sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Viikonlopun parhaat

Heippa ja ihanaa sunnuntai-iltaa kaikki! Täällä on vietetty pitkästä aikaa energisempi viikonloppu, kuin pitkiin pitkiin aikoihin! Tää meidän tautikierre alkaa toivottavasti olla ohi, pitää varmaan koputtaa nyt puuta! Toivottavasti en nyt näillä kehuilla kaiva verta nenästä ja meihin iskee sitten taas jo uusi tauti ensi viikolla..

Mulla itselläni oli melkein kahden viikon ajan ihan hirveä flunssa. Se alkoi jo heti vuoden alusta kovalla kurkkukivulla ja kuumeella, kärjistyi siihen ettei multa lopulta lähtenyt ääntä lainkaan ja lääkärikin laittoi mut puhekieltoon. Siihen päälle sain vielä korvatulehduksen ja silmätulehduksen. Vasta nyt loppuviikosta alkoi tuntua, että ääni alkaa kestää ja olla normaali. Väkisinkin tuollainen sairastelu vetää siis yleiskunnon ihan alas ja olenkin ollut hirveän väsynyt ja voipunut. Päälle vielä kummankin lapsen angiina, korvatulehdukset ja silmätulehdukset, voi sanoa että täällä ollaan oltu aika poikki. Voitte siis varmaan kuvitella, että parin viime yön kunnon yöunet ja ulkoilut on tehneet todella hyvää ja tuntuu että energiat alkaa olla taas palautuneet normaaliin!

Nyt siis peukut pystyyn, että tästä tulee terveempi loppuvuosi!

Lasten kuumeilun vuoksi ulkoilut on olleet myös tosi vähissä, joten vasta nyt päästiin kokeilemaan lasten joulupukilta saamia suksia! Varsinkin Kasper on kinunnut ladulle harvase päivä, vaikkei raukka oikein tainnut edes tietää, mitä hiihtäminen on. Nyt otettiin ensi tuntumaa suksiin ja sauvoihin omassa pihassa, mutta sen verran hienosti se molemmilta meni, että ensi kerralla lähdetään varmastikin jo ladulle! 




Perjantai-iltana täällä etelä-suomessa tuli myös lunta aika valtavasti ja vietettiinkin koko perheen voimin ilta pihalla. Kotipihaan valmistui hurja pulkkamäki, josta varsinkin meidän juniorit on innoissaan! Ja olen mäkin, helpottaahan se nyt tätä omaakin lyllertämistä, kun mäenlaskut voidaan hoitaa omassa pihassa. Suojalumesta valmistui myös lumilyhty, jonka kuvan voi tsekata instagramista. POjat oli ihan ihmeissään, kuinka kynttilä loisti niin hienosti lumilyhdyssä, aina sisälle saakka!

Lauantai meillä kuluikin enimmäkseen kaupoilla, mikä oli kyllä pari viikkoisen neljän seinän sisällä istumisen jälkeen ihan superihanaa. Tehtiin loppualeihin täsmäiskut ja löydettiinkin aika kivasti kaikkea tarpeellista. Lapset saivat myöskin viimein uudet turvaistuimet, vanhat kun alkavat jo pikkuhiljaa jäädä meidän reilu 100 senttisille pikkumiehille pieneksi. Hurjalta tuntuu, että lapset on jo niin isoja, että heidät voi istuttaa autoon pelkkiin turvavyöistuimiin! 

Lauantain to do listalle kuului myös monta kodin rästijuttua ja taas ollaan saatu laitettua kotia vähän enemmän omannäköiseksi. Paljonhan täältä vielä puuttuu ja monta juttua haluaisin uusia. Mutta pikkuhiljaa, joka ei kyllä ihan helppoa ole tällaiselle kaikkimullenythetisamantien -ihmiselle. 




Sunnuntai menikin kyläillessä. Käytiin mun isovanhemmilla syömässä ja herkuttelemassa suklaakakulla. Valmiille ruualle on aina yhtä ihana päästä, sekun tarkoittaa itselle yhtä vapaata ruuanlaitosta. Ja mummin lihapatojen ääressä on kyllä aina takuuvarmat herkut, joten eipä meitä montaa kertaa olisikaan tarvinnut lounasseuraksi houkutella. Iltakahvit pyörähdettiin juomassa vielä papalla, jossa mahat täytettiin laskiaispullilla. Sunnuntai onkin nyt hyvä lopetella sohvalla leffan ääressä salaattilautanen mahan päällä. Ja jep, mahan päällä nimenomaan. Raskaana olon parhaita puolia on ehkä se, että lautanen pysyy oikein kivasti ja nätisti mahapallon päällä. Mitä nyt Nestori sitä välillä potkii.

Ainiin, täällä alkaa huomenna viidenneksi viimeinen työviikko! Laskeskelin, että työpäiviä ennen äippälomaa mulla on enää vaivaiset 25! Aika hurjaa! Pikkuhiljaa oon myöskin alkanut heräillä siihen, että meidän Nestori voi oikeasti saapua jo muutamien viikkojen päästä! Toivottavaa tietysti olisi, että tavattaisiin pikkumiehen kanssa vasta maaliskuussa, mutta pojathan syntyivät jo rv 36+0, mihin tässä raskaudessa on huomenna enää kuusi viikkoa. Aika tosiaan menee ihan kauhealla vaihdilla!

Mutta nyt mä siirryn sohvalle ja leffan ääreen! Ihanaa sunnuntaita ja kivaa alkavaa viikkoa! Pus!

keskiviikko 11. tammikuuta 2017

Leikki on sun työtä




Leikkihuoneen säilytysratkaisuja koskevaan postaukseen tuli kyselyä siitä, millaista leikkiä meidän kolmevuotiailla on. Mitkä on suosikkilelut ja kuinka leikki sujuu. Tuosta aiheesta onkin pitänyt kirjoittaa jo aiemminkin. Edellinen leikkiä käsittelevä postaus löytyy TÄÄLTÄ, ja siitä onkin jo jonkin verran aikaa!

Tuntuu, että leikki on kehittynyt nyt puolessa vuodessa ihan valtavasti. Siinä missä aiemmin lapset leikki vierekkäin, ehkä samaakin leikkiä mutta silti aina itsekseen, nyt leikit alkaa olla yhteisiä ja kumpikin on mukana samassa leikissä. Tuo muutos kuulunee ikään, mutta on sitä silti mielenkiintoista seurata! 

Suosikkileluja tällä hetekllä ovat kaikenlaiset autot, varsinkin joulupukin tuomat tukkirekka ja lavetti-rekka/kaivuri (mikälie), Ryhmä Hau -figuurit sekä puinen junarata. Junarataleikeissä varsinkin pojat luovat jo ihan omia tarinoitaan, joissa juna suistuu raiteelta ja Ryhmä Hau rientää siinä auttamaan. 

Usein leikeissä näkyy myös päiväntapahtumat, joita leikitään sitten uudelleen. He käyvät yhdessä kaupassa, retkellä tai lähtevät autoajelulle. Muumitaloa sammutetaan paloautolla ja Samppa kiipeää portaita pelastamaan muumimammaa. 





Myös pukeutumisleikit on tulleet nyt kuvioihin ja lapsista onkin hauska vetäistä palomiehenhattu päähän ja leikkiä palomiestä tai pitkä paita päälle ja olla prinsessa. Myös kotileikit on jo jonkin aikaa olleet hyvinkin pinnalla, varmaan tulevan vauvan vuoksi. Mutta selvästi auto- ja junaleikit on kuitenkin enemmän se juttu nyt, sillä kotileikit ei koskaan kovin pitkään kestä.

Lapset ei oikein itse vielä osaa rakentaa junarataa, vaikka palojen liittäminen yhteen motorisesti onnistuukin. He tulevat aina pyytämään meitä vanhempia rakentamaan radan ja leikkivät sitten sillä. Myöskin duplojen rakentelu on nyt vähän out, sekin tuntuu olevan tosi kausittaista!

Askartelusta meillä kumpikin tykkää kovasti, kuten myös muovailusta, maalaamisesta ja taikahiekalla rakentelusta. Askartelut meillä kuitenkin hoidetaan porukalla, vain piirtämistä pojat saattavat touhuta keskenään. KYnät ja paperit ovatkin aina heidän ulottuvillaan, jos taiteellinen hetki yllättää.




Paljon lapset leikkii ihan vaan keskenään huoneessaan, nytkin kun tätä kirjoitan, on käynnissä jokin poliisi/paloauto -juttu, jossa välillä riennetään hälytykselle saunaan. Erotuomaria tarvitaan aina säännöllisin väliajoin, molemmilla kun on se oma näkemys miten leikki kuuluisi mennä, eikä neuvottelutaidot ihan vielä ole niin hyvin hanskassa, että sovinto löytyisi yhdessä. Ihmeen hyvin leikit kuitenkin sujuu, ja välillä menee pitkiäkin aikoja, kun mikään tai kukaan ei keskeytä äidin kahvihetkeä!

Pääasiassa lapset leikkivätkin keskenään, viikonloppuisin saatetaan rakentaa leikit yhdessä, mutta monesti pojat myös ilmoittavat jossain vaiheessa, että he leikkivät nyt yhdessä. Että moimoi vaan äiti ja isi! :D


tiistai 10. tammikuuta 2017

Vauvan nukkumisjärjestelyt

Vauva tulee, viikot tuntuu etenevän hirveää vauhtia ja mikä erilaista verrattuna ekaan raskauteen, mä en itse meinaa pysyä perässä! Kaikki aina sanoo, että toinen (ja sitä seuraavat) raskaus etenee paljon vauhdikkaammin kuin ensimmäinen, mutta en nyt uskonut että vauhti ihan tällaista olisi! Muistan, että kaksosia odottaessa olin tehnyt näillä viikoilla jo kaikki mahdolliset suunnitelmat ja hankintalistat valmiiksi. 

Nyt tässä toisessa raskaudessa, tuntuu etten ole valmistellut mitään. Nukkumisjuttuja mietittiin viime viikonloppuna ja oltiin Henkan kanssa kumpikin sitä meiltä, ettei perhepeti ole meidän juttu. Ei se ole ollut aiemminkaan, niin en usko sen äkkiseltään muuttuvan. Toki, jos vauva on sitä tyyppiä, ettei vaan nuku missään muualla, niin mietitään sitten asenteet uusiksi. Nyt kuitenkin tuntuu, että vauva tulee nukkumaan lähellä, mutta silti omassa sängyssään tai kehdossaan.

Selailtiin netistä erilaisia kehtoja, sänkyjä ja unipesiä. Mietittiin erilaisia kattoon ripustettavia, rullattavia ja kokoontaitettavia vaihtoehtoja. Babynest, eli unipesä olisi ihan loistava, jos tarkoitus olisi nukuttaa vauvaa meidän välissä. Nyt vauva tarvitsee kuitenkin jonkin omilla jaloilla seisovan sängyn, parasta olisi jos se olisi vielä siirrettävä!

Mietittiin sitäkin vaihtoehtoa, että vauva nukkuisi heti pinniksessä, kuten pojat mutta jotenkin se iso pinnasänky tuntuu niin kolkolta pienelle, että siirtyköön siihen vähän isompana. Pojilla se oli vähän erijuttu, heitä kun oli tilaa jakamassa kaksi pikkuista.

Mua houkutti kattoonripustettavat kehdot, mutta koska se ei olisi siirrettävä, ja pojat saattaisi intoutua antamaan vauvalle siinä vauhtia, ei sekään oikein toimi. Parhain vaihtoehto taitaa siis olla tuo suloinen Mooseskori keinujaloilla ja se meille tuleekin. Henkkakin suostui tähän, vaikka olikin perinteisemmän kehdon kannalla.


Tuohon Baby Wallabyn ensipeittosettiin ihastuin ensinäkemältä, voikohan olla mitään tuon kätevämpää? Poikia pyöriteltiin vaikka millä tekniikoilla peittojen sisään, mutta tuo pysyisi kiinni neppareilla ja olisi silti siirreltävä. Luulen, että tuo on kyllä pakko saada koriin ensikuukausiksi!

Pehmolelut vauvalle isoveljet pääsevät sitten valitsemaan tullessaan katsomaan vauvaa ensi kerran, muistan että itselle se oli silloin iso juttu, kun pikkusisko saapui maailmaan. Luulempa, että vinkkaan vaan isille, että kohdistaa shoppailureissun pentikiin, niin säästytään liian kirjavilta pehmoilta..

Ja tuo Baby's onlyn soittorasia, se ei kai perusteluja kaipaa. Onhan se nyt vaan ihan kauhean suloinen!