </p><h3 style="text-align: left;">VANHEMMUUS</h3><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjsgZXxkIlBydqdUcpd-Gh5_-vDRj1089NyEww07NEE0cvJ3xlWVb_3NdUh-k-Gj_trPRxDGaJ9eQD2jZDltT2shkFIxBDl0ev6gHP682lWEbrYjkK348J0T-EpjjhyKHXlg6nSqMfz0ZH40SpaBlQXAp0RiR9sBZw__zOw3QgNhvtdfAqaL4J5Jmk7mQ=s2048" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjsgZXxkIlBydqdUcpd-Gh5_-vDRj1089NyEww07NEE0cvJ3xlWVb_3NdUh-k-Gj_trPRxDGaJ9eQD2jZDltT2shkFIxBDl0ev6gHP682lWEbrYjkK348J0T-EpjjhyKHXlg6nSqMfz0ZH40SpaBlQXAp0RiR9sBZw__zOw3QgNhvtdfAqaL4J5Jmk7mQ=s16000" /></a></div><br /><div>Tämä on ehkä osa-alue, josta on eniten sanottavaa ja jossa varmasti olen myös kehittynyt eniten. Voisinpa sanoa sille Nellille kahdeksan vuotta sitten, että rauhoitu. Sun ei tarvi todistella kellekään että olet hyvä, sun ei tarvi ylläpitää mitään superäitikulissia ja sä saat olla väsynyt. Oli tosi rankkaa silloin olla kaksosten äiti, yrittää näyttää kaikille että mä osaan ja mä pärjään, vaikka enimmäkseen ei ollut mitään hajua mistään. Hurjasti oon ja ollaan kasvettu vanhempina kahdeksan, melkein yhdeksän vuoden aikana. Teen edelleen hirveästi mokia ja pyydän lapsilta anteeksi, mutta enimmäkseen ja onneksi myös useammin onnistun.</div><p>Tuplat täyttävät kesällä jo yhdeksän ja molemmat on valtavan aktiivisia, energisiä ja iloisia miehenalkuja. Mun isoin haaveeni heidän kohdallaan kenties on, että onnistun kasvattamaan heistä itsevarmoja, empaattisia ja ajattelevaisia miehiä, jotka uskaltavat olla juuri sitä mitä ovat. Jos jostain olen varma niin siitä, että isommista lapsista en blogissa tule enää puhumaan, vanhemmuudesta joo, mutten niinkään lasten asioista. He ovat kuitenkin jo niin isoja, etten koe heidän juttujen kuuluvan tänne lainkaan. Uskon, että vanhemmuudessa on aihealueena ihan riittävästi. </p><p>Pienin taas täyttää pian viisi ja hänkin on jo niin iso. Tuntuu hurjalta, että mun vauvani on ihan oikeasti vuoden päästä eskarilainen. Miten se aika oikein meni taas näin nopeasti? Tämä jos jokin on asia joka aiheuttaa valtavan kaipuun ja luopumisen tuskan. Me ei ihan tosissaan olla enää siinä pikkulapsiajassa. Meidän lapset on jo tosi isoja ja arki on ihan erilaista kuin neljä vuotta sitten. Se on ihanaa ja helpottavaa, mutta samalla niin kovin haikeaa.</p><h3 style="text-align: left;">PARISUHDE</h3><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhrEjb1x4WIRIhXL6GApYqXUDfEkeftqi21uLwYVShbdrQKEwBKXNO2j0uiGhypaNpZwrcLDv89Mhy-RX0a-yOfGO5MgeQUr1C48wcjKsbA80tFLhX8330316aLtxSLbh5V0zoy4Fh5w4KcYDfhjX0ZREy_1oY73VEkKjGIkbNQDRLNWv6qyzOJ80PVAA=s6528" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="6528" data-original-width="4896" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhrEjb1x4WIRIhXL6GApYqXUDfEkeftqi21uLwYVShbdrQKEwBKXNO2j0uiGhypaNpZwrcLDv89Mhy-RX0a-yOfGO5MgeQUr1C48wcjKsbA80tFLhX8330316aLtxSLbh5V0zoy4Fh5w4KcYDfhjX0ZREy_1oY73VEkKjGIkbNQDRLNWv6qyzOJ80PVAA=s16000" /></a></div><br /><div>Kenties aihe tai osa-alue, joka on muuttunut kuluneiden vuosien aikana eniten. Varmaan se on tosi loogistakin, kun kuitenkin arkikin muuttunut niin paljon. Me on oltu 15 vuotta yhdessä, melkein puolet mun elämästä. Siinä ajassa on koettu aikuiseksi kasvaminen, opiskelijaelämä, ekat omat asunnot, pienten lasten vanhemmuus, väsymykset, kiireet ja tiukat rahatilanteet. Viiteentoista vuoteen on mahhtunut valtavasti ja on kasvettu siinä paitsi yhdessä myös erikseen. En tosiaan lähde valehtelemaan että kaikki olisi sujunut hyvin ja helposti aina, mutta juuri nyt koen että me ollaan tosi vahvoja yhdessä. On tehny monet virheet, oltu vihaisia ja pyydetty anteeksi. Mutta mä koen että kaikki tuo on vaan hitsannut meitä enemmän yhteen. Viimeisin iso kriisi meidän suhteelle oli varmasti tää korona-aika ja se sai varmaan meidät melkein liian kauan toisistamme. </div><p>Pikkulapsiaika ei tosiaan oo parisuhteelle helppoa, se on kyllä tullut huomattua. Siitäkin syystä oon iloinen että se aika on takanapäin. Nyt on helpompa panostaa meihin ja ottaa aikaa parisuhteelle myös arjen keskellä. Mulle ne on just niitä pieniä tekoja, jotka saa muistamaan, miksi siinä vierellä on juuri se tyyppi. Miksei siinä edes voisi olla ketään muuta ❤</p><p>Uuden vuoden lupaukset meillä liittyikin isosti parisuhteeseen, siihen että nyt on aika panostaa siihen, jso viimeiset vuodet on panostettu lapsiin.</p><p>Siinä ne lyhyesti ja ytimekkäästi. Jossain kohti voin mennä näihin sitten syvemminkin, luulen että ainakin urheilu ja minäjuttuja tulee helpostikin. Jaksoitko lukea tänne asti ja millaista sisältöä sä haluaisit?</p>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-17967847397143733432022-01-18T16:08:00.000+02:002022-01-18T16:08:03.138+02:00Arjen helpoin ja maukkain lasagne<p> <br /></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhxlKz_auQHDozP74EGJCOiiR3HveRg-FJJ0kjVfvXcZdRns6S8nW4L85n0BYhqq3I3UoeywRMXpZNhQyB5YrSvzxbMEewdUHVApJJxubExkNcBmMg5Un1SE_pNnkveIP3VCrVktPz63ybB-kiyjv9Q-v70r3Y0MZL39hWQ_dLj7GlMFTYZQQLqMHNdBQ=s3648" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2736" data-original-width="3648" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEhxlKz_auQHDozP74EGJCOiiR3HveRg-FJJ0kjVfvXcZdRns6S8nW4L85n0BYhqq3I3UoeywRMXpZNhQyB5YrSvzxbMEewdUHVApJJxubExkNcBmMg5Un1SE_pNnkveIP3VCrVktPz63ybB-kiyjv9Q-v70r3Y0MZL39hWQ_dLj7GlMFTYZQQLqMHNdBQ=s16000" /></a><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgYs0Maq8stagmJTUuL3b22gnJWIHLVtCaQs6GIYk8zJLPejG3d5Ekt9BUpk1zaBYDWDyDreIZZjFi6M0mq6bHeT8mlpQwUO-2UXkA0FIJUlicbcndh1ACx-VHw47BclSwXyM10B9O8amFvm8gWzcoA8Mt3a5o_YeoyBvUP86jl5e62DCSUEthxgz4Snw=s3648" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="2736" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgYs0Maq8stagmJTUuL3b22gnJWIHLVtCaQs6GIYk8zJLPejG3d5Ekt9BUpk1zaBYDWDyDreIZZjFi6M0mq6bHeT8mlpQwUO-2UXkA0FIJUlicbcndh1ACx-VHw47BclSwXyM10B9O8amFvm8gWzcoA8Mt3a5o_YeoyBvUP86jl5e62DCSUEthxgz4Snw=s16000" /></a></div></div><br /><p>Se joka kaipaa nopeita ja ennen kaikkea helppoja arkiruokia, huutaa HEP! Veikkaan, että näitä kaipaa vähän jokatoinen, joten tässäpä tulee. Tällä ohjeella syntyy muuten ruoka, joka kelpaa meidän kaikille lapsille ja kuulema se on jopa parempaa kuin koulussa. Eli nyt tulee priimaa!</p><p>Äitinä ja meidän perheen pääasiallisena kokkina tykkään, että tämä ruoka valmistuu vähänkuin itsestään, se on oikeasti maukas, sen raaka-aineisiin ei mene montaa euroa ja se on kaiken tän lisäksi yksinkertainen tehdä. Oon kokkaillut tätä samalla kun oon auttanut lapsia läksyissä ja kun oon ollut samalla Teams-palaverissa. </p><p><b>Tarvitset:</b></p><p><b>700g broilerin jauhelihaa</b></p><p><b>basilikaa, oreganoa, suolaa, pippuria</b></p><p><b>750g-900g tomaattikastiketta (esim. Dolmio lasagne x1prk tai Lidl Combino Alla Napoletana x2 prk)</b></p><p><b>2dl vettä</b></p><p><b>250g lasagnelevyjä </b></p><p><b>200g maustamatonta tuorejuustoa (esim valio viola)</b></p><p class="paragraph" style="background-color: white; box-sizing: inherit; color: #222222; font-size: 16px; line-height: 1.45; margin: 0px 14px 15px;"><span style="font-family: inherit;"><b>OHJE</b></span></p><p class="paragraph" style="background-color: white; box-sizing: inherit; color: #222222; font-size: 16px; line-height: 1.45; margin: 0px 14px 15px;"><span style="font-family: inherit;"><b>1. paista broilerin jauheliha runsaassa öljyssä</b></span></p><p class="paragraph" style="background-color: white; box-sizing: inherit; color: #222222; font-size: 16px; line-height: 1.45; margin: 0px 14px 15px;"><span style="font-family: inherit;"><b>2. mausta reilulla kädellä</b></span></p><p class="paragraph" style="background-color: white; box-sizing: inherit; color: #222222; font-size: 16px; line-height: 1.45; margin: 0px 14px 15px;"><span style="font-family: inherit;"><b>3. Lisää tomaattimurska ja vesi. </b></span></p><p class="paragraph" style="background-color: white; box-sizing: inherit; color: #222222; font-size: 16px; line-height: 1.45; margin: 0px 14px 15px;"><span style="font-family: inherit;"><b>4. Paloittele lasagnelevyt ja lisää levyt niin, että ne peittyvät tomaattikastikkeella. Laita kansi päälle ja hauduta 15 minuuttia niin, että lasagnelevyt kypsyvät.</b></span></p><p class="paragraph" style="background-color: white; box-sizing: inherit; color: #222222; font-size: 16px; line-height: 1.45; margin: 0px 14px 15px;"><span style="font-family: inherit;"><b>5. Lusikoi pinnalle maustamaton tuorejuusto ja sekoita se lasagnen joukkoon.</b></span></p><p class="paragraph" style="background-color: white; box-sizing: inherit; color: #222222; font-size: 16px; line-height: 1.45; margin: 0px 14px 15px;"><span style="font-family: inherit;"><b>6. Ota lasagne pois keittolevyltä ja anna vetäytyä 10 minuuttia.</b></span></p><p class="paragraph" style="background-color: white; box-sizing: inherit; color: #222222; font-size: 16px; line-height: 1.45; margin: 0px 14px 15px;"><br /></p><p class="paragraph" style="background-color: white; box-sizing: inherit; color: #222222; font-size: 16px; line-height: 1.45; margin: 0px 14px 15px;">Mä itse sekoitan lasagnea muutamaan otteeseen kypsymisen aikana, ettei se pala pohjaan. Kypsymiseen riittää, että levy on kolmosella tai kakkosella :) </p><p class="paragraph" style="background-color: white; box-sizing: inherit; color: #222222; font-size: 16px; line-height: 1.45; margin: 0px 14px 15px;">Ja sitten vaan lautaselle ja tarjoile tuoreen salaatin kanssa! </p>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-36121733276789206992022-01-18T15:23:00.001+02:002022-01-18T15:23:24.487+02:00Olisiko blogi vai ei?<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi-jb9mRViapN3A-CccZWm8vBCZSzGM8JL_MoCzQSNG1Pc0QDgXL4WDtlnv9riy4jQuSiGv0lTxVUl3WbjUid0Ys4VWkM9RfODm2SLdYhksdtBPE7vt2CJhqSe_mn-_bABio2PwHAY8DlKb4XIbyuZd5oz09nPi2RUtOb2o7XAy9pqNuletzwt0nzDONg=s3648" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="2736" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi-jb9mRViapN3A-CccZWm8vBCZSzGM8JL_MoCzQSNG1Pc0QDgXL4WDtlnv9riy4jQuSiGv0lTxVUl3WbjUid0Ys4VWkM9RfODm2SLdYhksdtBPE7vt2CJhqSe_mn-_bABio2PwHAY8DlKb4XIbyuZd5oz09nPi2RUtOb2o7XAy9pqNuletzwt0nzDONg=s16000" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjaKlEJXS95KUmFWsb0clHIuw5w3z2KVQ4quyyrusHLYTL2nnKSvHuWfoUHzvZVCr8QAPj-9iz1WFTrX1QEF3vZtvo1AQ5L_R3qLlB_O2tp1Azl802aW2qpyPtipjUGZG4dMzFmez-njmbJZGe3rQFA6gnCWJ18Hl60xN0yjaW4LoJE2Vcic5GBSG0PbQ=s3648" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2736" data-original-width="3648" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjaKlEJXS95KUmFWsb0clHIuw5w3z2KVQ4quyyrusHLYTL2nnKSvHuWfoUHzvZVCr8QAPj-9iz1WFTrX1QEF3vZtvo1AQ5L_R3qLlB_O2tp1Azl802aW2qpyPtipjUGZG4dMzFmez-njmbJZGe3rQFA6gnCWJ18Hl60xN0yjaW4LoJE2Vcic5GBSG0PbQ=s16000" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiMo43sKDs6P-A2B6oFmEzHpH3YaNkf8fiDrMxHmyl_zcKv7pDGMlSfRqguK-JNOTWGzD0Yl7nb4i8kicgK418O_RCx7aF9idVqkQtifX_WM6UnwLQOcrSDMvmRlzbG-bgNFrdC5vFY-rDtmJhvpGCOwNFnHX2JZ-S9v6HCJRSGWlrLYBe9KX4oh5zY2w=s3648" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="3648" data-original-width="2736" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEiMo43sKDs6P-A2B6oFmEzHpH3YaNkf8fiDrMxHmyl_zcKv7pDGMlSfRqguK-JNOTWGzD0Yl7nb4i8kicgK418O_RCx7aF9idVqkQtifX_WM6UnwLQOcrSDMvmRlzbG-bgNFrdC5vFY-rDtmJhvpGCOwNFnHX2JZ-S9v6HCJRSGWlrLYBe9KX4oh5zY2w=s16000" /></a></div><br /><p>Hyvää uutta vuotta 2022! Ja ihan uskomatonta, mä kirjoitan blogiin tekstiä ja ihan tosissani mietin, pitäisikö tämä harrastus herättää jälleen henkiin. </p><p>Mietin muutama kuukausi sitten tosissaan, etten enää maksaisi blogin domainia ja sen myötä koko sivu sitten vaan lakkaisi olemasta. Melkein jo teinkin sen, lopulta kun hetken mieli johteesta päätin katsella ehetken, oli lasku jo tosissaan myöhässä ja tilaus ihan lähellä päättymistä. Mikä sitten sai jatkamaan? Sitä en tosiaan tiedä. Siitä kun olen aktiivisesti kirjoittanut blogia on mennyt aikaa jo kaksi vuotta. Sitäkin ennen sisällöntuottaminen hiipui kovasti, ja oikeastaan mun blogini kuoli siihen kun palasin talvella 2019 töihin. Aikaa ei vaan ollut ja en ollut valmis käyttämään vapaa-aikaani bloggaamiseen.</p><p>Mikä sai minut sitten nyt palaamaan. En tiedä. Ehkä kaipaan sitä päiväkirjaa, paikkaa jossa jäsennellä ajatukset, JOnne tallettaa muistoja, jonka vuoksi ylipäänsä kuvata! Niin hurjaa kuin se onkin, kun ei ole tarvetta tuottaa sisältöä, jää moni hyvä kuva ottamatta. Toisaalta olen tok inauttinut tästä vapaudestakin. Ehkä isoin syy miksi alunperin bloggaaminen ja kirjoittaminen alkoi tökkiä, johtui sen negatiivisuudesta. Sain ilkeileviä kommentteja, koin painetta postausten määrästä ja vertasin itseäni aivan liikaa toisiin. Tuolla on kivemmat postaus aiheet, sujuvalukuisempaa tekstiä, upeammat kuvat. Tuo on kauniimpi, vuorempi, sillä on paremmin käyttäytyvät lapset, kuka mun juttuja edes jaksaa lukea. </p><p>Onko mikään sitten kahdessa vuodessa muuttunut, vaikea sanoa, mutta ainakin sellainen varmuus omaan tekemiseen on lisääntynyt. Oon viime vuosina oppinut ymmärtämään itseäni, ja miksi ajattelen asioista niinkuin ajattelen. Oon kokonet monia oivalluksia, etten mä ole täällä miellyttääkseni toisia, enkä kilpailakseni kenenkään kanssa. Mä voin tehdä omaa juttua omanlaisilla tavoilla, eikä sen tarvitse miellyttää ketään. Kunhan se tuntuu mun itseni mielestä hyvältä.</p><p>Se se oivallus ehkä oli. Bloggaaminen ja erityisesti kirjoittaminen on rakas harrastus, haluaisin niin palata sen pariin. Instagram alustana on ihana, ja pyörin siellä itsekin ihan liikaa, mutta ikävöin syvyyttä. Koin oman blogini silloin aikanaan rehelliseksi paikaksi, jossa sainoin asiat niinkuin ne on. Kirjallinen viestintä on vaikeaa, ja jotta sanottavansa saa eteenpäin niinkuin sen tarkoittaa, vaatii se usein pidempää tekstiä. Sille IG ei ole toimiva, vaikka kuvienjakoalustana onkin vertaansa vailla. Kenties aika tälle on nyt myös kypsä. Tuntuu että mun arjessa on tällä hetkellä paljon enemmän aikaa. Osaan rytmittää päiväni niin, että tuntuu että langat on omissa käsissä, eikä mikään varsinaisesti jää paitsioon. Silloin on helppo ottaa uusi vanha harrastus takaisin ja katsoa, vieläkö täällä joku käy? </p><p>Nyt en lupaa mitään. Varastossa on kaksi postausta, jotka tulen julkaisemaan tänään ja huomenna, muu tulee jos on tullakseen. Tunnen itseäni sen verran, että lupailu aiheuttaa vain painetta, ja se on juuri se jota en kirjoittamiseen kaipaa. Tämän lisäksi kahteen vuoteen on sisältynyt niin paljon kaikkea jaettavaa, etten tiedä mistä aloittaisin!</p>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-61911282316925649252021-08-11T14:00:00.001+03:002021-08-11T14:03:06.941+03:00Parasta kahvia itse jauhaen<p> Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä kahvipaussi.fi kanssa</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWshtPMMzc-uUHPlSsmljg_mZg9P2-iLbyUM7LoXFXNsaTGmQxpf4g6HGX9Pg9-GjSdmijk9Rf18MiwkIU__22la27OBO6A_e3vF4MwsggockmNpnYP8tRfXmGj6qQkKSbJBMu19b5KkyY/s2048/IMG_20210804_183251.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1537" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWshtPMMzc-uUHPlSsmljg_mZg9P2-iLbyUM7LoXFXNsaTGmQxpf4g6HGX9Pg9-GjSdmijk9Rf18MiwkIU__22la27OBO6A_e3vF4MwsggockmNpnYP8tRfXmGj6qQkKSbJBMu19b5KkyY/s16000/IMG_20210804_183251.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4rGPnyl5egJN1xct8OHrP9pHmWw5k3TzuvbUE2jpR_hv0IdVQnVLbDM64mIZUMWSx4YfzK6cCU05EeAo10jQe7MzE6-5-725LEeVINUjf1GyuC2kD-9NDWg7emCW2SejrWSyeAo1WYJyF/s2048/IMG_20210804_183326.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4rGPnyl5egJN1xct8OHrP9pHmWw5k3TzuvbUE2jpR_hv0IdVQnVLbDM64mIZUMWSx4YfzK6cCU05EeAo10jQe7MzE6-5-725LEeVINUjf1GyuC2kD-9NDWg7emCW2SejrWSyeAo1WYJyF/s16000/IMG_20210804_183326.jpg" /></a></div><br /><p>Ootko koskaan kotona maistanut juuri jauhettua kahvia? Instagramseuraajat tästä uudesta ihanasta kodinkoneesta jo kuulikin, mutta kerronpa myös täällä. Nyt ei tarvitse enää lähteä kahvilaan saadakseen vastajauhettua kahvia, vaan voin juoda sitä aina kun haluan! Se onnistuu nimittäin uudella kahvimyllylläni, jonka kahvipaussi.fi -verkkokaupan Roosa mulle lähetti.</p><p>Rakastan kahvia ja huomaan että joskus sitä tulee juotua ihan liikaakin, siksi varsinkin on tosi outoa, etten ole tätä hankintaa ennen tehnyt. Nyt jo parin viikon käytön jälkeen olen totaali koukuttunut, sillä vastajauhettu kahvi on vaan niin paljon parempaa kuin se, mitä aiemmin join. Varsinkin, kun etätyöt on ajaneet mut toimistolta kotiin, on kahvitaukoihin ihana saada vähän luksusta!</p><p>Aika monet kahvit olen tietysti saanut jauhaa, että löysin oman mieleisen kombon papujen määrän ja jauhatuksen suhteen, mutta opin koko ajan lisää. Mietinkin jo, minkä kahvin meille seuraavaksi tilaisin, valikoimaa kun on ihan valtavasti!</p><p>kahvipaussi.fi -on uusi juuri Suomen markkinoille ovensa avannut kahvin ja kahvituotteiden verkkokauppa. Taustalla on kuitenkin pitkänlinjan ammattilaiset, sillä ruotsinkielinen alkuperäinen verkkokauppa on Ruotsin suurin. Taustalla hääräilee muuten ex-lahtelainen, nyt ruotsalaistunut Roosa, jolta sain hurjasti hyviä vinkkejä kahvinjauhamiseen ja erilaisiin kahveihin. Kätevä vertailu löytyy myös <a href="https://kahvipaussi.fi/fi/kahvit/" target="_blank">täältä</a>, siellä pystyy näppärästi sorttaamaan mieleisensä vaihtoehdot ja saa sen mukaisia vaihtoehtoja. Kokeile, mitä kivaa sulle tarjottaisiin!</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX8f60fd08CDP4bb8uAXdQ8V7BV69GTfCBi2TLpV2YMzjy4nHFERTG_nGSAdsZ6fOaKV1l4RTC_XFSPNaCcndPHQKyGoRRr_5KwPajibQt1OxR_3-g9P0Sp0XBWrHfWY3087wdTcN3NFZ6/s2048/IMG_20210804_184030.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX8f60fd08CDP4bb8uAXdQ8V7BV69GTfCBi2TLpV2YMzjy4nHFERTG_nGSAdsZ6fOaKV1l4RTC_XFSPNaCcndPHQKyGoRRr_5KwPajibQt1OxR_3-g9P0Sp0XBWrHfWY3087wdTcN3NFZ6/s16000/IMG_20210804_184030.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4m8HyO6UOtoZs9CrhhYmpPz3KJgUiT08x2QZMJT71D6GNJvVKSKpJvZXTugrOXr5ohB0qAjlhSlWFJytoK4E3qFCrW-f66_EabCCZ-W2kGz2IXj_pgF68zNBojZU9YPzvS6yxd3RA20tY/s2048/IMG_20210804_183223.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj4m8HyO6UOtoZs9CrhhYmpPz3KJgUiT08x2QZMJT71D6GNJvVKSKpJvZXTugrOXr5ohB0qAjlhSlWFJytoK4E3qFCrW-f66_EabCCZ-W2kGz2IXj_pgF68zNBojZU9YPzvS6yxd3RA20tY/s16000/IMG_20210804_183223.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUwRyMr5OSEnQ86ukghgXpFhEU7vXplN8IT-qdYeO6HF670ybNFFWjQUk28uyC2s1z_q5-dZyQzH8-ucxYAacyjsC8Y4hcp3sP17BD59wi9HpqpL0e9POTJAwla2GbROlScrtpCsWuhecK/s2048/IMG_20210804_183033.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUwRyMr5OSEnQ86ukghgXpFhEU7vXplN8IT-qdYeO6HF670ybNFFWjQUk28uyC2s1z_q5-dZyQzH8-ucxYAacyjsC8Y4hcp3sP17BD59wi9HpqpL0e9POTJAwla2GbROlScrtpCsWuhecK/s16000/IMG_20210804_183033.jpg" /></a></div><br /><p>Samalla kun tutustuin kahvinjauhamisen ihmeelliseen maailmaan, pääsin kokeilemaan myös kofeiinittomia kahveja ja yllätyin positiivisesti. Kofeiiniton kahvi ei ollutkaan mauton ja kitkerä, vaan oikeasti (siis ihan oikeasti) tosi hyvän makuinen. Mua niin harmittaa, etten silloin raskausaikana tajunnut tällaista vaihtoehtoa, sillä olisin voinut nauttia hyvästä kahvista koko raskausajan ja nyt jätin siten vaan kahvin juomatta koko yhdeksän kuukauden ajaksi. Olisinpa tiennyt enemmän.</p><p>Miten sä juot sun kahvisi? Onko kahvinjauhaminen vielä uusi juttu tai puuttuuko sulta vielä kahvimylly? Tilaa oma kahvipaussi.fi verkkokaupasta tai käy kommentoimassa mun IG-kuvaan, jossa voit voittaa itsellesi tuotepaketin kahveja sekä tuon kuvissa näkyvän huippuhyvän Wilfan kahvimyllyn! Mun ig tutusti @nelliekoo ! ☺</p>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-10204730903684643012020-11-30T17:50:00.000+02:002020-11-30T17:50:20.347+02:00Leikki on lasten työtä ! + leluarvonta<p> Kaupallinen yhteistyö <a href="https://www.jollyroom.fi/" target="_blank">JOLLYROOM</a></p><p>Niinhän se on, että leikki on lasten työtä. Mä muistan itsekin leikkineeni vielä pitkään ala-aste ikäisenä, joten kovasti toivon, että omatkin lapset säilyttävät leikin ilon vielä pitkään. Tästä syystä haluan myös tukea leikin kehitystä ja leikkien rakentamista niin paljon kuin voin, hankkimalla lapsille sellaisia leluja, jotka tukevat tavoitteessa mahdollisimman hyvin. Tällä kertaa postauksessa esitellyt lelut on saatu pukin konttiin Jollyroomilta. Myös tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Jollyroomin kanssa. </p><p><span style="background-color: white; font-family: "Josefin Slab"; font-size: 15.4px;">Sain Jollyroomilta pyynnön nostaa meidän lasten suosikkijoululahjatoiveita ja valitsin Jollyroomin valikoimasta neljä joulun suosikkilahjaa meidän lapsille. Kannattaa suunnistaa näiden tiimoilta Instagramiin, sillä siellä starttaa huikea jouluarvonta näihin liittyen ja voit voittaa jonkin suosikkilahjan esimerkiksi omalle tai kummilapselle! Valikoin lahjat sen perusteella, millaiset leikit meidän lapsilla on ollut pitkäikäisimpiä. Kun lapsia on kolme, en halua ostaa kaikille lapsille vaan hetken käytössä pyöriviä leluja vaan sellaisia, joilla kaikki tykkää leikkiä, ja joiden pariin palataan enemmän myös sen parin viikon huuman jälkeen. </span></p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfXgmy8dzgq5cTAWNL_zeTKDsM_f40wjCx4D2ycpxMdi7L73JSzb_kokQaLLKf54E73iDBq_iYTau3CMuXplEcdLE_AhvU8t7RpDJccddhTPLJYUNTMImzmQ8sBXOVDR_c8ZwQzSlmUEJW/s2048/jollyroomlelut-10.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjfXgmy8dzgq5cTAWNL_zeTKDsM_f40wjCx4D2ycpxMdi7L73JSzb_kokQaLLKf54E73iDBq_iYTau3CMuXplEcdLE_AhvU8t7RpDJccddhTPLJYUNTMImzmQ8sBXOVDR_c8ZwQzSlmUEJW/s16000/jollyroomlelut-10.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvSo_bBL_zAPJkTpY1GcB_HpoN-w5e1yMD-oMYA_1HiyYzVhhxtSAU40-m_OBj1SCkvfMYYBGJ1yAhsE6thf-siQnX7DhDtZ_9Yta0smeT5VdDnNa7nAaG71JbYy9U2J9Vq5LWG598_Bg7/s2048/jollyroomlelut.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvSo_bBL_zAPJkTpY1GcB_HpoN-w5e1yMD-oMYA_1HiyYzVhhxtSAU40-m_OBj1SCkvfMYYBGJ1yAhsE6thf-siQnX7DhDtZ_9Yta0smeT5VdDnNa7nAaG71JbYy9U2J9Vq5LWG598_Bg7/s16000/jollyroomlelut.jpg" /></a></div><br /><span style="background-color: white; font-family: "Josefin Slab"; font-size: 15.4px;"><br /></span><p></p><p>Mannerheimin Lastensuojeluliitto kertoo sivuillaan lasten leikistä seuraavaa;</p><p><i style="background-color: white; font-family: "Josefin Slab"; font-size: 15.4px;">Kehittyminen vaatii lasta harjoittelemaan, kokeilemaan ja etsimään mielekästä toimintaa. Kaikki kehityksen osa-alueet houkuttelevat lasta, ja siksi hän liikkuu, puhuu, ajattelee, kysyy, kuuntelee ja puuhaa jatkuvasti. Toimiessaan lapsi oppii, harjaantuu, käsittelee sisäistä maailmaansa ja käy läpi tunteitaan. Hän oivaltaa itsestään uusia asioita, näkee uusia näkökulmia sekä selkiinnyttää minäkuvaansa ja itsetuntoaan.</i><br style="background-color: white; font-family: "Josefin Slab"; font-size: 15.4px;" /><br style="background-color: white; font-family: "Josefin Slab"; font-size: 15.4px;" /><i style="background-color: white; font-family: "Josefin Slab"; font-size: 15.4px;">Toiminta, tekeminen, aikuisen näkökulmasta katsottuna "pelkkä leikki" on arkipäivän terapiaa. Leikki on lapsen tapa sopeutua ympäristöstä ja itsestä tuleviin paineisiin ja etsiä niille luovia ratkaisuja. Leikissä lapsi voi harjoitella erilaisia taitoja ilman epäonnistumisen pelkoa. </i><span style="background-color: white; font-family: "Josefin Slab"; font-size: 15.4px;">Leikin merkitys lapselle, MLL (lue koko artikkeli </span><a href="http://www.mll.fi/vanhempainnetti/lasten_leikit/leikin_merkitys_lapselle/" style="background-color: white; color: #f69d9d; font-family: "Josefin Slab"; font-size: 15.4px; text-decoration-line: none;" target="_blank">täältä</a><span style="background-color: white; font-family: "Josefin Slab"; font-size: 15.4px;">)</span></p><h3 style="text-align: left;"><span style="background-color: white; font-family: "Josefin Slab"; font-size: 15.4px;">3-vuotiaan leikki</span></h3><div><span style="background-color: white; font-family: "Josefin Slab"; font-size: 15.4px;">Meidän kolmevuotias on ollut taitava leikkijä oikeastaan aina. Tähän varmasti myötävaikuttaa lapsen luonne, hän kun on hyvin mukautuvainen ja tulee juttuun yleensä kaikkien lasten kanssa. Iso vaikutus on ollut myös sillä, että kielen kehitys alkoi varhain ja lapsi on seurannut isoveljien leikkiä ihan pienestä pitäen. </span></div><div><span style="background-color: white; font-family: "Josefin Slab"; font-size: 15.4px;"><br /></span></div><div><span style="background-color: white; font-family: "Josefin Slab"; font-size: 15.4px;">Leikki on kehittynyt erityisesti nyt kolmannen ikävuoden aikana, kun yksin leikin rinnalle on isoissa määrin tullut roolileikkejä ja yhdessä leikkiä. Leikkiä rakennetaan monipuolisesti itse, mutta myös yhdessä kaverin kanssa. Erilaiset seikkailut ja päivän tapahtumat näkyvät leikeissä isosti. </span></div><div><span style="background-color: white; font-family: "Josefin Slab"; font-size: 15.4px;"><br /></span></div><div><span style="background-color: white; font-family: "Josefin Slab"; font-size: 15.4px;">Siinä missä vielä vuosi sitten leikki oli enemmän päämäärätöntä autoilla ajelua edestakaisin, nyt autot ajaa jostain tietysti syystä ja niillä on aina joku tapahtuma meneillään. Usein leikkiin liittyy erilaisia pelastustehtäviä tai sammutus tai ambulanssilla ajojuttuja. Tv-ohjelmista, varsinkin Ryhmä Hau:sta matkitaan monipuolisesti sisältöjä.</span></div><div><span style="background-color: white; font-family: "Josefin Slab"; font-size: 15.4px;"><br /></span></div><div><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKV3smta4EvHPWrh0j2LIFgPjvOuA_B7NR7jXNkvxL2Iercf2hu2ZUH6Zon7fD4fb1n81anslf3eh02XGLxHMyLqK9L1z69so7o_moUxcQOKHbcl8Y_w8CmuzrZEkqFLTON2q35YjB6926/s2048/jollyroomlelut-14.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiKV3smta4EvHPWrh0j2LIFgPjvOuA_B7NR7jXNkvxL2Iercf2hu2ZUH6Zon7fD4fb1n81anslf3eh02XGLxHMyLqK9L1z69so7o_moUxcQOKHbcl8Y_w8CmuzrZEkqFLTON2q35YjB6926/s16000/jollyroomlelut-14.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUzNwQPDEaBZk2MEHS63HjN4XGZFamZQKHtxL10O379OO_3EagZLaXTm2CIWUWAQ7c92DMLMTQH0TPIKeFhuvEX8aM5U2dkiuPbQwv2ZUipbU6-67ha2Buj70bpxR67iRo8VWx6jmLwARc/s2048/jollyroomlelut-13.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUzNwQPDEaBZk2MEHS63HjN4XGZFamZQKHtxL10O379OO_3EagZLaXTm2CIWUWAQ7c92DMLMTQH0TPIKeFhuvEX8aM5U2dkiuPbQwv2ZUipbU6-67ha2Buj70bpxR67iRo8VWx6jmLwARc/s16000/jollyroomlelut-13.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_Nx_LTZNK2_OSRk8tTMMISLhoTp3zMbcnDvqIQTQqmK8TVgA8UCbjTTqAbKITcABSde93Jp166U5j4oh36tejikucYLXiMammxR73KG1ulEcmRavxbF8oFtrXmzpi66Gb3usG14EGn-mC/s2048/jollyroomlelut-12.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_Nx_LTZNK2_OSRk8tTMMISLhoTp3zMbcnDvqIQTQqmK8TVgA8UCbjTTqAbKITcABSde93Jp166U5j4oh36tejikucYLXiMammxR73KG1ulEcmRavxbF8oFtrXmzpi66Gb3usG14EGn-mC/s16000/jollyroomlelut-12.jpg" /></a></div><br /><span style="background-color: white; font-family: "Josefin Slab"; font-size: 15.4px;"><br /></span></div><h3 style="text-align: left;"><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;">7-vuotiaan leikki</span></span></h3><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;">Kahden seitsemän vuotiaan pojan leikki on usein hyvin vauhdikasta ja varsinkin meidän lapsilla se menee helposti myös fyysiseksi. Kun leikkiin keskitytään kunnolla, syntyy pitkä ja sujuva leikki, johon otetaan pikkuvelikin mukaan. Tässä olen huomannut erilaisten rakenteluleikkien toimivan parhaiten, se myös toisaalta kehittää lasten luovuutta ja hienomotoriikkaa hienosti.</span></span></div><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;"><br /></span></span></div><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;">Leikki rakentuu jo monipuoliseksi ja arkea mukailevaksi. Toisaalta on tosi tärkeää, että leikkiin tulee vähän sellaista pientä taikaa, jota tavallisessa arjessa ei ole. Mielikuvitus on valloillaan ja elokuvista ja ohjelmista imetään tapahtumia leikkiin. </span></span></div><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;"><br /></span></span></div><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;">Pidän itse huolta siitä, että lasten peliaika olisi leikkiajan kanssa tasapainossa. Kun on ollut peliaikaa, tulee myös leikkiaikaa ja toisinpäin. Leikki kehittää lapsilla valtavasti kaveritaitoja, joten niidenkin valossa leikin tärkeys on huima.</span></span></div><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;"><br /></span></span></div><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;">Kouluikäisillä leikki alkaa olla helposti pelkkää taistelua ja sotaa, joten koen tärkeänä saada leikkeihin ja leluihin myös muuta sisältöä. Siihen isona apuna ovat erilaiset figuurit ja ukkelit, joiden kautta leikkiin tulee syvyttä.</span></span></div><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;"><br /></span></span></div><h3 style="text-align: left;"><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;">Joulun suosikkilahjat</span></span></h3><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;"><br /></span></span></div><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;">Duplot ovat ehkä kaikkein parhain lelu mitä lapselle voi keksiä. Ostettiin näitä meidän yksi vuotiaalle kummipojalle viime synttäreinä ja edelleen nuo meidän seitsemän vuotiaat leikkivät lähes päivittäin duploilla. Duploleikeissä ei ehkä koskaan voi olla liikaa palikoita, joten duplot on loistolahja niihinkin tilanteisiin, kun ei tietäisi mitä hankkisi. Ja nämähän kestävät, isältä pojalle. Meidän kolme vuotias saa <a href="https://www.jollyroom.fi/lelut/rakennuslelut-legot/rakennussarjat/lego-duplo-town-10933-torninosturi-ja-rakennustyomaa" target="_blank">tämän duplopaketin</a> pukinkonttiin, ja veikkaan hänen olevan ihan fiiliksissä siitä!</span></span></div><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;"><br /></span></span></div><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpB4g0-pmvj7_-Newb0Qe7W_lD8kaOY-HgnTsQiFDgBIDy9Gh-oNQWXD8szBUVWdN-99C7VTgGXZ4kT7lW736uT1S614Xv2P1qgrsTGxFvJF_X5DXzNxqhA_PZS1-BoDWxEoQMdNeWWaiE/s2048/jollyroomlelut-5.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgpB4g0-pmvj7_-Newb0Qe7W_lD8kaOY-HgnTsQiFDgBIDy9Gh-oNQWXD8szBUVWdN-99C7VTgGXZ4kT7lW736uT1S614Xv2P1qgrsTGxFvJF_X5DXzNxqhA_PZS1-BoDWxEoQMdNeWWaiE/s16000/jollyroomlelut-5.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivj0QN1DqHFf63cUHyJ_Ot2KQHkhLoqW5J4HxJMOuxGZujHMA9sd25yKyBayTH9gvMOJmUDHSLhT2uwSpsIkwRTRdpYXdEGxrYj0R6hGnwTnakYVmCvKrnfmZE8UKjO4J0tOPr_BtkNVgP/s2048/jollyroomlelut-6.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEivj0QN1DqHFf63cUHyJ_Ot2KQHkhLoqW5J4HxJMOuxGZujHMA9sd25yKyBayTH9gvMOJmUDHSLhT2uwSpsIkwRTRdpYXdEGxrYj0R6hGnwTnakYVmCvKrnfmZE8UKjO4J0tOPr_BtkNVgP/s16000/jollyroomlelut-6.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVbkqaJX_QqZNmv7I0MsxtzqLYxf9VHV7JdoJI1K6guA0JeP_lGRN8dJqb3eT7hC42l3TOlFJQsz0GU5Y_0uWUShkkvRZUMd6u1MC42iRr9-P5L-e1Tokja8QaHwwOnvWZRVL_iVoQhPAW/s2048/jollyroomlelut-7.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhVbkqaJX_QqZNmv7I0MsxtzqLYxf9VHV7JdoJI1K6guA0JeP_lGRN8dJqb3eT7hC42l3TOlFJQsz0GU5Y_0uWUShkkvRZUMd6u1MC42iRr9-P5L-e1Tokja8QaHwwOnvWZRVL_iVoQhPAW/s16000/jollyroomlelut-7.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAmcBLfDreD37x7oQv-eiIn8Jv6iop-dQqtlZ1l8j3eJDJBxhsPa4UaAs52jkQI-8Ph_-RQGIvybuctEni-9kvha4stFqRveFGgWGT3yPgVBwakMNHgTE-TmZrYCbXtEbFpMOFZ-is3C6i/s2048/jollyroomlelut-8.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAmcBLfDreD37x7oQv-eiIn8Jv6iop-dQqtlZ1l8j3eJDJBxhsPa4UaAs52jkQI-8Ph_-RQGIvybuctEni-9kvha4stFqRveFGgWGT3yPgVBwakMNHgTE-TmZrYCbXtEbFpMOFZ-is3C6i/s16000/jollyroomlelut-8.jpg" /></a></div><br /><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;"><br /></span></span></div><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;"><br /></span></span></div><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;">Legolinjalla jatketaan, ja toinen vinkki on sitten isompien lasten legoleikkeihin. Vaikka duplot menevät oikein hyvin isoillekin ja niistä riittää heille leikittävää, on pikkulegot silti vielä oma lukunsa. Niistä syntyy mitä upeampia rakennelmia ja hienompia luomuksia. <a href="https://www.jollyroom.fi/lelut/rakennuslelut-legot/rakennussarjat/lego-disney-frozen-43172-elsan-maaginen-jaapalatsi" target="_blank">Frozen linna</a> on varmasti joulun top-lahjoja niin tytöilel kuin pojillekin. Paketit on kategorisoitu niin, että niistä tietää minkä ikäiselle paketti on suunnattu. Ei tule hankittua liian vaikeaa rakenneltavaa lapselle.</span></span></div><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;"><br /></span></span></div><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;">Ryhmä Hau -teema säilyttää suosionsa vuodesta toiseen ja leikki on yksi pitkäikäisimmistä mitä meillä on koskaan ollut. Nyt pukikonttiin pääsee <a href="https://www.jollyroom.fi/lelut/leluhahmot-pienoishahmot/elokuva-satuhahmot/ryhma-hau-suuri-paloauto-leikkisetti" target="_blank">Sampan iso auto</a>, joka oli kolme vuotiaan toiveissa jo aiemmin kesällä. Varmasti sillä leikkii myös isoveljet.</span></span></div><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;"><br /></span></span></div><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;">Isompien lasten leikkiin tueksi toimii erilaiset figuurit, paitsi legot myös <a href="https://www.jollyroom.fi/lelut/rakennuslelut-legot/rakennussarjat/playmobil-70221-burnhamin-ritarilinnoitus" target="_blank">nämä Playmobilet</a> ovat huippuja. Muistan nämä omastakin lapsuudesta ja luulen ritarilinnoituksen toimivan ismmille lapsille ihan loistavasti.</span></span></div><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;"><br /></span></span></div><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;">Nämä ja kaikki muut joulun lempparilashjat saa tilattua kätevästi Jollyroomista ilman kaupoissa kiertelyä. Osassa on tieto, että lelut ovat loppu varastolla, mutta toivon mukaan täydennystä tulee vielä ennen joulua!</span></span></div><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;"><br /></span></span></div><div><span style="font-family: Josefin Slab;"><span style="background-color: white; font-size: 15.4px;">Mitkä teidän lasten joulun toivelelut on? Nyt voit voittaa 100e arvosta leluja Jollyroomilta, joten klikkaa itsesi äkkiä mun IG:hen joss alkaa ihan pian huikea arvonta! Pysyhän kuulolla!</span></span></div>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-63361938969687322462020-11-28T18:43:00.000+02:002020-11-28T18:43:00.431+02:00Talven Nordbjorn -uutuudet<p> Kaupallisessa yhteistyössä <a href="https://www.jollyroom.fi/lastenvaatteet/ulkovaatteet/haalarit/nordbjorn-svalbard-toppahaalari-loden-green-camo" target="_blank">JOLLYROOM</a></p><p>Meillä on ollut Nordbjornin talvi- ja välikausivaatteita lapsilla ja usean vuoden ja kauden ajan. Tämä on merkki, jota lähden mainostamaan aina kaupallisessakin mielessä tosi mielelläni, sillä hinta-laatusuhde on oikeastikin sellaista jonka takana voin seistä. Kertoo mun mielestä jotain, että osa vaatteista on siirtynyt meiltäkin vielä eteenpäin ja pikkuveljelle jemmaan, vaikka käyttö onkin ollut aika rajua, eikä konttailusta ja sepelin päällä ryömimisestä ole tosiaan säästelty. Moni kalliimpi merkki ei ole tässä kulutuksessa kestänyt mukana, mikä toki on ihan ymmärrettävää. Mutta erityisesti siksi, lähden aina innolla mukaan näihin Jollyroomin yhteistöihin. Postauksessa näkyvät kengät ja haalarit on saatu Jollyroomilta.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_u3FszdDbINskCcbVPKhKEC4Wle9_pAd8M-j97m71p35q1nBSlkaGLT_imUY5RcHMKKEs7q9DCPVml3cqBanWVhGMWY9pwqO7unVLr3c3-lpb3trGGwq4bN6KE-e5DxUCE02mjBNIphnw/s2048/jollyroomnordbjorn-13.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg_u3FszdDbINskCcbVPKhKEC4Wle9_pAd8M-j97m71p35q1nBSlkaGLT_imUY5RcHMKKEs7q9DCPVml3cqBanWVhGMWY9pwqO7unVLr3c3-lpb3trGGwq4bN6KE-e5DxUCE02mjBNIphnw/s16000/jollyroomnordbjorn-13.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSG0YmEFf3tFVOtwhZGlPt6eeldd0fy1Z8ZJOKmXmfck3CfgCwXcZXs83WMpN3xNZGBysplIS4qGWlTJtV4H6qryr8lboUp5XJO-3EY5W0BOEl1UgkLBbxfXBjCWPMtzBZiRRBzmq2RWw9/s2048/jollyroomnordbjorn-10.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgSG0YmEFf3tFVOtwhZGlPt6eeldd0fy1Z8ZJOKmXmfck3CfgCwXcZXs83WMpN3xNZGBysplIS4qGWlTJtV4H6qryr8lboUp5XJO-3EY5W0BOEl1UgkLBbxfXBjCWPMtzBZiRRBzmq2RWw9/s16000/jollyroomnordbjorn-10.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX6XrHTPkhJvfZiHFvlD15b0qO0ws0zCT3wKrE2Np9n5ET2IyTlqitMKbHW4ck7ElIuhyOpvrEFJFbL1EZuaMsxB2pH0p2af_e9QmkHHF3oSC6VDxQ2xipnX6-2gfabin_LF5hNOGjYLkz/s2048/jollyroomnordbjorn-8.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhX6XrHTPkhJvfZiHFvlD15b0qO0ws0zCT3wKrE2Np9n5ET2IyTlqitMKbHW4ck7ElIuhyOpvrEFJFbL1EZuaMsxB2pH0p2af_e9QmkHHF3oSC6VDxQ2xipnX6-2gfabin_LF5hNOGjYLkz/s16000/jollyroomnordbjorn-8.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpCtunHMnRbyV4WfFui1EC0RFNPBwQoYlxjpnTEaDCW8Ac8SZsyu9-8Pt-O4hwPe7E3H2s_tJbfF9LIY_L6-NFfJfqDjGqdYBHj85vVTZfg7wbjntmgfnubsC0PAQFCEEHzMEVjHterrOr/s2048/jollyroomnordbjorn-3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpCtunHMnRbyV4WfFui1EC0RFNPBwQoYlxjpnTEaDCW8Ac8SZsyu9-8Pt-O4hwPe7E3H2s_tJbfF9LIY_L6-NFfJfqDjGqdYBHj85vVTZfg7wbjntmgfnubsC0PAQFCEEHzMEVjHterrOr/s16000/jollyroomnordbjorn-3.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjODSixPM80jvRI659Wo5bCyp3npFnfROoIHXGo7Hv-tVCp6H21_jmbkVj0XmkfUM-y57aAp5KyWLOiZRWcIjWjS3MEc_WYG2v8rBNHdxVGgbixmTL_lX9ICy4ZzZIsMEIyY62wSunnrenx/s2048/jollyroomnordbjorn-12.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjODSixPM80jvRI659Wo5bCyp3npFnfROoIHXGo7Hv-tVCp6H21_jmbkVj0XmkfUM-y57aAp5KyWLOiZRWcIjWjS3MEc_WYG2v8rBNHdxVGgbixmTL_lX9ICy4ZzZIsMEIyY62wSunnrenx/s16000/jollyroomnordbjorn-12.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKZFcIcOcTUzLEugSCh46ZvbDTP08moEVSvZQm4dWffMnwQ49l3uI00JoaoDD7nCBvQqVw6OtWq26_sz05cSi7lEeb5ZKJZWM6ZzLHX8wtr2gGNE9q5k8vwx_qVwmcxHc740QfYTVlKfo5/s2048/jollyroomnordbjorn-7.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgKZFcIcOcTUzLEugSCh46ZvbDTP08moEVSvZQm4dWffMnwQ49l3uI00JoaoDD7nCBvQqVw6OtWq26_sz05cSi7lEeb5ZKJZWM6ZzLHX8wtr2gGNE9q5k8vwx_qVwmcxHc740QfYTVlKfo5/s16000/jollyroomnordbjorn-7.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9Gl-VEdYYmNv-ZvzJOOOMLEXbONyFtTCgYuemmtmq-G8J9u3Jo5Jn6n49CNYn5afflxzELUNpfoVxngqtS3eJKo9pQ7M3Rt_-0fcMbGfcCTsDwjGP_N2hyAU1DIPcCkivbVkAF02vfXov/s2048/jollyroomnordbjorn-4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9Gl-VEdYYmNv-ZvzJOOOMLEXbONyFtTCgYuemmtmq-G8J9u3Jo5Jn6n49CNYn5afflxzELUNpfoVxngqtS3eJKo9pQ7M3Rt_-0fcMbGfcCTsDwjGP_N2hyAU1DIPcCkivbVkAF02vfXov/s16000/jollyroomnordbjorn-4.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZBMWRkYpLz2qZR7T8wCMGID64vAl-01awVuVXV9MeLHv6liqxcUCH79Qqc27_rE4DbBVIhJqri6VcvGBftNCTgbpi5n1TWZ8quzkY0_-ZzL0AOTP6R0bktZ_664HibYks_V-_YhP_1f4_/s2048/jollyroomnordbjorn-5.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZBMWRkYpLz2qZR7T8wCMGID64vAl-01awVuVXV9MeLHv6liqxcUCH79Qqc27_rE4DbBVIhJqri6VcvGBftNCTgbpi5n1TWZ8quzkY0_-ZzL0AOTP6R0bktZ_664HibYks_V-_YhP_1f4_/s16000/jollyroomnordbjorn-5.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-uZB1bq6Lq9GA9Lq0z8vFsaLeTCMG5uaciodLd7AjURdsWzeJyBE2aWkGM2o8DWQYrSXgDThyphenhyphenMqBgDWm2oVssfa94Gsgsi22x9WxLmEhHZZ7-myBlp5WNKJ7sd9ogrbMzLgU_x1rwXyFx/s2048/jollyroomnordbjorn-11.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-uZB1bq6Lq9GA9Lq0z8vFsaLeTCMG5uaciodLd7AjURdsWzeJyBE2aWkGM2o8DWQYrSXgDThyphenhyphenMqBgDWm2oVssfa94Gsgsi22x9WxLmEhHZZ7-myBlp5WNKJ7sd9ogrbMzLgU_x1rwXyFx/s16000/jollyroomnordbjorn-11.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWDXUOTOFkwcAm7ukJQkbG1wHJfmJNjtLWbP5b5332dyrbgLfJQIWwYTdbcH2RkK3fjV4sbBC30rCAtM_Cme4stTOPua7Gh_PgKUQnLf4lFx0aASVSYyg8Q7Vqxiz0RcQYS5O866Uey2J3/s2048/jollyroomnordbjorn-2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjWDXUOTOFkwcAm7ukJQkbG1wHJfmJNjtLWbP5b5332dyrbgLfJQIWwYTdbcH2RkK3fjV4sbBC30rCAtM_Cme4stTOPua7Gh_PgKUQnLf4lFx0aASVSYyg8Q7Vqxiz0RcQYS5O866Uey2J3/s16000/jollyroomnordbjorn-2.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7iJwf5hYTrBVHctP3agBK_MB8SshSvcIGqZqchS8EGZFAiXlxxjgOEmA4X-d9MJcOpRAt_0kaEiSCxbB3bTif_3b8mY4vyrl2PJFHjczwuTZrlCUUKuJFxD1o8YgJbvkS-1UZxenJPbFU/s2048/jollyroomnordbjorn-6.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7iJwf5hYTrBVHctP3agBK_MB8SshSvcIGqZqchS8EGZFAiXlxxjgOEmA4X-d9MJcOpRAt_0kaEiSCxbB3bTif_3b8mY4vyrl2PJFHjczwuTZrlCUUKuJFxD1o8YgJbvkS-1UZxenJPbFU/s16000/jollyroomnordbjorn-6.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQK_Z9z_yePoWUcmUHXDXUKJq5_05BMVo71k1iugZyRTOxcKSfTG5HaE8iKmGunRufCMH03cqinMZ2uRile6MNNaNBaGixysazVCfH7DehtLVhhbCT0hSWR7M2joiq6waWhipuWDGVBqQ6/s2048/jollyroomnordbjorn.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiQK_Z9z_yePoWUcmUHXDXUKJq5_05BMVo71k1iugZyRTOxcKSfTG5HaE8iKmGunRufCMH03cqinMZ2uRile6MNNaNBaGixysazVCfH7DehtLVhhbCT0hSWR7M2joiq6waWhipuWDGVBqQ6/s16000/jollyroomnordbjorn.jpg" /></a></div><p><br /></p><p>Mä olin ajatellut kaksosille tälle kaudelle kouluun takki ja housut yhdistelmää, mutta niin ne vaan molemmat halusi haalarit. Kuulema haalari on paljon toimivampi metsäleikeissä ja rymytessä koulun pihalla. Nordbjornin vaatteita meillä on ennenkin ollut, joten osasin valikoida <a href="https://www.jollyroom.fi/lastenvaatteet/ulkovaatteet/haalarit/nordbjorn-svalbard-toppahaalari-loden-green-camo" target="_blank">ne parhaalla vesipilarilla olevat haalarit.</a> Ilokseni juuri ne kelpasivat myös lapsille ja kaikki kolme olivat innoissaan tuosta maastokuosista. Pikkuveljenhän piti tietysti saada ihan samanlainen haalari kuin isoilla, hän onneksi suostui tuohon <a href="https://www.jollyroom.fi/lastenvaatteet/ulkovaatteet/haalarit/nordbjorn-svalbard-toppahaalari-smoked-pearl-camo" target="_blank">mustavalkoiseen</a>, ettei kaikki olisi toistensa kopioita.</p><p>Haalareiden vesipilariarvo on 10 000, joten kestävyyttä todellakin on. Pintamateriaaliltaan kangas on myös sellaista, että se on helppo suihkuttaa puhtaaksi. Mä yritän välttää haalareiden ja muiden ulkovaatteiden pesua, joten siitäkin syystä tää ominaisuus on plussaa. Hankauksen kestoaon nyt testailtu pari viikkoa, kun isoilla on olleet haalarit pääasiallisena ulkovaatteena ja vaikka sää täällä etelässä on tosi olematon lumen suhteen, ei kulumaa polviin ol ejuurikaan tullut. Eli taas laadun puoesta haalarit luvasti odotukset!</p><p>Malli vastaa mun mielestä kokoaan hyvin, pienimmän haalari on koko 104, eikä kokoa isompikaan olisi luultavasti ollut reilu satasenttiselle vajaa neljäveelle turhan iso. Isompien lasten haalarit ovat kokoa 134 ja 128 ja sattuivat olevaan ekaluokkalaisille juuri sopivat. Toisella pituutta on 128cm ja toisella 135cm. Ruumiinrakeenteeltaan meidän kaikki lapset ovat aika standardimittaa, kovin pitkäselkäiselle tai raajaiselle saisi ottaa selkeästi tavallista isomman koon. </p><p>Haalarit vaikuttavat paksuilta, eli ovat varmasti myös lämpimiä kovemmillakin pakkasilla. Pimeää kautta ajatellen heijastimia löytyy haalareista paljon kiinteänäkin, mikä on tietysti aina hyvä.</p><p>Kengiksi valittiin nyt nuo <a href="https://www.jollyroom.fi/lasten-kengat/talvikengat-saappaat/nordbjorn-lynx-talvikengat-brown" target="_blank">Nordbjorn-saappaat</a>, joiden ulkonäköön itse ihastuin heti. Ne eivät ole minkään supermärän sään kengät, mutta pitävät hyvin vettä ja loskaa erityisesti tuosta jalkaterä osuudesta. Sisällä on lämmin vuori, joten kengillä pärjää kovemmallakin pakkasella. Veikkaan näiden olevan huiput juuri tällaiseen etelä-suomen talveen, kun pakkasta ei juurikaan ole ja märkä loskakeli vallitsee valtaosan talvesta. Ulkonäkönsä puolesta kengät menevät tietysti myös kauppakenkinä, ovathan ne niin supersöpöt! Kengät saa pienikin käyttäjä helposti jalkaan ja ne on kiristettävissä helpolla lukolla tiukemmalle. Nämä kengä ton varsinkin mun esikoisen suosikit, ne on kuulema niin mukavat jalassa!</p><p>Sekä haalarit, että kengät löytyvät Jollyroomilta nyt alesta, k<a href="https://www.jollyroom.fi/lasten-kengat/talvikengat-saappaat/nordbjorn-lynx-talvikengat-brown" target="_blank">engät alle kahdellakympillä</a> ja <a href="https://www.jollyroom.fi/lastenvaatteet/ulkovaatteet/haalarit/nordbjorn-svalbard-toppahaalari-loden-green-camo" target="_blank">haalarit alle neljälläkympillä</a>. Eli kannattaa suunnistaa ostoksille jos talven toppaa ja kenkää vielä puuttuu!</p>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-46035578059478369752020-11-23T18:49:00.000+02:002020-11-23T18:49:03.815+02:00Mitä kuuluu?<p> <a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgm3SvrEhK2vEDR7CzfIxf7ycrC0yyPzUkqeEr7tLo6YolaL9TvLevKVx674wArKUg61QopSElaXwNPwdw_XpUNs3YWxF9DtMYzz1woneohK92GZx3NYv_uvWfgpAHriqCtqtbfr4aQJxTM/s2048/IMG_20201019_140159.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em; text-align: center;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgm3SvrEhK2vEDR7CzfIxf7ycrC0yyPzUkqeEr7tLo6YolaL9TvLevKVx674wArKUg61QopSElaXwNPwdw_XpUNs3YWxF9DtMYzz1woneohK92GZx3NYv_uvWfgpAHriqCtqtbfr4aQJxTM/s16000/IMG_20201019_140159.jpg" /></a></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYTZDXN4kLimMV1J6JSDMLbcYOV8wk07irE37QMwibCBOyRKlE6sBsAg_Gc5rsN3ni7flziGH4dq0IHNBCGr_iqldvJ5Jo7ApzjUgSpzhdtkCRSyBHNJZhUGYCdTqgiWR1R-XoC8O0aHX3/s2048/IMG_20201020_195411.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjYTZDXN4kLimMV1J6JSDMLbcYOV8wk07irE37QMwibCBOyRKlE6sBsAg_Gc5rsN3ni7flziGH4dq0IHNBCGr_iqldvJ5Jo7ApzjUgSpzhdtkCRSyBHNJZhUGYCdTqgiWR1R-XoC8O0aHX3/s16000/IMG_20201020_195411.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_q2ioH1Z5c4rqoP7Ny_Lj92jMO-PoIkGHAd7XhskbyPgQ_s-CosuLuLynmb_TphyphenhyphenRbW-b_VzjMxKdjU3KdAqyjl4N9oR1Y2OeUz6A-xIbruRBf_q2Twrk0HtcEbmrXAVlVpA2oz3RwQKn/s2048/IMG_20201122_120749.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_q2ioH1Z5c4rqoP7Ny_Lj92jMO-PoIkGHAd7XhskbyPgQ_s-CosuLuLynmb_TphyphenhyphenRbW-b_VzjMxKdjU3KdAqyjl4N9oR1Y2OeUz6A-xIbruRBf_q2Twrk0HtcEbmrXAVlVpA2oz3RwQKn/s16000/IMG_20201122_120749.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_9XFqeWX3CMxJ71tXtDc4PD8_QRmK5tRKbbsJxgNl6ONBdVJuso1T66H04aRgZg_jixrJGzqCwR8G5APljGxQ0J-V9hBtfPh56244xXOhcxAyNyJxRndS4EAWmJ0jsuLtCf2EVi13En2P/s2048/IMG_20201115_180531_855.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1638" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi_9XFqeWX3CMxJ71tXtDc4PD8_QRmK5tRKbbsJxgNl6ONBdVJuso1T66H04aRgZg_jixrJGzqCwR8G5APljGxQ0J-V9hBtfPh56244xXOhcxAyNyJxRndS4EAWmJ0jsuLtCf2EVi13En2P/s16000/IMG_20201115_180531_855.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEImv-lB3NONEaJiMvvzjs_4oTtGR8lgpKneduzU_wBDERtKd3HhRxPT1BJVt3RQKRWz7b_hUWB3CWEaz4phj7vnPNGZstDnRK4ivQjU6Vfj5nXFTnl0je8-4jKZ_h3cWz6zl00081ty4M/s2048/IMG_20201020_113733.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjEImv-lB3NONEaJiMvvzjs_4oTtGR8lgpKneduzU_wBDERtKd3HhRxPT1BJVt3RQKRWz7b_hUWB3CWEaz4phj7vnPNGZstDnRK4ivQjU6Vfj5nXFTnl0je8-4jKZ_h3cWz6zl00081ty4M/s16000/IMG_20201020_113733.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgep9mGqTSBJECIvklQq-TpUYWbQYRRHEsfmp_IBMCNk55FN30ODYlbVxG1QcjKREe8awvBs47widv6Vju_l_AAGP-CT_puVIaAOsPY4ygfEt-YuMQxjruAeWzZrKQQNA5JI1ept4KXzMLy/s2048/IMG_20201016_213317_718.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1638" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgep9mGqTSBJECIvklQq-TpUYWbQYRRHEsfmp_IBMCNk55FN30ODYlbVxG1QcjKREe8awvBs47widv6Vju_l_AAGP-CT_puVIaAOsPY4ygfEt-YuMQxjruAeWzZrKQQNA5JI1ept4KXzMLy/s16000/IMG_20201016_213317_718.jpg" /></a></div><br /><br /><p></p><p>Mitä kuuluu? Tuo kysymys, mikä on noussut teille jo aika monelle tämän kuluneen syksyn aikana. Ja hyvää mä olen kai kaikille vastannut. Kiirettä, mutta tosi hyvää. Ja sitähän tämä on ollut. Blogi on jäänyt kaiken touhun ja tiimellyksen jalkoihin ja mulla on tällä hetkellä todellisia priorisointihaasteita näiden harrastuksieni kanssa. Kun työssään jatkuvasti istuu koneella kirjoittamassa ja puhumassa, ei arjessa muuten tule oikein istuttua näytön ääreen lainkaan. Paitsi nyt, kun vihdoin istahdin kirjoittamaan yhtä kaupallista postausta. </p><p>Kiire kiire, se todellakin kuvaa mun ja meidän arkea nyt todella hyvin. Tiesin syksyn olevan kiireinen ja hektinen, mutten osannut ihan odottaa tällaista. Pakko myöntää, että olen toisaalta todella kiitollinen koronasta, sillä sen ansiosta mä ainakin voin tehdä työtäni täysin kotoa käsin eikä tarvitse aikatauluttaa tai pohtia työmatkoja vielä tähän soppaan. Se todellakin helpottaa, sillä pikaisella laskemisella päivstä säästyy pari tuntia. Kaiken tuon ajan voi sitten käyttää lasten kanssa oloon, omiin harrastuksiin ja kotitöihin. Siinäpä kai se pähkinänkuoressa on, miksei arjessa ole ollut enää aikaa kirjoittamiselle ja blogille. </p><p>Kun mä viime kesäkuussa hain tätä mun työtä, tiesin että tuun tästä pitämään, mutten osannut ajatella mitään tallaista. Voin aika rehellisesti sanoa, että oon tällä hetkellä mun unelmatyössä. Toki moni asia nytkin on huonommin kuin toivoisi, mulla on välillä ihan liikaa tehtävää, enkä aina osaa priorisoida työtehtäviäni oikein, mutta hitsi vie mä tosiaan nautin mun työstä. En olisi pari vuotta sitten uskonut, että mun kustumustyö olisi toimia operaattorilla koulutajana. Mutta niin se vaan elämä kuljettaa. </p><p>Kaksosten koulu on alkanut ihan mielettömän hyvin. Välillä tosin rassaa se, ettei millään itse jaksaisi auttaa koulujutuissa tai hokea sitä kymmenettä kertaa, että nyt ne läksyt. Kaipaisin ehkä niitä rutiineja nyt näihin koulujuttuihinkin ja sitä että lapset jaksaisi itsekin motivoitua enemmän. Ne on tosiaan tuleet äitiinsä, ja heillä molemmilla tuntuu olevan rosvosyndrooma mitä läksyihin tulee. Sitten vasta sujuu, kun on ihan pakko ja poliisi kintereillä. Mutta tiedän, että tää vaatisi multa itseltä tosi paljon enemmän paneutumista, jotta saataisiin tää sujumaan vielä enemmän. Välillä tuntuu ettei aika riitä millään kahden ekaluokkalaisen ohjaamiseen. Mutta tiedän senkin, että pitäisi karsia jostain muusta, niin kyllähän se riittäisi.</p><p>Kesän ja syksyn aikana oon joutunut laskea rimaa tosi paljon, mitä tulee kodinhoitoon ja siivoukseen. pyörittelen mahdllisuutta kotisiivoojasta, sillä mä en yhtään itse haluaisi käyttää vapaa-aikaani kuin sellaiseen pakolliseen pieneen siistimiseen. Joku muu voisi hoitaa ne lattioiden pesut ja pölyjen pyyhkimisen. Ehkä vielä päädytään siihen, nyt ei ole ollut niin paljon ylimääräistä että olisin viitsinyt laittaa niitä rahoja siivoojaan, mutta katsotaan sitten myöhemmin. </p><p>Korona on aiheuttanut meillä sen, että ollaan käytännössä molemmat vanhemmat kokoajan kotitoimistolla. Mies käy välillä asiakkaiden luona ja mä ihan satunnaisesti Helsingissä. Mutta muuten ollaan vaan kotona ja ehkä tää jatkuva toisen naaman katsominen alkaa välillä ärsyttää. Kaivataan molemmat omaa aikaa selvästi enemmän kuin vanhassa tavallisessa arjessa. Silloin tosin oltiinkin molemmat poissa kotoa työpäivät ja omaa aikaa sai silloin riittämiin. Tällä on toki ollut myös hyvä vaikutus, sillä varsinkin mä olen saanut lisämotivaatiota salilla käymiseen ja lenkkeilyyn. Varsinkin sali on ollut se ikuisuus ongelma mulle, nyt sinne on kiva mennä. Varsinkin, kun pikkuhiljaa alan nähdä tuloksia omass akropassa ja leuanvetokin on lähempänä kuin koskaan ennen.</p><p>Pienin veli taas on uskomaton pikkutyyppi. Hän on ehdottoasti meidän vauva, sellainen riiviö, joka kyllä ottaa osansa ja vaatii paikkansa. Niin valloittava ja rasittava tyyppi samaan aikaan. Puhuu valtavan hyvin ja on oikea pieni koomikko. Oon niin onnellinen, että hänen päiväkotiuransakin sujuu loistavasti. Hän viihtyy kavereiden kanssa ja on tosi sosiaalinen tyyppi. Niin helppo lapsi, että vähän jännään sitä tulevaa teini-ikää, sillä jossain vaiheessa ne haasteet takuulla iskee. </p><p>Kotia ei ole tullut laitettua yhtään koko syksyn aikana, ellei kaksosten huoneen remonttia lasketa. Pihaa kuitenkin tehtiin syksyllä senkin edestä ja keväällä samaista projektia olisi taas riittämiin edessä. Mietittiin muuten kesällä talonkin myymistä, mutta todettiin sitten ettei meistä ole asumaan pienemmässä, vaikka rivitaloasuminen vähän kiinnostaisikin. Kaivataan toisaalta tilaa ympärille ja lapsille omia huoneita, ettei rivari sitten olisi ollut vaihtoehto. Lisäksi täällä ei oikein ole yli sataneliöisiä rivareita ja viiden hengen perhettä ei kyllä sen pienempään saa sullottua millään. Varsinkin, kun tarvitaan työtilaakin etätöiden mahdollistamiseen. Päädyttiin sitten tekemään pihasta tosi helppohoitoinen ja pysyttelemään tässä talossa. On toisaalta ihanaa, että säilytystilaa ja avaruutta on näin paljon, niin mahdutaan kaikki hyvässä sovussa tänne. </p><p>Parisuhde, siitä on sitten taas tosi vaikea kirjoittaa. Korona rasittaa selvästi tosi paljon ja vaikka tavallaan koronan ansiosta ollaan tosi paljon läheisempiä, on ristiriitojakin enemmän. Vaikka paljon on kyllä opittukin keväästä ja osataan nyt ottaa molemmat enemmän omaa aikaa. Että hyvin meillä menee, mutta varmasti voisi mennä paremminkin. KAikkei neniten tarvitaan varmasti sitä yhteistä aikaa. Aikaa ilman lapsia ja velvollisuuksia. Sitä kun ei tahdo löytyä, kun illat täyttyy omista ja lasten harrastuksista, siivoamisesta ja kaupassa käymisestä. Mutta sitäkai se nyt on, ne ruuhkavuodet.</p><p>Blogin kanssa mä olen tässä samassa tilanteessa kuin olen ollut viimeiset puolitoista vuotta. Jatkaako vai ei, lopettaako vai ei. EN mä nyt ainakaan toistaiseksi lopeta, mutten mitään suurta ja isoa aktivoitumistakaan osaa luvata. Arki on mulle jotenkin paljon tärkeämpää selaisenaan, en osaa siitä enää samallalailla instaankaan päivittää kuin aiemmin. Mutta siellä nyt ehkä kuitenkin olen hieman aktiivisempi kuin täällä. </p>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-79585931308543880372020-09-06T19:50:00.002+03:002020-09-06T19:50:43.453+03:00Lasten Viaplay-suosikit<p style="border: 0px; height: 1px; margin: 0px; padding: 0px; text-align: justify; width: 1px;"><script src="https://track.adform.net/serving/scripts/trackpoint/" type="text/javascript"></script><script type="text/javascript">adf.track(546989, '09_2020_Viaplay_NelliK');</script><input name="campaign" type="hidden" value="" /></p>
<p style="text-align: justify;"> Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä <a href="https://cutt.ly/Viaplay-NelliK-blogi" target="_blank">Viaplayn</a> ja Indieplacen kanssa. </p><p style="text-align: justify;">Syksy saapuu pikkuhiljaa ja ainakin meillä ollaan kovasti siirrytty jo hyggeilyyn. Siinä missä kesällä illat ja viikonloput meni rannalla, pihalla ja muuten ulkoillessa, nyt syksyllä tekee mieli kaivautua kotiin sohvalle peiton alle teekupin kanssa. Illalla paljon kynttilöitä, tuli takkaan ja telkkarista jokin hyvä sarja tai leffa pyörimään. Meidän perhe on todellakin sarjojen ja elokuvien suurkuluttuja enkä oikein muista aikaa, jolloin meillä ei olisi ollut suoratoistopalveluita telkkarissa. Viaplaysta olenkin kertonut ennenkin ja myös tämä postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä Viaplayn kanssa.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5LCrf-Sg6IPqeALXh4Fn7wCL17P609Ti1fntWvId4eC4F21PrSQiA9LLnunOjuF0aWwjpw8YzPIK7XUOxJ9hTuy1ZwlYyGCXxogM709dHKnX8orDZC5QTdiTaoA7iYJk7_j99i6gH1dpM/s2048/viaplay-26.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5LCrf-Sg6IPqeALXh4Fn7wCL17P609Ti1fntWvId4eC4F21PrSQiA9LLnunOjuF0aWwjpw8YzPIK7XUOxJ9hTuy1ZwlYyGCXxogM709dHKnX8orDZC5QTdiTaoA7iYJk7_j99i6gH1dpM/s16000/viaplay-26.jpg" /></a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2RmgOfXwc-L-wyQHjysFSaqYxf9Ak4BsUelNgCdhM9RejFIUZEKBMuqMl_gi7q1vHYvYIfprCuHeVF_InswcY73PlPoekOip29iOxNcmp3qIg1K_6IM1BN3rMFyJbccL_fxS_yiEIXrzh/s2048/viaplay-32.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2RmgOfXwc-L-wyQHjysFSaqYxf9Ak4BsUelNgCdhM9RejFIUZEKBMuqMl_gi7q1vHYvYIfprCuHeVF_InswcY73PlPoekOip29iOxNcmp3qIg1K_6IM1BN3rMFyJbccL_fxS_yiEIXrzh/s16000/viaplay-32.jpg" /></a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrFgIJwQHvFmaNtU-nAXTZfRpv2EXODoK2xYe7LHlsKiAYPmCjsyZyXjXronwKnX3muFQ33l5_PqF7WI7i2FLaaAKzZQgLwjQy78P69YmMQWMy8Afx_19fuYZg02jSdTzfT6sithiu3xIf/s2048/viaplay-30.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhrFgIJwQHvFmaNtU-nAXTZfRpv2EXODoK2xYe7LHlsKiAYPmCjsyZyXjXronwKnX3muFQ33l5_PqF7WI7i2FLaaAKzZQgLwjQy78P69YmMQWMy8Afx_19fuYZg02jSdTzfT6sithiu3xIf/s16000/viaplay-30.jpg" /></a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjs3fkxCE8vj-Yb72S5E_Q1Qjbkk0moxIyDDVGkpYbKMGhdqsDNbRr-Z42LGKLm2Sp_mZRptzgalU7iQuy9SQMGa5rCuj4iqi8EFUVu9M14oSXJsM7fy_pF0HWVAdG7SAk9FuiL-6yWQaQv/s2048/viaplay-38.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjs3fkxCE8vj-Yb72S5E_Q1Qjbkk0moxIyDDVGkpYbKMGhdqsDNbRr-Z42LGKLm2Sp_mZRptzgalU7iQuy9SQMGa5rCuj4iqi8EFUVu9M14oSXJsM7fy_pF0HWVAdG7SAk9FuiL-6yWQaQv/s16000/viaplay-38.jpg" /></a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfPgJaQ-ArXRmZ5ZN40UxL0HxUpiSkfE7j8YrwtwmJFtnK7uNAms1saiqsLRgDkRez2iVWPTCf_VfjFgi1umIPt-zkWIdj2KDraOMNw9xPIY4dhKwkgepSHKrcZRxMV73DSrut5kcjLnwT/s2048/viaplay-33.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhfPgJaQ-ArXRmZ5ZN40UxL0HxUpiSkfE7j8YrwtwmJFtnK7uNAms1saiqsLRgDkRez2iVWPTCf_VfjFgi1umIPt-zkWIdj2KDraOMNw9xPIY4dhKwkgepSHKrcZRxMV73DSrut5kcjLnwT/s16000/viaplay-33.jpg" /></a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiT_r-suYVRZytMNC0vEQmor-HrIqaIqay0T1BJ1VFImG9Q5d8U3G5eoMYCXQlwbkcorwvdpuoSU4DsvqREGPQphfDKHStlgO35VjVPg4-uh6tVmBESsMjOm78oBZ5rHHocglbGQ-17sXgc/s2048/viaplay-36.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiT_r-suYVRZytMNC0vEQmor-HrIqaIqay0T1BJ1VFImG9Q5d8U3G5eoMYCXQlwbkcorwvdpuoSU4DsvqREGPQphfDKHStlgO35VjVPg4-uh6tVmBESsMjOm78oBZ5rHHocglbGQ-17sXgc/s16000/viaplay-36.jpg" /></a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><p style="text-align: justify;">Myös lapset ovat hyvin valveutuneita siinä, mitä he tykkäävät katsella. <a href="https://cutt.ly/Viaplay-NelliK-blogi" target="_blank">Viaplay</a> on ollut yksi heidän lemppareistaan aina, sen lasten sisällön suuren tarjonnan vuoksi. Sieltä löytyy kaikki lasten suosikkisarjat, Palomies Sami, Pipsa Possu, Paw Patrol, Blaze ja Legon animaatiot. Tykkään itse antaa lapsille Viaplayn käyttöön, sillä voin olla varma että sieltä löytyvä sisältö on heille oikeanlaista. Viaplayssa saa nimittäin rajattua ikärajan, jonka jälkeen sovellus pyytää salasanaa. Meillä ikäraja on asetettu 7 vuoteen, ja kaikki mikä on kategorisoitu yli sen, pyytää aina hyväksynnän aikuiselta. </p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;">Meidän lapset ovat tottuneet, että <a href="https://cutt.ly/Viaplay-NelliK-blogi" target="_blank">Viaplay</a> löytyy telkkarista. Alkukesästä oli tilanne, jolloin tilaus oli katkolla ja meillä ei ollut mitään maksullista palvelua. Lapset olivat ihan ihmeissään kun telkkarista ei voinutkaan valita katsottavaa silloin kuin halusi, vaan tv:n ääreen piti tulla juuri sillä hetkellä kun Ryhmä Hau alkoi. Myös me vanhemmat koettiin tämä lopulta niin hankalaksi, että Viaplay tilattiin äkkiä takaisin. Mä tykkään siitä, että sisältö on meidän katsottavissa silloin kun itse halutaan, eikä meidän tarvitse olla telkkarin ääressä jollain tietyllä kellonlyömällä. Ollaan niin aktiivisia ja liikkuvaisia, että on tosi vaikea muuten saada telkkarista oikeanlaista sisältöä, kun pitäisi päästä telkan eteen juuri sopivana aikana, joka ei sitten muiden menojen kannalta ehkä onnistuisi. </p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;">Kesäkuun lopulla Viaplayn sisältö laajeni vielä lisää, kun mukaan tuli Elisa Viihde Aitio. Mä en ollut kyseistä palvelua koskaan käyttänyt ja lisäsisältö oli tosi tervetullutta. Nyt meillä ei ole vaan Viaplayn leffat ja sarjat -sisältö vaan myös Aiton leffat ja sarjat. Eikä muuten katsottava lopu ihan heti. Ihan huippu tilanne just sellaisina viikkoina kuin mikä tää on mulle ollut. Olen ollut nimittäin sairaslomalla koko viikon, joten Viaplayn sisältö on tullut todella tutuksi.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPrbxWNlqpWTVS_7eFZ3LIMIW2M-e8iGoFfjyNDCmdRugGPdat3MCWgJQBcL8VQy6o293IbzYed_JBFENy_atvzqRchmEGr_rgnYrQXNVPnG6Als6tnCtEEvApKmHvF1ru_9OVGapw6XJ2/s2048/viaplay-27.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPrbxWNlqpWTVS_7eFZ3LIMIW2M-e8iGoFfjyNDCmdRugGPdat3MCWgJQBcL8VQy6o293IbzYed_JBFENy_atvzqRchmEGr_rgnYrQXNVPnG6Als6tnCtEEvApKmHvF1ru_9OVGapw6XJ2/s16000/viaplay-27.jpg" /></a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIBpCm_hAgoPvFcQG0O8-Vo_cuyLP6fu_sQr3-Wo6qFl8LxKA0n1BwRwftTR_7qsLUwZ8jtkntfPRNwNZ7B5gt9S6fpqN44H7B0NaPtzzXe1xWvhPQLhCzRhZKVlZelnWWOwlpVbmoN-1X/s2048/viaplay-29.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIBpCm_hAgoPvFcQG0O8-Vo_cuyLP6fu_sQr3-Wo6qFl8LxKA0n1BwRwftTR_7qsLUwZ8jtkntfPRNwNZ7B5gt9S6fpqN44H7B0NaPtzzXe1xWvhPQLhCzRhZKVlZelnWWOwlpVbmoN-1X/s16000/viaplay-29.jpg" /></a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5R9qV5yJfqvv1WHgVonH5Yo7bEwHJ35FMp1cyZlie_dbh8sMJLvmmWPlx10HOPV899CPWMD_6R6zC4ChzqGWPJkkuXrDzd0s0tL2uTPtEAbG7C_hUyuZM6MygkqrwzL2shty2d3gLyuz7/s2048/viaplay-28.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj5R9qV5yJfqvv1WHgVonH5Yo7bEwHJ35FMp1cyZlie_dbh8sMJLvmmWPlx10HOPV899CPWMD_6R6zC4ChzqGWPJkkuXrDzd0s0tL2uTPtEAbG7C_hUyuZM6MygkqrwzL2shty2d3gLyuz7/s16000/viaplay-28.jpg" /></a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUood4UW214kl3v2bBs_uOQ_13ycrGYHX4WmDvJqkxdJo6-3uTSfd6R95U40zcW6QLWQ9VgrdXD4FA32skmSlMMI0_QyxvcDHyfaZU4RVoRWWAzWz4SeEbzacAkRHTgFLkFIKdG02eQuBR/s2048/viaplay-35.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiUood4UW214kl3v2bBs_uOQ_13ycrGYHX4WmDvJqkxdJo6-3uTSfd6R95U40zcW6QLWQ9VgrdXD4FA32skmSlMMI0_QyxvcDHyfaZU4RVoRWWAzWz4SeEbzacAkRHTgFLkFIKdG02eQuBR/s16000/viaplay-35.jpg" /></a></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><div style="text-align: justify;"><br /></div><p style="text-align: justify;">Viaplaysta löytyy myös meidän perheen lempparit leffat koko perheen leffailtoihin. Viimeksi katsottiin Corgi ja sitä ennen parikin kertaa Aladdin ja nyt odotellaan syyskuun puolessa välissä ilmestyvää Jetiä, mikä on varmasti ihan superhauska! Meillä on koko perheellä myös omat profiilit Viaplayhin, sillä silloin on paljon helpompi hallita sitä, mitä Viaplay oikein tarjoaa katsottavaksi. Muutenhan sisältöä on ihan liikaa ja jotain hyvää saattaa jäädä huomaamatta. </p><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;">Me katsotaan miehen kanssa aikuisten profiililla just nyt 24 uusiksi, katsottiin sitä silloin suorana telkkarista kun se tuli ja nyt on seurattu Jack Bauerin edesottamuksia uudelleen vuosien jälkeen. Myös Chicago Fire, Criminal Minds, HIMYM ja Chicago P.D on yhteisellä profiililla listoilla. Mun omassa profiilissa on taas Rakkauden Anatomia, Greyn Anatomia, Chigaco Med ja Handmaids Tale menossa, sieltä katson myös kaiken hömppädraaman silloin kun mies ei ole kotona. Lapset taas suurkuluttavat tällä hetkellä lego animaatioita keskenään, varsinkin Ninjago, Chima ja Jurassic World on nyt tosi kova juttu kaikille kolmelle. Pienin taas fanittaa tosi lujaa Pipsa Possua, josta muuten ilmestyy uusi kausi ihan kohta puolin! Myös Palomies Sami on aika tärkeä osa arjen telkkaria tuolle meidän kuopukselle. </p><p style="text-align: justify;"><br /></p><div style="text-align: justify;"><b>Tuliko tässä teille jotain uutta kivaa katsottavaa? Tuleeko teillä seurattua suoratoistoja vai katsotteko kaiken suorana suoraan telkkarista? Instan puolella starttaa ihan pian arvonta, jossa yksi voi voittaa itselleen Viaplay leffat & sarjat -paketin sisältäen Elisa Viihde Aition. Nyt äkkiä siis IG:n puolelle! @nelliekoo</b></div>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-54932472536561740512020-08-22T21:23:00.001+03:002020-08-22T21:23:49.571+03:00Lastenhuoneen uusi tauluseinä<p style="text-align: justify;"> Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä <a href="https://desenio.fi/">Desenion</a> kanssa.</p><p style="text-align: justify;">Kesän kääntyessä syksyyn, tulee mulle aina sisustaa kotia uusiksi. Siinä missä kesäisin vietetään aikaa kotona, menee syksyt usein kotoillessa ja nauttiessa niitä teekupposia takkatulessa peiton alla. Silloin ehtii miettiä, millaisia projekteja kotona voisikaan tehdä. Mä kyllästyn nopeasti erilaisiin yksityiskohtiin ja siksi meillä vaihtuukin vaikka sohvatyynyt moneen kertaan vuoden aikana. Saatan myös pyöräyttää huoneiden järjestyksiä parikin kertaa vuodess aympäri, ihan vaan saadakseni vaihtelua. SIksi meille ehkä onkin päätynyt niin paljon sisustusjulisteitä kehyksiin, niitä kun on niin helppo aina vaihdella, kun kyllästyy vanhoihin. Laskeskelin juuri äsken, että meillä taitaa olla sisustusjulisteita talon jokaisessa huoneessa, vaatehuonetta ja kylpyhuonetta lukuunottamatta! Kaikki meidän sisustusjulisteet ovat Deseniolta, osa saatu kaupallisten yhteistöiden myötä, osa hankittu itse tilaamalla. Myös tämän postauksen kehykset ja julisteet on saatu kaupallisen yhteistyön kautta.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAii0svVyVVx2v-8OAxKSF7YjRaA6ieKEfD5TjffDXHkBOq1mUN02YwaVzrExAZ9CwdNs-9TuPCzv-dgaoLQelejKPJcjtceGbgvGCFk60-M6DcN73vmV-iLwWyQWr3Z_Z2sd4H1bCOquU/s2048/desenio-41.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAii0svVyVVx2v-8OAxKSF7YjRaA6ieKEfD5TjffDXHkBOq1mUN02YwaVzrExAZ9CwdNs-9TuPCzv-dgaoLQelejKPJcjtceGbgvGCFk60-M6DcN73vmV-iLwWyQWr3Z_Z2sd4H1bCOquU/d/desenio-41.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhh31h056hbMpOWJrMOlihPrFntX2t3-doffYupYotC_7kHYFSTsrURWh0Dk-Cy2x0LE4_VNvTj9j3aL30Un_iV81krr_48jDugTP_Pr49LR4GTwhOoMyFJFShZF25sQ3_IqMXzF9GMHzNo/s2048/desenio-38.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhh31h056hbMpOWJrMOlihPrFntX2t3-doffYupYotC_7kHYFSTsrURWh0Dk-Cy2x0LE4_VNvTj9j3aL30Un_iV81krr_48jDugTP_Pr49LR4GTwhOoMyFJFShZF25sQ3_IqMXzF9GMHzNo/d/desenio-38.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjec6-tSUhTj7dRd4s_QuTnqQNFwl8M6MsLVmvlfxvdZip5fD90Dkrbg18BzmYlmYSnGUsVnKW16d8D75KpBXSUY-xYJNPARRw-N5UWaTaHt9FbLeTNic8k6Z3bumRw249dQnI6Qx71Ctoc/s2048/desenio-39.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjec6-tSUhTj7dRd4s_QuTnqQNFwl8M6MsLVmvlfxvdZip5fD90Dkrbg18BzmYlmYSnGUsVnKW16d8D75KpBXSUY-xYJNPARRw-N5UWaTaHt9FbLeTNic8k6Z3bumRw249dQnI6Qx71Ctoc/d/desenio-39.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0U6hRqloyEOamDy5LFQjzaAJwVUE4uKZGI3uo8aqKPJInr_9Xv2yu7YHP9_FAmqQIgnhEHW1s19ig_ytpw6BrcslcZRp4SWv2ti7nGCXUb4sZudJPKhc7mOHYlVTaM_ik6bS7pT2du6Un/s2048/desenio-42.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0U6hRqloyEOamDy5LFQjzaAJwVUE4uKZGI3uo8aqKPJInr_9Xv2yu7YHP9_FAmqQIgnhEHW1s19ig_ytpw6BrcslcZRp4SWv2ti7nGCXUb4sZudJPKhc7mOHYlVTaM_ik6bS7pT2du6Un/d/desenio-42.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjE5qlnSF-NtQpXJC8ZHYklV3kQ4yCcg2LjgswzcoEwLGYpFRg1eZgwEuxiJOWoiWMcU4RKzjdkWxpkH4_c59_-QfWvEyyz__BdcaCfmqMTSYNfDp9e0WSAUKliiVmAgQ2mv8bC7yicU_0i/s2048/desenio-34.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjE5qlnSF-NtQpXJC8ZHYklV3kQ4yCcg2LjgswzcoEwLGYpFRg1eZgwEuxiJOWoiWMcU4RKzjdkWxpkH4_c59_-QfWvEyyz__BdcaCfmqMTSYNfDp9e0WSAUKliiVmAgQ2mv8bC7yicU_0i/d/desenio-34.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdu-p9EaLDJQ7MAhLCsvVUlyfFQ392kvrnPr6EC2mhQRKrbTxc9s3CZxBnAK_QmpiiTKYLYOwg924qL5kdMTTDeXcVxf4jy_UxqA5Jzu7MRlQvKaSK8xQ8pk8a0nvaSVafej4_XJuQS6At/s2048/desenio-35.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdu-p9EaLDJQ7MAhLCsvVUlyfFQ392kvrnPr6EC2mhQRKrbTxc9s3CZxBnAK_QmpiiTKYLYOwg924qL5kdMTTDeXcVxf4jy_UxqA5Jzu7MRlQvKaSK8xQ8pk8a0nvaSVafej4_XJuQS6At/d/desenio-35.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgplmbidY1as2Hq2PcmiYmqk2059lLe3MeO2g828Am_MvXE1ShtE7GxhRIPljHp6lq2GvJkwaHGh8LDU8MvBFnOM9pcSLi_74VKtIMAa8CVB9xOZMt7N_UNVmUfwqd4oyUfL4QLNZ9lBjo1/s2048/desenio-37.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgplmbidY1as2Hq2PcmiYmqk2059lLe3MeO2g828Am_MvXE1ShtE7GxhRIPljHp6lq2GvJkwaHGh8LDU8MvBFnOM9pcSLi_74VKtIMAa8CVB9xOZMt7N_UNVmUfwqd4oyUfL4QLNZ9lBjo1/d/desenio-37.jpg" /></a></div><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;">Viimeksi uudistin <a href="https://desenio.fi/" target="_blank">Desenion</a> avustuksella meidän olohuonetta ja aikuisten makuuhuonetta. Nyt oli vuorossa nuorimmaisen huone, jonka päätyseinä kaipasikin jotain uutta. Huoneen päätyseinällä on harmaa tapetti, jonka poistamista olen pohtinut erityisesti sen jälkeen, kun maalattiin tuplien huoneen seinä. Maalaamalla olisi niin helppo saada nopeasti päivitettyä huoneen ilme ja esimerkiksi tähän huoneeseen haluaisin kokeilla mintunvihreää tehosteseinää. Vielä mennään kuitenkin harmaalla ja halusin seinälle ehdottomasti mustakehyksiset taulut.</p><p style="text-align: justify;">Tehtiin valintaa huoneen omistajan kanssa ja aika pitkään pyöriteltiin, että saatiin seinälle taulut jotka miellytti meidän molempien silmää. Pieni mies valitsi ekana autoradan, jonka ympärille sitten ehdottelin vaihtoehtoja. Tämä kollaasi on mun omast amielestä niin ihana. Vähän ilkikurinen tuon man cave -julisteen (little man cave) vuoksi, personoitu tuon kirjainjulisteen (letter J) takia ja sopivan lapsekas panda- ja autoratajulisteiden (panda with hat ja car track city) vuoksi. Ja selkeän tyylikäs mustavalkoisuuden takia. Kivan pienen värin taulukollaasiin tuo kuitenkin panda, jonka mukana saatiin ripaus keltaista huoneeseen. </p><p style="text-align: justify;">Mainitsinkin, että meiltä löytyy vaan Desenion julisteita, sillä mä olen ollut niihin aina tosi tyytyväinen. Julisteet ovat paksua kartonkia, joten ne asettuvat kauniisti kehyksiin. MYös Desenion kehykset ovat olleet loistovalinta, puiset raamit tuovat niille ihanan pehmeyden ja varsinkin lastenhuoneessa on tosi tärkeää, että kehyksissä käytetään lasin sijaan pleksiä. Pleksi on kuitenkin tosi kirkas, ja vaikuttaa aivan lasilta. </p>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-65759353090333634762020-08-15T21:24:00.000+03:002020-08-15T21:24:13.925+03:00Terassi valmiina syksyyn<p style="text-align: justify;"> Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä <a href="https://preeco.fi/">Preecon</a> kanssa.</p><p style="text-align: justify;">Yhtään en vielä suostu uskoa, että syksy olisi tulossa, vaikka tällä viikolla kaivoinkin jo syksytakin kaapin perukoilta. Tänään on ainakin ollut vielä niin ihana hellepäivä, että syksyn viileät illat toivottavasti vielä hetken odotuttavat itseään. Mutta sitten kun ne sieltä tulevat, on meillä ainakin ihan täydellinen terassi niitä varten. Pääsin nimittäin uudistamaan meidän terassikalusteita kaupallisessa yhteistyössä Preecon kanssa. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiSPcB1KI5c2qnzlNMzsEF7jPDef08gUEmMlSd5FEiVV7N6jBfe7R86JgTjZ66tzigXp1bvQt5so76zbcji2A49pa3cAD-Gf3IuPRGOZGBfEoJslxtzLFXqPG-CtsRjjc45t9h2j2WAT_F/s2048/preeco-2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgiSPcB1KI5c2qnzlNMzsEF7jPDef08gUEmMlSd5FEiVV7N6jBfe7R86JgTjZ66tzigXp1bvQt5so76zbcji2A49pa3cAD-Gf3IuPRGOZGBfEoJslxtzLFXqPG-CtsRjjc45t9h2j2WAT_F/d/preeco-2.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8vNk4PYEcS5Q6VsbLR2n8IHNMROftK7xIsgS0tVA-eqXD1289m77Vk-JOP4ep5jh5x5w0Mu3-KbBraxT_hpRDzmpy8CzNKgz61i5Kw9LXKly-oe9wSiLjLYIs36s39VwjrDbwW7Nfj1J_/s2048/preeco-3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8vNk4PYEcS5Q6VsbLR2n8IHNMROftK7xIsgS0tVA-eqXD1289m77Vk-JOP4ep5jh5x5w0Mu3-KbBraxT_hpRDzmpy8CzNKgz61i5Kw9LXKly-oe9wSiLjLYIs36s39VwjrDbwW7Nfj1J_/d/preeco-3.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUU50CQOHqQtalWTCFQmy4FLekAQw7AD-8WnLb-hHKuOK9IakjNzgKxl7VOKuMn6ukQSbjBYF7tVZ6X1-n7hnyf8w2RmzpGNDk3quiulxNR0Gl_mQiBfJWigq0CTTFdTgxTK28rSiSDB8j/s2048/preeco-5.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhUU50CQOHqQtalWTCFQmy4FLekAQw7AD-8WnLb-hHKuOK9IakjNzgKxl7VOKuMn6ukQSbjBYF7tVZ6X1-n7hnyf8w2RmzpGNDk3quiulxNR0Gl_mQiBfJWigq0CTTFdTgxTK28rSiSDB8j/d/preeco-5.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-N7PKAtoSmNcPrUqMs8FR8KAk5ttdP7M0YvW7esJQ3z2WiV0a69lx2Y5L0Jus_9sJ442Esr-3ulWbOqJwuFiLnVkTMlZuVxAVzI9uMASQA2W_i6k4oqlZYOjQfO4uX85PITI99Sj7vjwB/s2048/preeco-4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-N7PKAtoSmNcPrUqMs8FR8KAk5ttdP7M0YvW7esJQ3z2WiV0a69lx2Y5L0Jus_9sJ442Esr-3ulWbOqJwuFiLnVkTMlZuVxAVzI9uMASQA2W_i6k4oqlZYOjQfO4uX85PITI99Sj7vjwB/d/preeco-4.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdnOXLb8Hq1coH78phbPGidh_QpRIK6RVzY7i1JB-W6mKHWZsTfME82XTOlByei6m7RcLJlXFqQwUnHgqcwJYPLCkxoWSpcIjgfiR0ImZs3UaiGFCLvyHEVdNdlPxwr0uE1DZfY1l29-mP/s2048/preeco-9.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdnOXLb8Hq1coH78phbPGidh_QpRIK6RVzY7i1JB-W6mKHWZsTfME82XTOlByei6m7RcLJlXFqQwUnHgqcwJYPLCkxoWSpcIjgfiR0ImZs3UaiGFCLvyHEVdNdlPxwr0uE1DZfY1l29-mP/d/preeco-9.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeBHb8eQLvVLNV1vD4PyRTKotTDv7ziTCCTenmqvocLEtgTPX6BSBEAz0fKdSw51fXb3xrvSrNBuPHILRS6KX1giYuqoup3qPZQg-wtIKDnGa18-Swi2yvlMi3Q89tlqYa9z0T-38WQ5a_/s2048/preeco-6.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjeBHb8eQLvVLNV1vD4PyRTKotTDv7ziTCCTenmqvocLEtgTPX6BSBEAz0fKdSw51fXb3xrvSrNBuPHILRS6KX1giYuqoup3qPZQg-wtIKDnGa18-Swi2yvlMi3Q89tlqYa9z0T-38WQ5a_/d/preeco-6.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjU4h0cV5Qo3d62xctHJDFxTYjXqX6Xn1Yf_76x1vwblsS5guq1RR51UbhAKvvochcnVd-r0g8-BpL4n5v4srUF1wnHrrHk-r9JP5xmU74Y-LzMjBGKGM0zAP3GEIZsX70luF5DyJ0igaRc/s2048/preeco-10.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjU4h0cV5Qo3d62xctHJDFxTYjXqX6Xn1Yf_76x1vwblsS5guq1RR51UbhAKvvochcnVd-r0g8-BpL4n5v4srUF1wnHrrHk-r9JP5xmU74Y-LzMjBGKGM0zAP3GEIZsX70luF5DyJ0igaRc/d/preeco-10.jpg" /></a></div><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;">Meidän terassi on talon eteläisellä puolella, joten keskipäivällä auringon paistaessa terdellä on <i>todella</i> kuuma. Se ei sinänsä haittaa, ja haluttiinkin meidän terassilta juuri sitä, että siinä olisi kesäpäivinä kiva oleilla. Terassilta on kuitenkin puuttunut sellainen lekottelupaikka ja siihen kaipasin muutosta. </p><p style="text-align: justify;">Aurinkosänky on ominaisuuksiltaan ihan täydellinen. Siihen mahtuu tarvittaessa vaikka koko perhe pötköttelemään ja kuomun vuoksi siihen saa muodostettua myös varjon, mikä on tosi kiva juttu sekä tuulensuojan että auringonpaahteen kannalta. Tämän aurinkosängyn saa myös muutettua pöytäryhmäksi, jolloin terassille saadaan enemmän laskutilaa ruokailutilanteissa. </p><p style="text-align: justify;">Me päädyttiin aurinkosänky-valinnassa tähän harmaaseen <a href="https://preeco.fi/574-aurinkosanky" target="_blank">Royal-nimiseen sänkyyn</a>, mutta muitakin vaihtoehtoja on valtavasti. Royal-sängyn väri tuntui sopivalta sävyltä meidän muuten kovin tumman sävyiseen terassiin. Mä myös uskon, ettei nuo harmaan päälliset tule yhtä kuumiksi auringossa, kuin tummemat tulisi. Ainakin omaan silmään värivalinnass aosuttiin oikeaan ja tuo sänky näyttää aivan ihanalta meidän terassilla. Iltaisin lasten käytyä nukkumaan, on ihana käpertyä vuoteelle peiton alle lukemaan kirjaan tai katselemaan läppäriltä jotain lempparisarjaa. Meidän pihalla ei ole juurikaan hyttysiä, joten ulkona saa olla kokolailla rauhassa. </p><p style="text-align: justify;">Mä odotan innolla millaisia mahdollisuuksia aurinkosänky vielä syksyn mittaan tuo, luulen että sen ansiosta terassilla tulee vietettyä aikaa paljon enemmän kuin aiempina syksyinä. Vähän kyllä tämän sänkyn myötä haave terassilasituksesta sai vielä tuulta alleen, sillä niiden avulla tätä sänkyä voisi käyttää talvellakin. Kuten meidän koko terassia. Mutta katsotaan mitä tuleman pitää!</p><p style="text-align: justify;"><br /></p>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-77671154974314118182020-08-11T18:20:00.003+03:002020-08-11T18:23:15.156+03:00Ekaluokkalaiset valmiina kouluun<p style="border: 0px; height: 1px; margin: 0px; padding: 0px; width: 1px;"><script src="https://track.adform.net/serving/scripts/trackpoint/" type="text/javascript"></script><script type="text/javascript">adf.track(546989, '08_2020_LindexSchool_NELLIK');</script><input name="campaign" type="hidden" value="" /></p>
<p style="text-align: justify;"> Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä <a href="https://cutt.ly/nelli-k-blogi-lindex-UUSI" target="_blank"><b>Lindexin</b></a> ja Indieplacen kanssa.</p><p style="text-align: justify;">Ei sitä tosiaan meinaa uskoa, että mun pienokaiset aloittavat huomenna koulutien. Varsinkin kun aikaa miettii taaksepäin, olen ollut tosi epävarma siitä, voiko kumpikaan heistä olla millään valmis kouluun. Varsinkin, kun eskari vuosi lopeteltiin etäeskarissa kotona, äidin ja isin opetuksessa. Ja opetuksen laadusta ei tosiaan voi olla kuin yhtämieltä, ja ihan laadutonta se luultavasti oli. Ei meillä nimittäin millään ollut mahdollista opettaa lapsille asioita yhtä hyvin kuin mitä eskarissa olisi tehty. Mutta niin ne vaan kumpikin kypsyi hienosti poikkeuksellisen kevään aikana ja nyt elokuussa mun vauvani ovatkin yhtäkkiä niin isoja lapsia.</p><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKDuNA6WPbUD9rmJ2KCgf9jhha_erV2zdl7VPklYu_ddkb-h7VxlLuk4d1N2z92-f8Y9zxcmd4S3IKXpDbvhdjZB33wlePwro0PDzAyAwt-hf24oZlVD3KRUb1-fTbvNay8pn879G3e__6/s2048/lindex-5.jpg" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKDuNA6WPbUD9rmJ2KCgf9jhha_erV2zdl7VPklYu_ddkb-h7VxlLuk4d1N2z92-f8Y9zxcmd4S3IKXpDbvhdjZB33wlePwro0PDzAyAwt-hf24oZlVD3KRUb1-fTbvNay8pn879G3e__6/d/lindex-5.jpg" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr></tbody></table><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRIKVo2p9ISRnGsDm8x5fN9g3POhj_KXrYR_-RB_JANDAulv6tq0wD9XcxDY7tBJ_XI2vfnlq3fNrfW9TYsh4gbLd5WaPrOvlTR0qrtyUGMV2PqB1b7hsHBhOTPUub-m0jV6YYZpTDQfJ8/s2048/lindex-9.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRIKVo2p9ISRnGsDm8x5fN9g3POhj_KXrYR_-RB_JANDAulv6tq0wD9XcxDY7tBJ_XI2vfnlq3fNrfW9TYsh4gbLd5WaPrOvlTR0qrtyUGMV2PqB1b7hsHBhOTPUub-m0jV6YYZpTDQfJ8/d/lindex-9.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgavUiwZIbUZ7if33M8JiH5b_dBM5z1HH9D7hl4VDsT_RAcbcGQHT7991TUVXses5xdXWK6m-5ag6yMA2rpczZGd3Rc8U1f096NNx2sYmvLd6-whFmqe2hSn6sc0Dc3ufGtqTw_LnHoD6vX/s2048/lindex-27.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgavUiwZIbUZ7if33M8JiH5b_dBM5z1HH9D7hl4VDsT_RAcbcGQHT7991TUVXses5xdXWK6m-5ag6yMA2rpczZGd3Rc8U1f096NNx2sYmvLd6-whFmqe2hSn6sc0Dc3ufGtqTw_LnHoD6vX/d/lindex-27.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDRoAW1eZXpJY3G0Nvd7umEYdFHhDlBtACYY750bqGGbGs6V0R5pqQzG38-ejm1yqbJoFgAYmBpzdaaY-a1NgBc7mjkdVyoAHtvmCuVztOo6r4auT52Zlox6XLrxLGKDTYjmBcLFNHtmkO/s2048/lindex-11.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhDRoAW1eZXpJY3G0Nvd7umEYdFHhDlBtACYY750bqGGbGs6V0R5pqQzG38-ejm1yqbJoFgAYmBpzdaaY-a1NgBc7mjkdVyoAHtvmCuVztOo6r4auT52Zlox6XLrxLGKDTYjmBcLFNHtmkO/d/lindex-11.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifKfSCgtVe1fhHqiBmypKTvxV9Cw0l0ShUlxo5OJq3UkoAFSA_SaTMmBlWg9V3S_JZrKYKcQDK9sPLa8-dRsgasiT1GMz8ZpQPCacsdyAj4ZZDCWT-XtRYGUb2kfWTI-OcC9ipuKr975L-/s2048/lindex-40.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEifKfSCgtVe1fhHqiBmypKTvxV9Cw0l0ShUlxo5OJq3UkoAFSA_SaTMmBlWg9V3S_JZrKYKcQDK9sPLa8-dRsgasiT1GMz8ZpQPCacsdyAj4ZZDCWT-XtRYGUb2kfWTI-OcC9ipuKr975L-/d/lindex-40.jpg" /></a></div><p style="text-align: justify;">Koulun alkuun on valmistauduttu monin tavoin, niin henkisesti kuin ihan hankinnoillakin. On treenattu koulumatkaa, harjoiteltu puhelimen käyttöä ja opeteltu ihan käytännönasioita siivoamisesta ja omien tavaroiden huolehtimisesta lähtien. Konkreettisin asia lapsille itselleen, on tietysti vaate- ja tarvikehankinnat. Niitähän kumpikin odottelikin sitten kaikkein eniten. Vaatekaapit meillä tosiaan kaipasivatkin päivitystä, sillä siinä missä kevään ja kesän aikana pojat humahtivat roimasti pituutta, muuttui heidän ajatusmaailmansakin kovasti. Oikeastaan tähän saakka kummallekin on kelvannut melkein mikä vaan, mitä äiti kaupasta ja kirpparilta heidän kaappiinsa kantaa, on heille nyt tullutkin mielipiteitä siitä, että jokin vaate on tyhmä, liian tyttömäinen tai ihan vauvojen. Oli korkea aika lähteä siis kolmisin heidän kanssaan ostoksille, etsimään niitä isojen koululaisten vaatteita.</p><p style="text-align: justify;">Ostosreissu toteutettiin kaupallisessa yhteistyössä <a href="https://cutt.ly/nelli-k-blogi-lindex-UUSI" target="_blank">Lindexin</a> kanssa ja kaikki postauksessa mainitut vaatteet on saatu kaupallisen yhteistyön myötä. </p><p style="text-align: justify;">Meidän ostosreissu suuntautui Trion kauppakeskukseen ja siellä Lindexin lastenvaateosastolle. Ekaa kertaa siirryttiin sinne isojen poikien puolelle, mikä tietysti näistä isoista koululaisista oli se huikein juttu. Että he ihan oikeasti ovat nyt isoja, kun vaatteetkin ostetaan isojen poikien puolelta. Kumpikin lapsi oli hyvin tarkka ja tietoinen siitä mitä halusi. Sovittiin nytkin, kuten aina ennenkin, että äiti antaa vaihtoehdot, joista pojat sitten itse valitsevat mieleiset. Tämä on meillä toiminut parhaiten, sillä silloin kaappiin myös päätyy sellaisia molempia osapuolia miellyttäviä vaatteita ja lapset saavat silti toteuttaa itseään vaatteiden ja pukeutumisen avulla. </p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjS1X08lmGcuXe1hR1VHNOPmJYA03tcN-pPUpCKa14SjW7ZgKvivtlWp4V_0ecSjRsZtgyfURhTPGNUcm7M7mAUHdOj3djEgdKn_4x68Qc4Gy6bUVzcxHkC4HAl1z8XQ2OQdF2zHogrVVAu/s2048/lindex-16.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjS1X08lmGcuXe1hR1VHNOPmJYA03tcN-pPUpCKa14SjW7ZgKvivtlWp4V_0ecSjRsZtgyfURhTPGNUcm7M7mAUHdOj3djEgdKn_4x68Qc4Gy6bUVzcxHkC4HAl1z8XQ2OQdF2zHogrVVAu/d/lindex-16.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3KTNwax56YShfphIE3Aq375uBBs8HLQ9MZCJBReW28LpyOR8V-rMgjRtkMo-yXLVPezFFepfNNgN_JjP6MbXHP0lZvQcYCSP9G3VKobHuUQu0oUoo-AGgMu7G5jezEs5UHhMgCX_ScZke/s2048/lindex-17.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3KTNwax56YShfphIE3Aq375uBBs8HLQ9MZCJBReW28LpyOR8V-rMgjRtkMo-yXLVPezFFepfNNgN_JjP6MbXHP0lZvQcYCSP9G3VKobHuUQu0oUoo-AGgMu7G5jezEs5UHhMgCX_ScZke/d/lindex-17.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiu_ubQr-VO0fhsM3UWUIhEJERwkGYZ8qSGaDpt003qS6DPE0grc5zw1LCHS-bZDWGOufi9c107wmoim19OrAfUDqbMggGJoAlTtEHRoSSFJ5iDg5Rb8Mpwptv8djayPKadGPuJae8UFGMn/s2048/lindex-20.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiu_ubQr-VO0fhsM3UWUIhEJERwkGYZ8qSGaDpt003qS6DPE0grc5zw1LCHS-bZDWGOufi9c107wmoim19OrAfUDqbMggGJoAlTtEHRoSSFJ5iDg5Rb8Mpwptv8djayPKadGPuJae8UFGMn/d/lindex-20.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEib9gNXvWQwfilhxFgpWzO52RpXevy_RIjgnWEoDXCESW5utif9S3oqkh9tdllbubXtbPv1ULRfNucF_-dI1UrgtqwkNen1tDgICkhTzVVDZNfEicJRS3Yy-SJ7tTDtewSSAiHD3Cw9GjHc/s2048/lindex-23.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEib9gNXvWQwfilhxFgpWzO52RpXevy_RIjgnWEoDXCESW5utif9S3oqkh9tdllbubXtbPv1ULRfNucF_-dI1UrgtqwkNen1tDgICkhTzVVDZNfEicJRS3Yy-SJ7tTDtewSSAiHD3Cw9GjHc/d/lindex-23.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJ1IEIABEQmBZmceu3drOUjx0-LFH2McgW1iy_sbMdUyxJOMItMBMh2g4dwfiBnZHuvvKAnDlIBq3xZdXAqWXj8Vd_YUMuS1WgQLnjjT8qMRT4tk7L0i3QBiYBWKvPkPiOdqyblB5hxG3r/s2048/lindex-35.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJ1IEIABEQmBZmceu3drOUjx0-LFH2McgW1iy_sbMdUyxJOMItMBMh2g4dwfiBnZHuvvKAnDlIBq3xZdXAqWXj8Vd_YUMuS1WgQLnjjT8qMRT4tk7L0i3QBiYBWKvPkPiOdqyblB5hxG3r/d/lindex-35.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvPyww_x0nlUje0YrEzlIGg6NmbamuriImIdxwvfh6KHOCJLWM-ZizoALLuxK7DFq5dEU9HvhZeqLLrl8mTgIb-5gDbw-QpdiJotvHBfroQNVQw9b7Ev8xmusMaHTikdzeMYCjvgp-fue7/s2048/lindex-13.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhvPyww_x0nlUje0YrEzlIGg6NmbamuriImIdxwvfh6KHOCJLWM-ZizoALLuxK7DFq5dEU9HvhZeqLLrl8mTgIb-5gDbw-QpdiJotvHBfroQNVQw9b7Ev8xmusMaHTikdzeMYCjvgp-fue7/d/lindex-13.jpg" /></a></div><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;">Ohjeistin kumpaakin valitsemaan mieleisensä tumman sävyiset housut, yhdet t-paidat, yhdet trikoopaidat ja yhdet hupparit. Tällä kertaa en edes joutunut käyttämään veto-oikeuttani ja tarjoamaan muita vaihtoehtoja, sillä kumpikin päätyi kaikkien mielestä kivoihin ja mukavantuntuisiin vaatteisiin. Lisäksi molemmat valitsivat vielä paketin sukkia, sillä niitähän häviää ihan jatkuvasti. Vai ollaanko me ainoa perhe, jonka pesukone tuntuu syövän sukkia, sen verran tiheään parittomia löytyy. Kassalta napattiin mukaan vielä merkkaustussi, ehkä kaikkein helpoin tapa huolehtia siitä, että vaatteet on nimikoitu. Meillä on tussit niin kodarissa kuin eteisessäkin, jotta vaatteet on sitten kätevä nimikoida kummassa vaan, missä nyt huomaankaan nimikoinnin puuttuvan. Kolmen pojan tavaroissa niin tuntuu käyvän vähän yhtenään. </p><p style="text-align: justify;">Hauskaa mun mielestä on, että tuplilla on kummallakin ihan erilainen maku vaatteiden suhteen. Siinä missä toinen oli ihan ehdoton, että haluaa farkut ja mustaa ja valkoista, halusi toinen ehdottomasti kollarit ja värikkäitä paitoja. Nuo kollarit olivat muutenkin malliltaan ihan mahtavat hoikalle esikoiselleni, hänellä kun ei tahdo mitkään muut kollarit pysyä vyötäröltä ylhäällä. Housujen malli on tosi slim ja tykättiin siitä kumpikin kovasti. Polvissa on vielä vahvikepaikat, mikä takuulla helpottaa housuja pysymään hieman pidempään ehjinä tällä meidän rasavillillä. </p><p style="text-align: justify;">Keltainen trikoopaita kollareiden kaverina oli ihanan piristävä. Poika itse olisi halunnut oranssin paidan, se kun on hänen lempivärinsä. Sellaista ei kuitenkaan löytynyt kuin hupparissa ja t-paidassa, joten keltainen paita kelpasi onneksi sekin oikein hyvin.</p><p style="text-align: justify;">Meidän farkkupoika taas valitsi rennot resorilahkeiset farkut, mikä oli myös äidin mielestä tosi hyvä. Tuollaiset farkut toimii mun mielestä paremmin myös ulkohousujen alla ja ne ovat rentoudesta huolimatta silti tosi siistit. Lindexin farkut valmistetaan luontoa ja ympäristöä säästäen ja denimin valmistusprosessi kuluttaa totuttua vähemmän vettä. Tämä olikin mulle mieluisa knoppitieto, sillä uusia vaatteita ostettaessa on aina kiva ottaa huomioon niiden ympäristölle aiheuttama kuormitus ja tehdä niitä parempia valintoja luonnon kannalta. Valkoisen paidan kanssa itse hieman arastelin, mutta onhan se vaan oiva kombo noihin farkkuihin.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6Do1m10z0NRqD4pZ6q3ynsgbemiYGpiFbV8bGqeEDrU4ogkvU6ISmhNEny3rQmWDe4d2a6GZuMBWHTGwcnetwlcz6G8MYTjV3XjcgfcBKmZUPepFMGnVaxke8XJYl4-7cNkEXUNDTVWgi/s2048/lindex-24.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh6Do1m10z0NRqD4pZ6q3ynsgbemiYGpiFbV8bGqeEDrU4ogkvU6ISmhNEny3rQmWDe4d2a6GZuMBWHTGwcnetwlcz6G8MYTjV3XjcgfcBKmZUPepFMGnVaxke8XJYl4-7cNkEXUNDTVWgi/d/lindex-24.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEib3sceEa8xWo84p1lH4bM23R8zjimu1HyfdOrbbwB57kVRL3r5x0dLU2PeMf1U8jpUIrDRhDKMYCJ0z36PUEVu2LpvFql8FZZ73nTVysLg48IJn0tzXXdqxasV-CZ1hHSBHzxyT9W9as4F/s2048/lindex-31.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEib3sceEa8xWo84p1lH4bM23R8zjimu1HyfdOrbbwB57kVRL3r5x0dLU2PeMf1U8jpUIrDRhDKMYCJ0z36PUEVu2LpvFql8FZZ73nTVysLg48IJn0tzXXdqxasV-CZ1hHSBHzxyT9W9as4F/d/lindex-31.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAibB1_CFHEHi2JLejvY9OERcoMBgDT2TM_lvqxt_qNLsD8zqIVNnjPQEU0KtzSeIjKK8HFHT1FwSwU401WGgNk8EszX3jd50tOsK2eJHagaj83wxdsWntgWBHafZLLq5Mowv-R4WyowYr/s2048/lindex-32.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAibB1_CFHEHi2JLejvY9OERcoMBgDT2TM_lvqxt_qNLsD8zqIVNnjPQEU0KtzSeIjKK8HFHT1FwSwU401WGgNk8EszX3jd50tOsK2eJHagaj83wxdsWntgWBHafZLLq5Mowv-R4WyowYr/d/lindex-32.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0YU8EzrybnbupkcFURRusExVE5qyGN8LyRhNvFTtzRFGXyxucPk5Y3youMz2UZGI-7EbLu1tNDVSZgoK66PdqXUn-l8M6lL2HUEqBt63McrDwIqp-CvdTmmZtyaiCYkdMGUqsVXmPnMqs/s2048/lindex-34.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj0YU8EzrybnbupkcFURRusExVE5qyGN8LyRhNvFTtzRFGXyxucPk5Y3youMz2UZGI-7EbLu1tNDVSZgoK66PdqXUn-l8M6lL2HUEqBt63McrDwIqp-CvdTmmZtyaiCYkdMGUqsVXmPnMqs/d/lindex-34.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiI8fW1rZ_tEgqCGxLMeMkmaY20ySXjRwWiW-iIv3v8MlbFvzawlCdSmV4asxFczEz-J3wBGHzF7zLDYvpS3yml7DfVtlSt_l1G3nu-mhPWtEkCa1TK9v6WCoRQR6baG74uc1MFnc-tcxQO/s2048/lindex-12.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiI8fW1rZ_tEgqCGxLMeMkmaY20ySXjRwWiW-iIv3v8MlbFvzawlCdSmV4asxFczEz-J3wBGHzF7zLDYvpS3yml7DfVtlSt_l1G3nu-mhPWtEkCa1TK9v6WCoRQR6baG74uc1MFnc-tcxQO/d/lindex-12.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgocyjzF0xRblbzWGR-7Su18hUSufrxmO1hCAdd4RvQSU2-V-VJ0kisqOLYGzVidXC5ByJ1y5NpHV5hJeoWVOVqUTYW4PcayWwk7F-YkyGzkvlo_e8EllZS4uHxOnpUhvLm55LIRZBepKqd/s2048/lindex-38.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgocyjzF0xRblbzWGR-7Su18hUSufrxmO1hCAdd4RvQSU2-V-VJ0kisqOLYGzVidXC5ByJ1y5NpHV5hJeoWVOVqUTYW4PcayWwk7F-YkyGzkvlo_e8EllZS4uHxOnpUhvLm55LIRZBepKqd/d/lindex-38.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYlrZnO37ImyvfSvPx2_QM3DXAwFohdnfSKsrDws3yv6-2nAo_dDDEt8_JpgO0e5IzYvryLvaqWiV1zS8RdmriFpovAO9mmDeHBuwZirI79dxI39lvCqRKQSFkLQxLiGfJq15LwzNpQZeK/s2048/lindex-37.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiYlrZnO37ImyvfSvPx2_QM3DXAwFohdnfSKsrDws3yv6-2nAo_dDDEt8_JpgO0e5IzYvryLvaqWiV1zS8RdmriFpovAO9mmDeHBuwZirI79dxI39lvCqRKQSFkLQxLiGfJq15LwzNpQZeK/d/lindex-37.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGeX0VFN8zxvV410QWXA1JlyT10QwKOdwyJFGT7Jcl4xwhiIkDnC-rP9BNABcEVQE3SeyxM2HajH444oNNz7pwmnHpVNt3LlmMLwyhahzOEu1b7TrhMiyE86O35ORSZSb716uAaeokzoUr/s2048/lindex-39.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGeX0VFN8zxvV410QWXA1JlyT10QwKOdwyJFGT7Jcl4xwhiIkDnC-rP9BNABcEVQE3SeyxM2HajH444oNNz7pwmnHpVNt3LlmMLwyhahzOEu1b7TrhMiyE86O35ORSZSb716uAaeokzoUr/d/lindex-39.jpg" /></a></div><p style="text-align: justify;"><br /></p><p style="text-align: justify;">Back to school must have -listalla onkin mun mielestä pari vaatekertaa housuja ja niihin sopivia paitoja. Mä tykkään itse hankkia vaatteet juuri näin, että housuihin yhdistellään sitten niihin sopivaa t-paitaa, trikoopaitaa ja hupparia vähän kelien mukaan. Meillä suositaan kerrospukeutumista, joten viileällä kelillä kerroksia lisäillään sitten tarpeen mukaan. Kesällä riittää pelkkä t-paita, viileämmällä päälle lisätään trikoopaita ja vielä viileämmällä tai lisälämmöksi mukaan vielä huppari. </p><p style="text-align: justify;">T-paitavalinnoissa lapset päätyivät juuri siihen mihin ajattelinkin. Keskimmäinen valitsi valkoisen paidan printillä ja esikoinen oranssin. Hänelle ei oikeastaan ole väliä mitä vaatteessa on, jos se on oranssi, on se kiva. Myös hupparivalinnat menivät aikalailla niinkuin kuvittelinkin. Otettiin kunnolla reilut hupparit, jotta ne kestäisivät vähän paremmin aikaa. Huppari kun on tosi kiva reilunakin, ja näinollen se sitten meneekin kauemmin. </p><p style="text-align: justify;">Kaikkien materiaalien laatu oli mun sormiin tosi laadukasta ja erityisesti mua ilahduttaa Lindexin käyttämä orgaaninen puuvilla. Sekun on oikeasti pehmeää ja kestävää. Ja voitte uskoa, että meillä on testattu ihan vaan paristi mitkä merkit kestävät lasten kovaa kulutusta ja sitten toisaalta taas kovia pesulämpötiloja. Mä pesen lastenvaatteet aina kuudessakympissä ja rummutan päälle. Jos vaate ei sitä kestä laadukkaana, jää se jatkossa hankkimatta, sillä eettisesti mun mielestä on järkevämpää ostaa oikeasti kestävää ja pitkäikäistä, jota sitten voin siirtää siistikuntoisena jemmaan kuopukselle. Kuumalla pesu ei luonnon kannalta toki ole hyvä, mutta mun mielestä vaatteen pitkäikäisyys ja se että se siirtyy siistinä taas seuraavalle käyttäjälle korvaa tuon puutteen pesun eettisyydessä. Lindexin puuvilla on kaiken lisäksi kierrätyspuuvillaa, joka on valmistettu luonnonvaroja säästäen. Tämä lisättynä siihen, että se on kovasta kulutuksesta huolimatta kestävää, tekee vaatteesta hyvän valinnan. </p><p style="text-align: justify;">Lindex on meillä kenties se käytetyin lastenvaatemerkki. Vaatteet ovat lompakkoystävällisiä ja laadukkaita ja lapset tuntuvat löytävän sieltä aina mieleistä päällepantavaa. Myös usein lanseeratut alennuskampanjat ilahduttavat itseäni, kolmelle lapselle kun ostaa vaatetta on kiva, kun välillä saa jotain hankittua alellakin. Nytkin <a href="https://cutt.ly/nelli-k-blogi-lindex-UUSI" target="_blank"><i><b>Lindexillä on kaikista lastentuotteista -20% ale</b></i></a>. Tarjous on voimassa 23.8. saakka ja hyödynnettävissä kaikkiin lastenvaatteisiin. Luulempa, että me pyörähdetään ainakin kerran Lindexillä ennen alen päättymistä, sillä housuja uupuu vielä jokaisen lapsen kaapista ja Lindexin kollarivalikoima on niin kivan kattava. </p><p style="text-align: justify;"><b><i>Onko teillä koululaisten ja eskarilaisten vaatekaapit päivitetty jo koulutietä varten?</i></b></p>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-27004451956952681292020-08-02T21:00:00.001+03:002020-08-02T21:00:49.968+03:00Hei Hei Heinäkuu<div style="text-align: center;">Tämä kesä on kulunut kyllä ihan hetkessä. Siinä missä kevät keski ihan kauhean kauan, varmaan enimmäkseen koronan vuoksi, on kesä taas huristanut melkein huomaamatta ohi. Niinhän se toki tuntuu menevät vähän joka vuosi. </div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;">Meidän perhe on lomaillut oikeastaan koko heinäkuun ajan. Tai mies ja lapset ovat, itse olin heinäkuun ensimmäisen ja viimeisen viikon töissä, lomaillen siinä välissä kolme viikkoa. Pakko sanoa, että se kolme viikkoa oli ihan minimi jonka tosiaan tarvitsin. Rankka kevät todellakin vaati veronsa ja mulla tuntui estävän viikon verran edes tajuta, että olen tosiaan lomalla, eikä työasioita tarvitse miettiä lainkaan. Osittain tuo tunne tulikin ehkä siitä, että sain kuulla juuri ennen lomaa, että työpaikka jota olin hakenut olisi minun, jos sen vielä haluaisin. Ja toki halusin, se tietysti vaan aiheutti sen, ettei koko lomalla oikein täysin voinut unohtaa sitä, mikä loman jälkeen koittaisi.</div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;">Meidän kesäloma oli kuitenkin ihan tosi ihana, vaikka täysillä sen aikana ei tullutkaan ainakaan itselläni nollattua. Ei me oikein mitään tehty, vietettiin aikaa kotona, tehtiin paljon kevään aikana rästiytyneitä kotijuttuja ja ihan vaan levättiin. Reissattiin minilomilla Tampereella ja Joensuussa, mutta sen kauemmaksi ei lähdetty. JA hyvä niin, kyllähän sen huomasi, että kroppa oli ihan superväsynyt. </div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;">Loman parhaita hetkiä oli tietysti myös ne, että päästiin molemmat mieheni kanssa viettämään aikaa ystävien kanssa, niin yhdessä kuin erikseenkin. Mulla itselläni on ollut aikamoisen vauhdikas kevät ja alkukesä, mitä tulee kavereiden, varsinkin työkavereiden kanssa juhlimiseen. Mutta minkäs teet, kun ympärillä on niin mahtavia tyyppejä, että niiden kanssa on ihana viettää aikaa myös vapaalla. Ihan noin aktiivinen ilta- ja yöelämä mulla ei normaalisti ole, mutta eiköhän tämäkin tästä rauhoitu syksyn tullen. </div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAKyW3UWy8dehDPzJrlXPRpc5HBKSF2UNLhLEo_0VKPiteMAWCGF5bsT6TMvwK_dzVq5Sj7-bQcfH24NcYGrm8Vg8AQtgj3pCCB7onzFult5LxBM80sWZbFBeOFVVa1i5d8UBnTVbYnlXr/s1600/IMG-20200704-WA0116.jpg"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiAKyW3UWy8dehDPzJrlXPRpc5HBKSF2UNLhLEo_0VKPiteMAWCGF5bsT6TMvwK_dzVq5Sj7-bQcfH24NcYGrm8Vg8AQtgj3pCCB7onzFult5LxBM80sWZbFBeOFVVa1i5d8UBnTVbYnlXr/d/IMG-20200704-WA0116.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj69YtCLES2Q6n__KNgEi4kaKeBHZq4LV8Y_gF735d5cOcqudvzIxvBjG_6qD4whyhOHOc6WbI3a_f1W7DTllvdRfKtBLuSEl4J2OlkBZA8wyyuVqENz0lSNfkTEmuRqtr9R5924vhdLHXz/s2048/heina%25CC%2588kuu-2.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj69YtCLES2Q6n__KNgEi4kaKeBHZq4LV8Y_gF735d5cOcqudvzIxvBjG_6qD4whyhOHOc6WbI3a_f1W7DTllvdRfKtBLuSEl4J2OlkBZA8wyyuVqENz0lSNfkTEmuRqtr9R5924vhdLHXz/d/heina%25CC%2588kuu-2.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioVfqNdvW81mH6yIj3zbLWOo0nvua4q3uNqJbOzyT_WtGMWpxLWQhhgjCXlHdYvaZ5htbRYV1aYdZb2y3_BkVI5nofqkqCkHLqpuMvTpwwP-VJZQfIUyLpVEwcKg3xZzleeZAeE8mr4UKF/s2048/heina%25CC%2588kuu-3.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEioVfqNdvW81mH6yIj3zbLWOo0nvua4q3uNqJbOzyT_WtGMWpxLWQhhgjCXlHdYvaZ5htbRYV1aYdZb2y3_BkVI5nofqkqCkHLqpuMvTpwwP-VJZQfIUyLpVEwcKg3xZzleeZAeE8mr4UKF/d/heina%25CC%2588kuu-3.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcTBgtk20R5g9a45ZHblAy34977asx5jk7fJe-NvOWqDPX_DKF2qPclOx5TXutMbn-0r11sgcvh9DpYYLvA3MF-XqF0mgwUjj0h33oqytECX5vxB5wtuuoJGiyYn9AdNlm8KPncZxnpK2l/s2048/heina%25CC%2588kuu-4.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjcTBgtk20R5g9a45ZHblAy34977asx5jk7fJe-NvOWqDPX_DKF2qPclOx5TXutMbn-0r11sgcvh9DpYYLvA3MF-XqF0mgwUjj0h33oqytECX5vxB5wtuuoJGiyYn9AdNlm8KPncZxnpK2l/d/heina%25CC%2588kuu-4.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXELCV336iDw35EIMOmgqxJD_CvryZpAz1C4t2jfbII3Gjn5iRb4-q88Ow1LoroWtnfGI-exlGeSq16y4mAOpH6OdQFy8WdH4DsjtxeILo9pyItBf9MR3jLvtLvHzPcLVLOfhrU3ELpRT7/s2048/heina%25CC%2588kuu-5.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1536" data-original-width="2048" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiXELCV336iDw35EIMOmgqxJD_CvryZpAz1C4t2jfbII3Gjn5iRb4-q88Ow1LoroWtnfGI-exlGeSq16y4mAOpH6OdQFy8WdH4DsjtxeILo9pyItBf9MR3jLvtLvHzPcLVLOfhrU3ELpRT7/d/heina%25CC%2588kuu-5.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-eZBu4OMEy-j0LT1LkWcH53Ogxdh8nqPL9zlq6_XL7B0fmc4n72HyQmYUCxqU8sEtDc6OQTNe8_lfPeRhyphenhyphensxx7e82dKwjvBmIi7XBicQCm1XoBeVI7EuSG6mEg_pcTBlltC-Hjx3sc21U/s2048/heina%25CC%2588kuu-8.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg-eZBu4OMEy-j0LT1LkWcH53Ogxdh8nqPL9zlq6_XL7B0fmc4n72HyQmYUCxqU8sEtDc6OQTNe8_lfPeRhyphenhyphensxx7e82dKwjvBmIi7XBicQCm1XoBeVI7EuSG6mEg_pcTBlltC-Hjx3sc21U/d/heina%25CC%2588kuu-8.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9GskS7XyWynMbljr_PNfU6x6NcjY5ejRpQjC_y-1-99V6nw8GC7vLfgCs4Yyl_fsCnz_CJZhbg8aJL_NYV3uve-DddWutU1Z70hG_Q3r0U_VCZU-KBi-HFwQzeYzuIJirD1OmBzR0pajb/s2048/heina%25CC%2588kuu-9.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj9GskS7XyWynMbljr_PNfU6x6NcjY5ejRpQjC_y-1-99V6nw8GC7vLfgCs4Yyl_fsCnz_CJZhbg8aJL_NYV3uve-DddWutU1Z70hG_Q3r0U_VCZU-KBi-HFwQzeYzuIJirD1OmBzR0pajb/d/heina%25CC%2588kuu-9.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjC63VORzke1oTJa1eHhUOpTLE9oaghhlvPdFrYq9HLQT817Pmbo0iEJfJUwf4S1I8-qCpTehiHwvlnuFCa1S4YMmYpfT6DcLALCP0Prh88ToiYR7INR4Ovlv8qCN0_wA1u0-N5Vak1kl4X/s2048/IMG_20200718_140349_resized_20200801_082134457.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjC63VORzke1oTJa1eHhUOpTLE9oaghhlvPdFrYq9HLQT817Pmbo0iEJfJUwf4S1I8-qCpTehiHwvlnuFCa1S4YMmYpfT6DcLALCP0Prh88ToiYR7INR4Ovlv8qCN0_wA1u0-N5Vak1kl4X/d/IMG_20200718_140349_resized_20200801_082134457.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbIsw7aT5FLVjNwYfyjqop_Bt5GU4-PtTIwh-DcRXAeiMHSCdybrzZgc-fUnBg6Bup0oYcXBWj12iG_ZnBnxfSIESwydFgctw9qqMJ0T2vj1CvufFnvmqaMPkWUfS_hTH9Lb34VMB_BXRG/s2048/heina%25CC%2588kuu-11.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbIsw7aT5FLVjNwYfyjqop_Bt5GU4-PtTIwh-DcRXAeiMHSCdybrzZgc-fUnBg6Bup0oYcXBWj12iG_ZnBnxfSIESwydFgctw9qqMJ0T2vj1CvufFnvmqaMPkWUfS_hTH9Lb34VMB_BXRG/d/heina%25CC%2588kuu-11.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoIKVoPB6CxlVcphqEy4hWWsAbJHyz-mAQ2u6_6UO8SwOM6sXiaY8nMQjjP7h8-wYRQi-iGMHgxM7_V8lAmjIB8BpYSe2O8qw7BEDpHPDEYMZmpV2wcG6uNtouTRFSK4c8wQ7yxjBLABWd/s2048/heina%25CC%2588kuu-12.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoIKVoPB6CxlVcphqEy4hWWsAbJHyz-mAQ2u6_6UO8SwOM6sXiaY8nMQjjP7h8-wYRQi-iGMHgxM7_V8lAmjIB8BpYSe2O8qw7BEDpHPDEYMZmpV2wcG6uNtouTRFSK4c8wQ7yxjBLABWd/d/heina%25CC%2588kuu-12.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDmbuTMd0mMwo6RNSK7xdmodoSNC-9U5q52BbmYFsBAgvotkYGbWuyZ6_bNk631v0lkrla4tt_oxeBhRzo1_-NhPZAaZaZ6M8BgPyZfQYlMcDNA3FhQTNOJM8MldYX4Hx_QqAvcoPh75bU/s2048/heina%25CC%2588kuu-10.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDmbuTMd0mMwo6RNSK7xdmodoSNC-9U5q52BbmYFsBAgvotkYGbWuyZ6_bNk631v0lkrla4tt_oxeBhRzo1_-NhPZAaZaZ6M8BgPyZfQYlMcDNA3FhQTNOJM8MldYX4Hx_QqAvcoPh75bU/d/heina%25CC%2588kuu-10.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgliqBTnbJnw8Xes7t-30AUq7CWC_WANJGCCapnrYg3Ehdc9-HcYaMmTpPTcXRgOn9OZVzDyAH_OZBduNRFUDbvECA8esEi9brnI6tEEb-rDKKptdgCrmA1egY4XrqkBZKVWq-GdTUXwtSl/s2048/heina%25CC%2588kuu-6.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgliqBTnbJnw8Xes7t-30AUq7CWC_WANJGCCapnrYg3Ehdc9-HcYaMmTpPTcXRgOn9OZVzDyAH_OZBduNRFUDbvECA8esEi9brnI6tEEb-rDKKptdgCrmA1egY4XrqkBZKVWq-GdTUXwtSl/d/heina%25CC%2588kuu-6.jpg" /></a></div><br /><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIcT9pLoSlQ-moEbBCvj7Dar22W1aLD3pw9DJ2p7rXhKfuGU9XamZ2EMo99A6217W6T65wiBW7EB4vrYa25XV3fCp1Fno28aGhII4ZAFdlwD8f15Gkctrw8LieJ4VIeYWaxI0Lk3CH9XNw/s2048/heina%25CC%2588kuu-7.jpg" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1536" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiIcT9pLoSlQ-moEbBCvj7Dar22W1aLD3pw9DJ2p7rXhKfuGU9XamZ2EMo99A6217W6T65wiBW7EB4vrYa25XV3fCp1Fno28aGhII4ZAFdlwD8f15Gkctrw8LieJ4VIeYWaxI0Lk3CH9XNw/d/heina%25CC%2588kuu-7.jpg" /></a></div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;">Kesä on tuonut mukanaan onneksi myös rakkaan harrastuksen juoksun, jonka joudun toukokuun alussa laittamaan kokonaan tauolle, pohkeen rasitusvamman vuoksi. Mä olen vähän sellainen, että kun johonkin ryhdyn teen sitä sitten täysillä ja kokoajan. Se sitten kostautui liian runsaiden ja aivan liian pitkien lenkkien jälkeen, eikä mun jaloilla voinut juosta pariin kuukauteen ollenkaan. Heinäkuun koittaessa rasitusvamma oli onneksi korjaantunut ja parantunut ja uskaltauduin taas juoksemaan. Varovasti ja lyhyempää lenkkiä. Mutta mikä fiilis se olikaan, kun jalat taas kesti ja juoksu tuntui hyvältä. Syksyn koittaessa olin suunnitellut juoksemisen lisäksi salitreenien uudelleen aloittamista, nekun jäivät ihan kokonaan koronan vuoksi pois. Irtisanoin vanhan jäsenyyteni Fressillä ja suunnittelin palaavani Liikulle, johon tykästyin syksyisen kamppiksen myötä. </div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;">Kun mä nyt mietin näitä meidän kuulumisia, niin eihän tänne oikein muuta kuulu. Huomenna palataan taas arkeen, kun pienin palaa päiväkotiin ja puolentoista viikon kuluttua tuplatkin lopettavat lomansa ja suuntaavat kouluun. Ihan hassulta tuntuu, että mun esikoisvauvani ovat todellakin niin isoja, että he menevät jo kouluun. Mun on vaikea uskoa, että he ovat siihen valmiita, mutta niin se nyt vaan taitaa olla. KOulualmistelut ovat jo hyvällä mallillaan, heidän huoneensa vaatii vielä pientä päivitystä ja vaatekaappi täytettä, mutta palaillaan niihin sitten myöhemmin. </div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;">Myönnettävä on, että mua vähän jännittää uusi arki. Varsinkin se, etten yhtään itse tiedä kuinka paljon tulen matkustamaan jatkossa Helsingin ja Lahden välillä, joten on tosi vaikea hahmottaa myöskään meidän arjen rakentumista. Uusi työ tuo myös omat haasteensa ihan siksikin, että se vaatii multa ihan erilaista panostusta ja paneutumista kuin työni tähän mennessä. Mutta voi että mä olen innoissani. Lomani lopulla sovittiin uuden esimieheni kanssa, että aloitankin uuteen työhön perhetymisen jo ihan samantien loman jälkeen, joten viime viikko oli siksikin kovin rankka. Vaikka saankin tutustua työhän ihan rauhassa, on uuden oppiminen toki aina henkisesti rankkaa. Mutta voi apua että olen innoissani. Tällä viikolla se kolahti jotenkin vielä isommin, että tää työ on tosiaan niin mua ja olin koko viikon ihan fiiliksissä kaikesta. Tulen takuulla olemaan moneen kertaan vielä ihan täysin pihalla, mutta oon vaan silti niin onnellinen tästä. Vuosien työ tosiaan palkittiin kertarytinällä. </div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;">Harrastukset ei onneksi vielä ala, tuplat palaavat harrastuksiin vasta myöhemmin syksyllä, mikä on ehkä ihan tosi hyvä, sillä koulu alku tuo varmasti omat haasteensa tähän. Me ei varattu heille lainkaan iltapäiväkerhoa, joten uutta heille tulee ihan valtavasti senkin puolelta, että koulupäivien jälkeen pitää pärjätä itsekseen. Paljonhan ollaan tietysti mieheni kanssa myös kotona, etätöiden vuoksi, joten yksin he eivät silti kotona joudu olemaan. Mutta uutta tulee senkin edestä. Nuorimmainen aloittaa ekan oman harrastuksensa jo tämän kuun lopulla, turvallisesti isin kanssa. Hän on tietysti innoissaan ekasta omasta jutusta, johon pääsee ilman isojaveljiä. Hassua, miten hänestäkin on tullut hetkessä jo niin iso poika. Kolmevuotias. </div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;">Elokuuta on odoteltu kovin ja nyt se on täällä. Suurten muutosten kuukausi. Innolla jään odottamaan, mitä muuta se tuokaan tullessaan. Ihanaa elokuuta juuri sinulle!</div>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-15647876709628975532020-08-01T20:36:00.004+03:002020-08-01T20:36:27.458+03:00Parhain ja helpoin kasvissosekeitto<div style="text-align: center;">Kasvissosekeitot on parhain tapa saada meidän kasviksia ja vihanneksia välttelevä nuorimmainen syömään niitä. Lisäksi se on parhain kylmän sään ruoka mitä tiedän. Mä itse rakastan kasvissosekeittoja, mutta pitkään tuntui etten vaan millään saa niistä maistuvia. Ennen kuin katsoin joskus Top Chefiä, joss atehtiin tuo bataattisosekeitto, ja sen jälkeen sitä onkin tehty meilläkin säännöllisen epäsäännöllisesti. </div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;">Tätä reseptiä varioin aina vähän eri kasviksilla ja vähän eri yrteillä. Aina siitä tulee yhtä hyvää. Vielä herkullisempaa ja juustoisempaa keitosta saa lisäämällä sinne koskenlaskijaa. Toimii muuten varsinkin kukkakaalikeiton kanssa tosi loistavasti <3</div><div style="text-align: center;"><br /></div><table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody><tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRtsh0cclzamoIgzXhWq6B6XLf02SopbWoqB4tvMlbuOiZSeHTptN3tpX4kRL5w8jj3zKQ-JAjerViJuUPxc5VFxl39NUNM8g9wCGgZd273Q4dTsoEdAWIXY0PU0FOse1JUCu8cYIy-sp-/s2048/IMG_20200723_165712_163.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="2048" data-original-width="1659" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRtsh0cclzamoIgzXhWq6B6XLf02SopbWoqB4tvMlbuOiZSeHTptN3tpX4kRL5w8jj3zKQ-JAjerViJuUPxc5VFxl39NUNM8g9wCGgZd273Q4dTsoEdAWIXY0PU0FOse1JUCu8cYIy-sp-/d/IMG_20200723_165712_163.jpg" /></a></td></tr><tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><br /></td></tr></tbody></table><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;">Bataattisosekeitto</div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;">1kg bataattia</div><div style="text-align: center;">2 sipulia</div><div style="text-align: center;">2 valkosipulinkynttä</div><div style="text-align: center;">2dl kuohukermaa</div><div style="text-align: center;">suolaa</div><div style="text-align: center;">pippuria</div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;">1. kuori ja kuutioi bataatit ja sipulit. Keitä kypsiksi.</div><div style="text-align: center;">2. Ota keitinvesi talteen ja blendaa kasvikset soseeksi. </div><div style="text-align: center;">3. Lisää joukkoon kuumennettu kerma ja keitinvettä sen mukaan, kuinka löysää keittoa haluat.</div><div style="text-align: center;">4. Mausta suolalla ja pippurilla</div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;"><br /></div><div style="text-align: center;">Keiton kylkeen sopii ihanasti tuore leipä ja tomaatti-basilika salaatti. Alkuperäisessä ohjeess atomaatit kaltataan, mutta mä vaan pilkon ne ja sekoitan basilikan kanssa oliiviöljyyn. Niin herkkua <3</div>Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-50391923730302579902020-07-15T18:00:00.000+03:002020-07-15T18:00:03.496+03:00Makuuhuoneen täydellinen peili<div style="text-align: center;">
Meidän talon master bedroom, eli se aikuisten makuuhuone ei ole juurikaan näkynyt blogissa. Se on kai vilahtanut viimeksi <a href="http://www.nellik.fi/2019/10/aikuisten-makuuhuoneen-uudet-taulut.html" target="_blank">tässä kaupallisessa postauksessa</a>, jossa sinne tuli uusia tauluja Deseniolta ja sitten tässä kun meidän vauva oli vasta puoli vuotias ja julkaisin <a href="http://www.nellik.fi/2017/10/vauvan-oma-nurkka.html" target="_blank">postauksen hänen nurkastaan</a>. Muuten huone on loistanut poissaolollaan, ja on kai vähiten kuvatuin huone meidän talossa. Siihen on syynsä, huone on nimittäin aina ollut tosi kesken, eikä se ole sellainen kuin haluaisin.</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Olen pitkään ollut huoneen kanssa ihan jumissa, en tiedä mitä sinen haluaisin tai haluanko mitään. Sisustuskärpänen on ylipäänsä ollut kauan poissa, joten myös huone on ollut sellainen millaiseksi se jäi, kun vauva sieltä muutti omaan huoneeseen. </div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHth9Yd8eXgWsQa871fBDHzQuPT2D4Twn2nTsTYsVoM27AHHyJVpTSeyYV3s6UIIotG8MIzD337q4CeQBvRfcznaad4cLKvOLi6OBEC7htJFFceBkxPhUoXgwi4_2CbX_WmzQIm6Jx8Wil/s1600/peili-2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhHth9Yd8eXgWsQa871fBDHzQuPT2D4Twn2nTsTYsVoM27AHHyJVpTSeyYV3s6UIIotG8MIzD337q4CeQBvRfcznaad4cLKvOLi6OBEC7htJFFceBkxPhUoXgwi4_2CbX_WmzQIm6Jx8Wil/s1600/peili-2.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKvyZiEAdMl8IuCs1KMVcDrW3B3i8qRPMEq_4F8xcjDyfeFKmcP8ZcV61u6UY1EfsLPEUJ2XbAobQt8A2wW39BQykMBvd40Nirs-USqnFxJP2oMuTcOhPf-4BfMEUgiJ5Eb3KBPhTZhpIl/s1600/peili.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhKvyZiEAdMl8IuCs1KMVcDrW3B3i8qRPMEq_4F8xcjDyfeFKmcP8ZcV61u6UY1EfsLPEUJ2XbAobQt8A2wW39BQykMBvd40Nirs-USqnFxJP2oMuTcOhPf-4BfMEUgiJ5Eb3KBPhTZhpIl/s1600/peili.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Nyt kuitenkin kun kaksosten huonetta lähdettiin uudistamaan vastaamaan enemmän koululaisten tarpeita, tuli pieni innostus myös aikuisten makuuhuoneen freesauksesta. Siirsin kaksosten huoneessa olleen expedit-hyllyn meidän makuuhuoneeseen, jotta sain laatikkotilaa enemmän lähinnä omille alusvaatteilleni, yövaatteille ja koruille. Mulla on takuulla liikaa vaatteita, kun tuntuu ettei ne mahdu hyvin niihin kolmeen kaappiin jotka mulla niille olisi. </div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Expeditin tilalle haluaisin kyllä jonkin kivemman lipaston jossain vaiheessa, expedit kun on vähän rauhaton ilman kaapin ovia. Enkä pidä oikein sen muotoilustakaan, mutta nyt se saa tovin kelvata. Myös sänky menee jossain vaiheessa vaihtoon, tämä runkopatjasänky on ollut meillä jo lähes viisitoistavuotta! Patjat on siis korkea aika uusia. Myös jonkinlainen sängynrunko tai -pääty on haaveissa, mutta katsotaan sitä sitten taas myöhemmin uudelleen.</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Mutta, tulinkin tänne kertomaan peilistä, jonka ihan sattumoisin huomasin ostosreissun yhteydessä Clas Ohlsonilla. </div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Meidän makuuhuone on aina ollut hankala, kun ei siellä ole lainkaan peiliä josta katsoa asua aamuisin. JOudun hipsiä aina eteiseen kokovartalo peilin ääreen, ja se ei vaan ole kovin näppärää kiireaamuissa. Peili on tuottanut kuitenkin haasteita, sillä en ole halunnut myöskään kokovartalo peiliä seinälle, joten peili on aina jäänyt. Nyt se osui silmiin, täydellinen iso pyöreä peili, vieläpä mustilla kehyksillä. Olin jo melkein hankkimassa vastaavan ilman kehyksiä, mutta mustat kehykset tuovat ihanasti särmää. Vaikkei pielistä näekään ihan koko vartalo kuvaa, näkyy siitä tarpeeksi, jotta pukeutuminen aamuisin onnistuu.</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Mitä pidätte? Eikö peili sovikin aika upeasti meidän makuuhuoneeseen? </div>
Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-34248286414277812782020-07-14T20:58:00.000+03:002020-07-14T22:26:19.259+03:00Terkut lomalta!<div style="text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Lomaterkut, piiitkästä aikaa!</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: center;">
Mä olen odotellut kirjoitusinspistä jo tovin, mutta eihän sitä ole vaan löytynyt. Stressiä en sen vuoksi halunnut ottaa, sillä halusin uskoa että into ja innostus kirjoittamista ja blogia kohtaan tulee kyllä jos on tullakseen. Ja jos sitten käykin niin, ettei se koskaan tulisi, olisi se kai oiva merkki siitä, että nyt on tullut mun aikani lopettaa. </div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Mutta nyt se iski. Huomasin, että innostus blogia kohtaa heräili pikkuhiljaa mutta vielä vaan pysyttelin hetken poissa. Mutta nyt lopulta, pakko se oli tulla läppärille. Liittyy ehkä siihen, että olen lomaillut nyt viikon, enkä ole koskenutkaan tietokoneeseen ja kaipuu kirjoittamisen pariin on jo kova. Aika taitaa olla oikea.</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Mutta mitä minulle ja meille sitten kuuluu? Instagramin kautta meidän kuulumisia pystyykin seuraamaan vähän helpommin ja reaaliaikaisemmin, mutta kannattaa muistaa sekin, ettei insta ole kuin pieni viipale meidän arkea. Mä olen viimeisen puolen vuoden aikana vähentänyt omaa somen käyttöä valtavasti, joten se näkyy myös IG-sisällössä. </div>
<div style="text-align: center;">
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdUv297CdbxnoH3JKPRlWW2w2s8s84dHev0ao67CUaSaZNdJqVKF21puASHa1RqozaWPpM4lMGW1PGxw6SCk81B8w0eU8bbOEug-51oK83Rg-SMtY-yxy8nvsYll-US6GTafx9QGb42pT2/s1600/kesa%25CC%2588loma.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdUv297CdbxnoH3JKPRlWW2w2s8s84dHev0ao67CUaSaZNdJqVKF21puASHa1RqozaWPpM4lMGW1PGxw6SCk81B8w0eU8bbOEug-51oK83Rg-SMtY-yxy8nvsYll-US6GTafx9QGb42pT2/s1600/kesa%25CC%2588loma.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjf1kVhvaO1OkRyqNgMhqVpEm-5xYPiESwtktgXBzpwH6jHTswOWqGWu6S7777eRiUPwIXF1rdYI_HSlOF8SkeXKjZ1jBoyfHCgXhI5JJKezG8w1vjS-OHRYZZMQ4VDdAr_kc_3waiCKE0W/s1600/kesa%25CC%2588loma-3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjf1kVhvaO1OkRyqNgMhqVpEm-5xYPiESwtktgXBzpwH6jHTswOWqGWu6S7777eRiUPwIXF1rdYI_HSlOF8SkeXKjZ1jBoyfHCgXhI5JJKezG8w1vjS-OHRYZZMQ4VDdAr_kc_3waiCKE0W/s1600/kesa%25CC%2588loma-3.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjR5rNwG65ZefRJ-m4gMCTMFEHSZOo82_ruYhpVsBw0ERQPjGjgMiD6oI_914Et3QsXB2Qe3_7hAp-sW4sMOvn8vJmaabM6W_t1ehJd0YlhK-aYaxaKamhxVCz4ihy2c5z5TJBPXjOsEhv2/s1600/kesa%25CC%2588loma-2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjR5rNwG65ZefRJ-m4gMCTMFEHSZOo82_ruYhpVsBw0ERQPjGjgMiD6oI_914Et3QsXB2Qe3_7hAp-sW4sMOvn8vJmaabM6W_t1ehJd0YlhK-aYaxaKamhxVCz4ihy2c5z5TJBPXjOsEhv2/s1600/kesa%25CC%2588loma-2.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipaXDJYEwqioRW_gLQLwXPiE35Q9n4K5d2Oa8797G3yDvmrWPmGAmTeKW1rW2KJl9E1KnGi4xtquD1jAQLE-cyjNE0mx7X8VZpdqjFZojIqmlB9YHiraxAId6kIj39NMvYdEdb2SlE43gw/s1600/kesa%25CC%2588loma-4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1280" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEipaXDJYEwqioRW_gLQLwXPiE35Q9n4K5d2Oa8797G3yDvmrWPmGAmTeKW1rW2KJl9E1KnGi4xtquD1jAQLE-cyjNE0mx7X8VZpdqjFZojIqmlB9YHiraxAId6kIj39NMvYdEdb2SlE43gw/s1600/kesa%25CC%2588loma-4.jpg" /></a></div>
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Meillä on ollut aika hankala ja rankka kevät. Niinkuin varmaan monella muullakin, koska case Korona. En sen tarkemmin lähde erittelemään syitä tai avaamaan asioita, mutta sanonpa vaan sen, että olen tosi kiitollinen ja onnellinen, että kevään myllerryksestä on selvitty enemmikseen selväjärkisenä ja hyvinvoivana. Ilolla otin siis vastaan löysentyneet rajoitukset ja sen että elämä palautui ainakin vähän normaalimmaksi.</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Tällä hetkellä me ollaan lomalla koko perheen voimin. Ettekä uskokaan kuinka tarpeeseen loma on meille kaikille tullut. Mies ja lapset aloittivat loman jo kaksi viikkoa sitten ja myös mä jäin lomalle reilu viikko sitten. Ei me olla juuri mitään tehty, eikä tarkoituskaan ole. Loma se on loma kotonakin. Ehditään varmasti reissata ja matkustaa sitten kun aika on sille otollisempi. Nyt ollaan tehty vaan kaikkea kevään aikana rästiytynyttä kotihommaa ja keskitytty kiireettömään yhdessäoloon. Kun mielessä ei ole kokoajan työasiat ja arkea ei suorita hampaat irvessä, huomaa paljon sellaisia ihania asioita, joita meidänkin perheessä ja arjessa on, mitkä muuten jäisi näkemättä.</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Mies ja lapset lomailevat koko heinäkuun, mä palaan töihin heinäkuun viimeisellä viikolla. Sitten meidän arki mullistuukin. Kaksoset eivät enää palaa päiväkotiin, vaan heidän päikkytaipaleensa päättyi kesäkuun loppuun. He ovat kotona siihen saakka, kun sitten elokuun puolessa välissä aloittavat koulun. Niin jännittävää ja ihmeellistä aikaa. En voi uskoa, että mun pienet pojat ovat jo sen ikäisiä, että he tosiaan aloittavat koulutiensä. Hassua, sillä muistan edelleen elävästi oman ekan koulupäivän. Nyt se sama on mun lapsilla edessä. Koulua ei olla sen kummemmin mietitty, onhan se lapsilla koko ajan mielessä, mutta paneudutaan siihen vasta lähempänä. Nyt ladataan akkuja lomalla. </div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Myös mun oma työarki mullistuu aika huimasti loman jälkeen, sillä mä siirryn muihin tehtäviin töissä. Olen jo hetken kokenut, ettei nykyinen työni enää anna ja motivoi minua kuten aiemmin. Tuntuu, että tarvitsen enemmän haasteita ja työstä on tullut liian tuttua ja helppoa. Kesäkuun alussa huomasin meidän sisäisessä intrassa, että työ joka sopisi mulle kuin nakutettu, ja jonka perään olin haikaillut oikeastaan siitä saakka kuin DNA:lla aloitin, oli ilmoitusten joukossa. Paikka tosin oli Helsinki, joten miehellekin sanoin että haen nyt, vaikken edes tiedä haluanko vaihtaa kaupunkia. Hakuprosessin edetessä ja mun saatua kutsun haastatteluun alkoi työ houkuttaa enemmän. Erityisesti siinä vaiheessa, kun mut kutsuttiin toiselle kierrokselle antamaan työnäytettä, olin jo varma että haluaisin tehtävään ihan ehdottomasti. Kun aluksi Helsinki kuulosti haastavalta, nyt se tuntui vaan ihanalta mahdollisuudelta. </div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Ja niin siinä kävi, juuri ennen mun lomaa sain kuulla, että paikka olisi minun jos sen vielä haluaisin. Aloitus mahdollisimman pikaisesti mun loman jälkeen. Mä olin niin fiiliksissä, niin innoissani ja vaikka nyt uutisista on jo melkein pari viikkoa, on mun edelleen vaikea uskoa, että mä tein sen ja vakuutin haastattelijat sillä, että olisin oikea valinta tehtävään. Mä oikeasti sain sen duunin. Mun ura otti aimo harppauksen hetkellä, jolloin taisin kaivata muutosta kipeämmin kuin koskaan ennen. Nyt jännittää hurjasti tuleva syksy, miten hallitaan lasten kouluarki, mun uusi työ ja vielä työmatkat Helsinkiin ja muualle Suomeen. Mutta mulla on onneksi parhain co-pilot tässä, joten en hetkeäkään oikeasti usko etteikö tää sujuisi.</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Myös asumisen suhteen ollaan pyöritelty erilaisia mahdollisuuksia, enkä rehellisesti tiedä kuinka jatkossa tullaan etenemään asian kanssa. Sitä en kuitenkaan enää tähän postaukseen ahda, vaan jätetään se myöhempään ja palaillaan aiheeseen ihan omassa postauksessa. </div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Mutta nyt mä siirryn terassille nauttimaan äänikirjasta ja ilta-auringon säteistä. Lapset kävivät juuri nukkumaan ja mies lähti lenkille, joten mulla on hetki ihan omaa aikaa.</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Ihanaa viikon jatkoa sinne jokaiselle, joka mukana on vielä jaksanut roikkua ❤</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-1816773444173742229.post-88391212204983110542020-05-21T21:30:00.000+03:002020-05-21T21:30:29.842+03:00Nordbjørnin sadevaateuutuudet <div style="text-align: justify;">
Postaus on tehty kaupallisessa yhteistyössä <a href="https://www.jollyroom.fi/tuotemerkit/nordbj%C3%B8rn?group=lastenvaatteet&type=ulkovaatteet&type=sadevaatteet&sort_by=news" target="_blank">Jollyroomin</a> kanssa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kerroinkin pari viikkoa sitten meille saapuneesta Jollyroomin kevätuutuuspaketista. Silloin esittelin tuplien kuori- ja softshellvaateuutuudet, kun nyt sitten vuorossa ovat <a href="https://www.jollyroom.fi/tuotemerkit/nordbj%C3%B8rn?group=lastenvaatteet&type=ulkovaatteet&type=sadevaatteet&sort_by=news" target="_blank">sadevaatteet</a>. Kaikki linkitetyt vaatteen on saatu Jollyroomilta kaupallisen yhteistyön merkeissä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Olen täällä blogissakin hehkuttanut moneen kertaan vuorellisia sadehaalareita, joita tuplilla on ollut monessa koossa. Justuksella ei ole ollut vielä yhtäkään sen jälkeen, kun hän oli vuoden. Joka vuosi olen miettinyt että haalaei olisi kätevä, mutta jättänyt kuitenkin hankkimatta, että ehkä selvitään ilman. Sitten kauden lopulla aina manannut sitä, miksen sellaista hankkinutkaan. Tämä viimeisin talvi varsinkin oli sellainen, että kurahaalarille todellakin olisi ollut käyttöä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzPjY9XpT4y08b97OQ4lTZApiaWH8WzbZIzcWNVobn7E1kpV7KubYKZ3norzTYPRXqdtVO8GfNbP0rhA5NbzzOPjSVA7ZIrDvZyj1N12-wURuoIkiAwjzn_P_WoEISWcq3xor0VIxaNWrf/s1600/jollyroomsadevaatteet-3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhzPjY9XpT4y08b97OQ4lTZApiaWH8WzbZIzcWNVobn7E1kpV7KubYKZ3norzTYPRXqdtVO8GfNbP0rhA5NbzzOPjSVA7ZIrDvZyj1N12-wURuoIkiAwjzn_P_WoEISWcq3xor0VIxaNWrf/s1600/jollyroomsadevaatteet-3.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiedwwa-kHsEhT32MgHsEsrDp5TaCgdsHsvKia1sfDNJxqGJss9ffjewr0FR9U9k9dL_5N5JSvR3QvWHZsiA_7aPesXPYBM0sLgf3qSUZmXaLReSG8eCltjakRS3Jqjkm-b6Jqyqtywc8Eg/s1600/jollyroomsadevaatteet-8.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiedwwa-kHsEhT32MgHsEsrDp5TaCgdsHsvKia1sfDNJxqGJss9ffjewr0FR9U9k9dL_5N5JSvR3QvWHZsiA_7aPesXPYBM0sLgf3qSUZmXaLReSG8eCltjakRS3Jqjkm-b6Jqyqtywc8Eg/s1600/jollyroomsadevaatteet-8.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEge8i-Qiy5KI7kGn-4315gxA1Y10jddE0BbVrs5t6-a4rMQJhvCPXzo2S0ahLm-BoHRUmCKIsM6V1kn764u_IDyOhdKDn0aDCRs0vQnd139t5CQhuCvNMMa_Yb1GJJSKloUDPCuD-olTDw4/s1600/jollyroomsadevaatteet-5.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEge8i-Qiy5KI7kGn-4315gxA1Y10jddE0BbVrs5t6-a4rMQJhvCPXzo2S0ahLm-BoHRUmCKIsM6V1kn764u_IDyOhdKDn0aDCRs0vQnd139t5CQhuCvNMMa_Yb1GJJSKloUDPCuD-olTDw4/s1600/jollyroomsadevaatteet-5.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhothu2RDrnqvF_779BKCry2YTmZgjqh0HidRDumj4Jzs_cWfpl21g7puTAD1cWzsLmpNZxb5I6_SF4S7FHZr-fGBH07mXmjyft0EIdyOeBYZbGAgu-5HElPKwreazgE3sfkrxAkCqcH_UD/s1600/jollyroomsadevaatteet-2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhothu2RDrnqvF_779BKCry2YTmZgjqh0HidRDumj4Jzs_cWfpl21g7puTAD1cWzsLmpNZxb5I6_SF4S7FHZr-fGBH07mXmjyft0EIdyOeBYZbGAgu-5HElPKwreazgE3sfkrxAkCqcH_UD/s1600/jollyroomsadevaatteet-2.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjaxsJ-AEsxvZ8r7LMXSYfrr880307qCg3KtpLovme8ygmB-1h9sExmL2z8wngh2D-clnXamDu6PNjmY6aRcA8OqinDYLzrVauXN5sWnSGoLG6-NDCh5mkv4u3JI6lR7rd5wnHUoO6-mgOQ/s1600/jollyroomsadevaatteet-6.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjaxsJ-AEsxvZ8r7LMXSYfrr880307qCg3KtpLovme8ygmB-1h9sExmL2z8wngh2D-clnXamDu6PNjmY6aRcA8OqinDYLzrVauXN5sWnSGoLG6-NDCh5mkv4u3JI6lR7rd5wnHUoO6-mgOQ/s1600/jollyroomsadevaatteet-6.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Nyt <a href="https://www.jollyroom.fi/lastenvaatteet/ulkovaatteet/sadevaatteet/kurahaalarit/nordbjorn-kattegatt-vuorellinen-kurahaalari-dresden-blue" target="_blank">Kattegat kurahaalari</a> sitten todellakin pienimmälle otettiin, tässä ihanassa dresden blue sävyssä. Vaihtoehdoissa on myös ihana keltainen, jota mietin myös, mutta pienin halusi ehdottomasti tämän sinisen. Haalari on kokoa 104 ja on mukavan reilu 97 senttiselle pojalle. Mikä parasta, mitoitus näyttäisi olevan juuri passeli pitkäselkäiselle lapselle ja selkä-haaramitassa on reilusti vielä kasvunvaraa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Vyötäröllä on kiristys jolla haalarin saa istuvammaksi, vaikka malli on muutenkin enemmän kapea kuin leveä. Kurahaalareista on pakko mainita, että haalarista kannattaa aina vilkaista yksi yksityiskohta ennen ostoa. Fleecevuori ei saa koskaan ulottua liian lähelle lahkeita, se nimittäin imaisee muuten kaiken veden ja kastelee halaarin sisältä. Tässä haalarissa fleecevuori tulee puoleen väliin käsivartta ja puoleen väliin säärtä ja ainakin meidän poika oli kuiva vaikka kävikin uimassa loskalätäkössä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
On muuten aika hauska juttu, että postauksen kuvat on otettu alle kaksi viikkoa sitten, kun maahan oli juuri tullut inhottava paksu lumi-loskakerros. Niin ne kelit muuttuu, tänään nimittäin ainakin etelässä oli todella lämmin. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOtyv7AUIGHfuZgGENHClowzuKhLwZ_iedQQn7LahyGfsfNMhh-X_F22S_Pg1JU3wMK9_joMn_UkPJ4MMwwYTSpx1FHOOFx0sGWo0tuP4Z91scOkmrP1bON_CvqbKN5rf_bcXiDe_fA-sy/s1600/jollyroomsadevaatteet-4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhOtyv7AUIGHfuZgGENHClowzuKhLwZ_iedQQn7LahyGfsfNMhh-X_F22S_Pg1JU3wMK9_joMn_UkPJ4MMwwYTSpx1FHOOFx0sGWo0tuP4Z91scOkmrP1bON_CvqbKN5rf_bcXiDe_fA-sy/s1600/jollyroomsadevaatteet-4.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGqHJ6WKVqFm6guYvf93DUcs82nCV_ZuOgQWjxdq55Ni3DTUlNDTSmNLhvHU3Qyeh_7Dy0KLiSo1eWaWLrc0tjOgY5RAo1JkMiPc4OpAft86B82FacQCW7dIAmmHUTViD9Z_JRA679Jtjm/s1600/jollyroomsadevaatteet-13.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiGqHJ6WKVqFm6guYvf93DUcs82nCV_ZuOgQWjxdq55Ni3DTUlNDTSmNLhvHU3Qyeh_7Dy0KLiSo1eWaWLrc0tjOgY5RAo1JkMiPc4OpAft86B82FacQCW7dIAmmHUTViD9Z_JRA679Jtjm/s1600/jollyroomsadevaatteet-13.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhII2W-T6KeQAkzD7jU_EVTuWfCSaAyG8NUSWibjODnENriMxhjdQOm5EF5GXsDLT3WBnDiETjECL8G5Zj6WQTkQ8XBFYi27spppMR9_zEP6vTb2C1Bv3xTOz8La-6zVTnb_dQ34Nln_8nx/s1600/jollyroomsadevaatteet-9.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhII2W-T6KeQAkzD7jU_EVTuWfCSaAyG8NUSWibjODnENriMxhjdQOm5EF5GXsDLT3WBnDiETjECL8G5Zj6WQTkQ8XBFYi27spppMR9_zEP6vTb2C1Bv3xTOz8La-6zVTnb_dQ34Nln_8nx/s1600/jollyroomsadevaatteet-9.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaIrcSk0nsZGdEcbHMWx9rSDlDdV8qaRle3wcSOW_u4aac0ZuubZIcg7Ja6lFUTQdyTKS2pn999-j8pdNBFEqe6d0lTV5ku4_2gAGro0tPUQBzLatbY4zqS8n_I0S_QAp070ozfByW8eNN/s1600/jollyroomsadevaatteet-12.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhaIrcSk0nsZGdEcbHMWx9rSDlDdV8qaRle3wcSOW_u4aac0ZuubZIcg7Ja6lFUTQdyTKS2pn999-j8pdNBFEqe6d0lTV5ku4_2gAGro0tPUQBzLatbY4zqS8n_I0S_QAp070ozfByW8eNN/s1600/jollyroomsadevaatteet-12.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5jy5LJcfRfa6qmzQi-mAld4CuV_Yit_fKCNvz9rmV9vavlruIFuRbhiZ6QGoR0Kw3Rkth7WajFpVLrIT8wiBaf3EBYZXRNbOCZTh4Q8NpbLOsSuhxnZxk_JHpNUMpXaubHoropNM31AYh/s1600/jollyroomsadevaatteet.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg5jy5LJcfRfa6qmzQi-mAld4CuV_Yit_fKCNvz9rmV9vavlruIFuRbhiZ6QGoR0Kw3Rkth7WajFpVLrIT8wiBaf3EBYZXRNbOCZTh4Q8NpbLOsSuhxnZxk_JHpNUMpXaubHoropNM31AYh/s1600/jollyroomsadevaatteet.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjimD0K7WJvtfnOGFf6N6GXryO1KDxDK4LxQWbRmohZSNs-Wg4ybMERubhuwZmX7mUFXcXy1atzUaS6cK3PYpxePUpE7AkRYasloLhYO0ugumRBLsVR9LoZHGXnZzRQTifkwr9guA102t7Y/s1600/jollyroomsadevaatteet-7.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjimD0K7WJvtfnOGFf6N6GXryO1KDxDK4LxQWbRmohZSNs-Wg4ybMERubhuwZmX7mUFXcXy1atzUaS6cK3PYpxePUpE7AkRYasloLhYO0ugumRBLsVR9LoZHGXnZzRQTifkwr9guA102t7Y/s1600/jollyroomsadevaatteet-7.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Justukselle valittiin myös sadehattu ja vuorelliset kurarukkaset, jotka on meidän kokemuksella olleet hinta-laatusuhteeltaan parhaita mitä meillä on ollut. Hanskoissa on heijastimet ja sisällä lämmin vuori. Hattua Justus ei näihin kuviin suostunut laittaa, hänellä kun on juuri nyt sellainen vaihe, että päättää hyvinkin tarkasti itse mitä pukee milloinkin päälle. Hän taitaa omata kovimman oman tahdon meidän lapsista.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Isotkin olisivat halunneet haalarit, mutta koot loppuivat harmillisesti 116, joka on meidän tuplille jo pieni. Päädyttiin <a href="https://www.jollyroom.fi/lastenvaatteet/ulkovaatteet/sadevaatteet/sadeasut/nordbjorn-koster-sadeasu-night-sky-stripes" target="_blank">kaksiosaiseen Koster-settiin</a>, mikä onkin ehkä isommille lapsille kuitenkin se kätevämpi. Kumpikin halusi raidallisen navyn takin navyn sävyisillä kurahousuilla. Koossa otettiin varuiksi 134/140 mikä onkin mallin isoin koko. Vähän jännäsin onko tuo liian iso, pienempi pojista on nimittäin vasta 126cm pitkä. Liian iso asu ei kuitenkaan onneksi ollut, onhan alla kuitenkin melkein aina muutakin vaatetta. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Housuista löytyy kiristysominaisuudet ja takit olivat riittävän pitkät selästä. Mukaan valittiin samat hatut kuin kuopukselle ja samat kurahanskat. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kyllä nyt kelpaa lasten ulkoilla kurassa ja vesisateessa. Luulenpa nimittäin, ettei nämä loskat jääneet tämän kevään tai kesän viimeisiksi kurakeleiksi.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Kuinka pitkään teidän lapset on suostuneet pukemaan kuravaatteet päälle?</b> Olen kuullut, ettei koululaisille niitä enää saa millään, näinköhän meilläkin on sitten sama tilanne kunhan tuplat aloittavat koulun, ettei kuriksia enää käytetä. Kotipihassa ne kuitenkin jatkossakin puetaan päälle, meillä kun ulkoillaan säällä kuin säällä. </div>
Nelli Khttp://www.blogger.com/profile/03912080157187663037noreply@blogger.com0