torstai 20. syyskuuta 2018

Lasten välikausi AW18


Sisältää mainoslinkkejä*

Syksy oli tullut ihan huomaamatta ja hetkessä meidän reissun aikana. Matkaa edeltävällä viikolla lapset leikki pihalla vielä shortseissa, mutta tällä viikolla saikin pukea jo softshelliä ulkoiluihin ja varsinkin aamulla ulkona oli jopa kylmä. Kaupassakin käydessä lööpit huusi, että ihan pian yöpakkasetkin on täällä.

Viilenevät kelit tarkoittaa syysvaatteiden kaivamista kaapista. Mä tykkään olla hankinnoissa ajoissa ja meillä olikin lapsille kaikki tarvittava hankittuna jo hyvissä ajoin. Valtaosan hankin jo kevääksi, ja silloinhan ne jäi melkein kokonaan käyttämättä kun kesä tuli niin yllättäin. Nyt syksyksi ostin vain lapaset Justukselle ja sormikkaat isoille pojille, kaikki muu on keväthankintoja tai peräisin jopa viime syksyltä. 


Kaikilla lapsilla on kaksi settiä syksyyn, toinen kuvissa näkyvä softshell ja toinen kuorisetti. Justuksen kuorivaatteet näkyvätkin yhdessä kollaaseista ja isojen kuorivaatteet ovat nämä Jollyroomilta keväällä saadut takki ja housut. Kuorivaatteita lapset käyttävät oikeastaan päiväkodissa ja softshellit ovat käytössä kotona ja kaupungilla. Kahden setin lisäksi on kuravaatteet ja kurahaalarit. Isoilla nämä Elloksen kurahaalarit* (joissa nyt -25% alet!) Ja Justuksella Jonathanin. Näiden lisäksi on vielä Windfleecetakit, joita pääasiassa käytetään kaupoilla ja takin lisänä. Wf-takit ovat olleet nyt alkusyksyn myös kovalla käytöllä päiväkodissa, ne on niin monikäyttöiset, että menee kaikenlaisella kelillä!

Kuvien takit hankin pojille jo vuosi sitten Name Itin kesäalennusmyynneistä, ne ovat kokoa 116 ja menevät hyvin vielä ainakin tämän syksyn, ehkä jopa seuraavan kevään. Vastaavat takit täällä*. Housut* ovat myöskin kokoa 116 ja hankittu viime kevääksi. Keväällä ne vaan ehti ehkä kolmasti jalkaan ja ovat kuin uudet. Pojilla pituutta on 115cm ja 110cm.  Justuksen haalarin taas ostin joulun jälkeen alennusmyynneistä ja se on kokoa 86. Haalarista vastaava malli, melkein sama väri täällä*. Malli on vaan jotenkin tosi erikoinen, sillä hihat ovat mahdottoman pitkät, vaikkei lahkeissa taas mittaa ole yhtälailla. Tai sitten meidän lapsi on vaan lyhytkätinen suhteessa selän ja jalkojen mittaan.  Justuksella on pituutta 8ocm ja muuten haalari on hyvän kokoinen. Reilu, muttei liian iso. 


Kengissä luotan isojen kohdalla jo neljättä syksyä Vikingin goretex lenkkareihin*. Nämä ovat jo neljäs pari meidän lapsilla ja olen tykännyt mallista ja laadusta ihan valtavasti. Veikkaan, että Justuksenkin kohdalla hankitaan seuraavan kerran nuo samat, sillä nyt käytössä olevat Reiman Patternit* ei ainakaan näin pienessä koossa vakuuta. Ne ovat tosi jäykät ja tönköt, ehkä tuon korkean varren takia. Vikingeistä ollaan tykätty kaikki tosi paljon, vaikka niissä matalammat varret onkin. Ei kuitenkaan koskaan olla koettu niitä ongelmaisiksi, kumilenksuilla lahkeet pysyy kuitenkin hyvin kenkien päällä.

Justuksen kuorivaatteet ovat nekin kokoa 86 ja ostettu käytettynä. Tuo oranssi takki oli niin herkullisen värinen, että se oli vaan saatava! Saa nähdä, meneekö tämä setti vielä keväälläkin, olen nimittäin kokenut päiväkodissa takki+housu yhdistelmän haalaria helpommaksi, varsinkin välikaudessa. Se antaa enemmän vaihtoehtoja pukemiseen, eikä kotoa lähtiessä tarvitse laittaa koko vaatekertaa päälle, vaan riittää pelkkä takki.

Pipoina isoilla on Name It puuvillapipot, olisin halunnut heille heijastimella varustetut, mutta he itse valitsivat nuo. Justuksen pipo on Gugguun puuvillainen nauhapipo, mikä on kyllä loistava malli, se kun pysyy niin hyvin päässä ja suojaa hyvin korvia. Toinen pipo on isojen vanha Name it pipo.

Hanskoissa vannon noihin Polarn o pyretin kuorihanskoihin, ne on olleet laadultaan ihan mahtavat. Justuksella on kuitenkin Reiman hanskat, jotka nekin on tosi hyvät, eivät vaan vedä vertoja popille. Niissä on kuitenkin tuo sivuvetoketju, joka helpottaa hanskojen pukemista pienelle niin paljon!




Joko teillä on välikausihankinnat tehty, vai vieläkö etsitään täydellistä settiä? 

tiistai 18. syyskuuta 2018

Lasten arkiruokasuosikki - Kanakeitto

Arkiruuat aiheuttaa välillä oikein tosissaan päänvaivaa. Pyöritin pitkään meidän arkiruokaviikkoa kuudenviikon kiertävällä ruokalistalla, jonka julkaisin täällä blogissakin. Sitten tuli kyllästyminen ja jokusen kuukauden olen kokkaillut ilman mitään listaa. Huomaan, että tämä aiheuttaa sen, että meillä toistuu samat ruuat uudestaan ja uudestaan. Osittain se johtuu varmasti myös siitä, että oli kesä ja syötiin paljon enemmän puistoissa ja tienpäällä kuin normaalisti. Osittain myös tuosta omasta dieetistä, jonka vuoksi oma syöminen oli tosi puhdasta ja pelkistettyä. Toki se vaikutti sitten myös niihin ruokiin, joita lapsille kokkailin.

Nyt syksyn tullen on hyvä tehdä ryhtiliike ja lisätä suunnitelmallisuutta arkiruuista. Yksi mun suurimmista intohimoist aon myös kokata edullisesti mutta terveellisesti ja ravintorikkaasti, joten sen pariss atakuulla riittää työnsarkaa. Luulen, että uusi kiertävä ruokalista tulee valmistumaan lähiaikoina, kunhan saan siihen oikein kunnon inspiraation. 


Yksi lasten arkiruokasuosikeista kaikkien jauheliharuokien ohella on kanakeitto. Tämä on myös omia suosikkejani varsinkin näin syksyllä, sillä lisäämällä srirachaa vähän omalle lautaselle, tulee keitosta ihanan tulinen. Meillä on säästöviikko meneillään, joten keitossakin on vain porkkanaa, lanttua ja maissia. Taivas on kuitenkin vain rajana, mitä muuta vihannesta sinne voisi lisätä. Kukkakaali toimii tosi hyvin, kuten myös selleri ja palsternakka. Raitajuurikin voisi olla kiva trendikäs lisä!

600g broilerinsuikaleita
1 kg perunaa
500g porkkanaa
puolikas lanttu
2 ps pakastemaissia
1 prk juoksevaa koskenlaskijaa
suolaa
pippuria
currya
timjamia
basilikaa

Paista broilerinsuikaleet parissa ruokalusikallisessa kookosöljyä. Mausta suolattomalla broilerimausteella. 

Kuori ja paloittele peruna, porkkana ja lanttu. Laita ne kattilaan kiehumaan curryn ja mausteiden kanssa.

Kun perunat ovat kypsiä, lisää vielä broilerisuikaleet sekä juokseva sulatejuusto. Anna keiton hautua hetki kannen alla, mutta älä enää keitä. Tarjoa puuro- tai perunarieskojen kanssa.



maanantai 17. syyskuuta 2018

Takaisin kotona!

Niin kului viikko. Ihan tosi äkkiä, varsinkin näin jälkikäteen mietittynä. Tuntuu, että ihan kuin vasta hetki sitten olisin julkaissut ne ennen-jälkeen kuvat ja kertonut, että meidän loma olisi edessä. Ja nyt se jo meni. 

Mutta mikä ihana loma meillä olikaan! Mä en oikein tiedä mistä aloittaisin, sillä kaikkea kivaa kerrottavaa olisi vaikka kuinka. Mutta kai se tärkein on se, että mieli ja kroppa on ihan totaalisen levännyt. Oli ihan mahtavaa viettää koko viikko omalla porukalla nauttien oikein kunnon perhelaatuajasta. Mulle itselleni parasta koko matkassa oli se helppous, kun ei tarvinnut siivota, kokata tai kantaa edes rahaa mukanaan. Ja tietysti kaikkein ihaninta oli se, että sai keskittyä ihan täysillä meidän perheeseen ja lapsiin. Oli aikaa kuunnella heidän juttuja, katsella ilmeitä ja seurata niitä oivalluksia. Välillä tähän perusarkeen urautuu niin kovin, että unohtuu nuo parhaat jutut.


Hotelli oli tosi ihana, näki siitä toki, ettei ollut ihan uutuudeen loistossaan ja ainakin meidän huone oli niin kostea, että tuntui kuin pyyhkeet ei ikinä kuivuisi. Alue oli kuitenkin tosi siisti ja puhdas, ei lainkaan liian täysi, vaikka porukkaa tosi paljon olikin. Tämä oli asia, joka meitä eniten mietitytti kun varattiin ko. hotelli. Monelta suunnalta nimittäin varoiteltiin, että allasalue oli aivan liian pieni hotellivieraiden määrään suhteutettuna. Mutta kyllä meille joka päivä aurinkotuoleja riitti, vaikkei niitä kukonlaulun aikaan varailtukaan. Se ikävä piirre nimittäin tässäkin hotellissa, tai lähinnä sen vieraissa oli, että aurinkotuolit käytiin varaamassa jo reilusti ennen kasia. Altaalle sitten valuttiin vasta puolenpäivän jälkeen. Muutamasti allasvalvojat keräili pyyhkeitä pois, mutta eiväthän hekään kunnolla pysy kartalla siitä, millä paikalla milloinkin ihmisiä käy ja mikä odottaa vaan varattuna.

Bamsekerho oli ihan hitti, niin lapsille kuin vanhemmillekin. Isot pojat rakasti sitä niin kovaa, että olisivat halunneet käydä siellä päivittäin niin aamu- kuin iltäpäivälläkin. Kaikkiaan he olivat kerhossa kuitenkin vaan neljänä päivänä, joko aamulla, iltapäivällä tai molempina. Paristi jopa niin, ettei ohjaajina ollut lainkaan suomenkielentaitoista opasta, mutta eipä se poikia haitannut. Bamsekerhot toivat meille vanhemmille myös hetken omaa rauhaa, varsinkin, jos ne sattuivat Justuksen päiväuniaikaan. Silloin rentouduttiin ihan täysillä, kun ketään lapsista ei tarvinnut vahtia. Kuunneltiin äänikirjoja, oltiin vaan tai siemailtiin Cavaa auringossa. 

Lapset uivat niin paljon, että saattoivat jopa kasvattaa evät. Isot pojat oppivat uimaan ilman kellukkeita, kun suolainen merivesi kellutti juuri sopivasti. Justuksen meno oli tietysti ihan päätöntä, hänellä kun ei itsesuojeluvaistoa ole yhtään, jalat vievät jo melkoisen kovaa vauhtia, eikä hänellä ole pienintäkään halua käyttää kellukkeita. Tuon pienimmän vuoksi loma olikin välillä varsin vauhdikas, kun vuorotellen juostiin hänen perässään ympäri allasaluetta. Vielä odotellaan sitä lomaa, kun kaikki kolme lasta ovat jo sen verran isoja, että heidän vahtimiseensa riittää silmällä pitäminen aurinkotuolista käsin. Ehkä parin vuoden päästä? Isot nimittäin olivat jo oikein helppoja matkaseuralaisia.

Aurinkolasit saatu KIDDEX

Ruoka ja juomat oli hyviä, varsinkin Cava ja punaviini yllättävän hyviä siihen nähden, että olivat kuitenkin sieltä halvimmasta päästä. Varsinkin illallisten sisältö vaihteli kiitettävästi ja päästiin maistelemaan niin japanilaisen, espanjalaisen kuin italialaisenkin keittiön herkkuja. Syötiin Tavernassa tapaksia ja Italialaisessa ravintolassa ihanan ohutpohjaista pizzaa. Lounas ja välipalat olivat enemmän sitä perinteistä buffetsettiä, tosin pääravintolalla ei käyty lounaalla kertaakaan, vaan napattiin syömistä allasbaarin vierestä. Tosi pizza- ja pastapainotteistahan se tietysti oli. Lapsien suosikkeja oli jätskibaari, josta jäätelöä sai hakea just niin paljon kuin halusi. Allasbaarista haettavat kaakaot kermavaahdolla ja jäiset slush-juomat oli hittejä nekin. Lapsista oli myös hauskaa, kun limpparia sai juoda monta lasillista päivässä, se kun on meillä kotona aika harvinaista herkkua. 

Aamupalan jälkeen suunnattiin yleensä aina altaalle tai rantaan, pidettiin lounaan jälkeen pieni päivälepo ja jatkettiin iltapäivällä altaalla. Suihkun jälkeen mentiin illalliselle ja siitä seuraamaan iltaohjelmaa päälavalle. Iltaohjelma kesti aina reilu pari tuntia, jonka lopuksi oli joka ilta vaihtuva esiintyjä. Ennen sitä lapsia liikutti Bamse ja Captain T sekä muu esitystiimi. Kaikkiaan hotellin valikoima ohjelman suhteen oli kattavampi kuin missään hotellissa missä aiemmin ollaan oltu. 

Lennotkin menivät ihmeen hyvin siihen nähden, että Justus istui sylissä, eikä ole koskaan ollut kovin hyvä pysymään paikallaan. Kovin paljon tuota pidemmälle lennolle en tosin pienten lasten kanssa lähtisi, tämä neljä tuntia oli aika sopiva!

Nyt matkakuume on vaan entistä kovempi ja haaveissa olisi seuraava reissu viimeistään ensi syksylle. Ehkä Rodos tällä kertaa, sillä Kreikka houkutti meitä jo nyt kovasti. Jospa vuoden päästä pieninkin olisi hivenen helpompi tapaus :D

Ajattelin seuraavaksi kirjoittaa hotellista tarkemmin, mehän majoituttiin TUI:n Family Life Alcudia Pinsissä, joka taita aolla yksi Mallorcan suosituimpia. Olisiko teillä jotain muuta toivetta aiheista?