perjantai 30. joulukuuta 2016

Kiitos vuosi 2016 !

Totuttuun tapaan, vuoden viimeisten päivien kunniaksi katse vielä taaksepäin ja menneeseen vuoteen! Vuoden 2015 katsauksessa veikkailin, että vuodesta tulisi sitäkin huikeampi ja sitä se tosiaan on ollut. Onhan tähän vuoteen kuulunut hyviä työuutisia, uusi koti, blogin Lifie-muutto sekä tieto uudesta perheenjäsenestä! Luulen, etten edes uskalla toivoa parempaa vuotta vuodelle 2017, olihan tämäkin jo niin upea että jos vuosi 2017 on puoletkaan tästä, olen ihan superiloinen!

TAMMIKUU

Tammikuussa palauduttiin joulusta ja käytiin läpi blogissa vielä vähän mennyttä vuotta mm. menneen vuoden suosituimpien postausten muodossa. Kertailtiin joululahjoja ja postauksista löytyi katsaus lastenhuoneeseen, uuden kodin pintasuunnitelmia, sekä mietteitä kotijutuista muutenkin.

Nautittiin kylmistä pakkaspäivistä ja kerroin kuinka meillä taataan lasten ja aikuisten lämpimänä pysyminen kelillä kuin kelillä. Tammikuusta löytyi niin aleostoksia kuin kurkistusta omaan vaatekaappiinikin. Iltapalajuttuja sekä ajatuksia lasten turvaistuimista, jotka pitäisikin nyt laittaa vaihtoon, uuden vauvan tullessa.

Muilta osin tammikuu oli aika kiireinen, tehtiin paljon töitä ja lapsilla oli pitkiä päiviä hoidossa. En muista, että kuukauteen olisi paljon kummempia mahtunut, sitä perustarpomista vain eteenpäin!



HELMIKUU

Helmikuu aloitettiin kaksostenpäivän juhlimisella ja sen kunniaksi julkaisin postauksen, jossa kirjoittelin omia ajatuksia siitä, miksi kaksi on parempi kuin yksi. Kuuhun mahtui niin arkea kuin juhlaakin, kun tein meidän päivä postauksen yhdestä normipäivästä. Tuollainen pitäisikin toteuttaa nyt uudelleen, ennen kuin töistä tulee lähtö taas pidemmäksi aikaa!

Lomailtiin Holiday Club Saimaalla, joka muuten on ihan meidän suosikkikohde suomalaisista kylpyläkohteista! Voikun tekisikin mieli lähteä jonnekin lomailemaan nytkin!

Kirjoitin ajatuksiani rahasta, postasin lasten välikaudesta ja kerroin omasta raitarakkaudesta.


MAALISKUU

Maaliskuussa käytiin pilkillä, kirjoitin yhdestä lasten suosikkivaatekerrasta ja kerroin meidän yhdestä iltapalasuosikista. Arkijuttuna loisti yksi meidän vapaapäivä, jonka myötä muistan haaveilleeni kotiäitipäivistä.

Lastenhuone koki pientä faceliftiä Jollyroomin kanssa toteutetun kevätkamppiksen myötä ja julkaisin myös viimein kuvat meidän syksyiseltä Turkin reissulta. Maaliskuun vaatejuttuihin kuului myös postaus siitä, kuinka meillä käytetään aika paljon legginsejä pojilla.

Ruokajuttuihin kuului kamppis Paulunsin kanssa, ihanainen Kinderjuustokakku ja postaus siitä, tuleeko ehkä arjessa syötyä liikaa proteiinia.



HUHTIKUU

Huhtikuussa kurkistettiin lasten välikauteen sekä kauppa-asuihin. Kokattiin kasvisruokaa ja mietittiin taaskerran kotikuvioita. Alettiin olla jo varmoilla vesillä talon ostossa, mutta blogissa en tästä vielä uskaltanut hehkuttaa.

Työnsin myös oman lusikkani soppaan, ettei mielestäni kolme mene siinä missä kaksi. Moni luuli otsikon perusteella meille olevan tulossa vauvakolmonen, olisiko ollut jokin enne. Eihän tuost amennyt pitkään kun tikkuun ilmestyikin kaksi viivaa!

Vapun koristeista vastasi ihanat leijuvat ilmapallot!



TOUKOKUU

Toukokuussa oli hiljaista. Vain kuusi postausta koko kuussa kertonee siitä, että talokaupat kävivät kuumana. Kesää mietittiin ja suunniteltiin kovasti, mulla oli taas matkakuume, mutta päädyttiin kuitenkin rajoittamaan reissailu minimiin tulossa olevien talokauppojen vuoksi.

Crocsin kanssa tehtiin kevät kampanja ja kirjoitin muutenkin kesäsuunnitelmista. Lomailtiin Holiday Clubin sponsoroimana Caribiassa ja käytiin testaamassa uusi superpark. Tuoss amuuten ihan huikea perhekohde kaikille pikkulapsi, ja miksei isompikin lapsiperheille!


KESÄKUU

Kesäkuussa kirjoitin meidän smoothiesuosikkireseptejä ja esittelin yhden arjen helpotuksen smoothien kuskaamiseen lapsille.

Pikkuiset poikamme täyttivät kolme vuotta ja kesäkuun aluss ameillä olikin isot ryhmä hau -juhlat! Myös juhannuksen vietosta kirjoitin, sehän tänä vuonna vietettiin pohjois-karjalass amökkeillen, peräti kolmella eri mökillä!

Ja koti. Sen kaupat tehtiin viimein tässä kuussa!

Lastenvaatteissa keskityin kertomaan omia ajatuksia ekologisista lastenvaatteista.



HEINÄKUU

Heinäkuu oli lomakuukausi. PIdin kahden viikon blogitauon, enkä avannutkaan blogia lomalla. Kirjoitin uusista Calvin Klein -alusvaatteista ja siitä kuinka loma sitten niin äkkiä päättyi. Kertailin kesälomakuulumiset ja taustalla tein sen positiivisen raskaustestin. Tuosta en luonnollisestikaan blogiin hiiskunut vielä mitään, vaikka asia muuten pyörikin päässä jatkuvalla syötöllä.

Heinäkuuss ajuhlittiin muuten meidän ekaa hääpäivää!

Julkaisin postauksen poikien jalkapalloilusta ja näytin miltä meidän uudessa kodissa näytti!



ELOKUU

Elokuussa lakoi pahoinvoinnit. Koko kuukausi oli tosi hiljainen, olin ihan valtavan väsynyt ja töiden jälkeen en jaksanut kuin kaatua sohvalle ja lojua siinä loppuillan. Elokuulta onkin vain kolme postausta, joiden joukossa mietittiin päiväkotihankintoja ja kerroin vaan kuulumisia. Ilman sitä vauvauutista :D



SYYSKUU

Olin melkein koko syyskuun sairaslomalla. Pahoinvointi oli ihan kamalaa ja oksentelua oli ihan jatkuvasti. Olin ihan katkipoikkikuollut ja monesti mietin, että miksi oi miksi oikein lähdin tähän mukaan! :D Nyt koko pahoinvointi tuntuu muistolta vaan, oliko se tosiaan niin kamalaa?

Syyskuussa kirjoitin muutosta ja yhdestä herkustani, avokadopastasta. Syyskuussa kirjoitin myös positiivisia ja negatiivisia juttuja, joka muuten on niin kiva postaustyyppi, että voisin kirjoitella tuollaisen jatkossa kuukausittain! JOkunen lukija tuosta postauksesta aistikin tulossa olevat vauvauutiset, sen verran monta julkaisematonta kommenttia roskapostiin päätyi! :D

Niin ja olihan tuolla postaus poikien vk-vaatteistakin!



LOKAKUU

Lokakuussa aloitin viimein sen sisustuspostausten sarjan lasten nukkumahuoneen esittelyllä. Oltiin saatu hyviä uutisia Np-ultrasta ja vauvalla oli kaikki hyvin. Mun pahoinvointi alkoi helpottaa ja muutenkin elämä alkoi taas voittaa. Kerroin arjen helpoimmasta ruuasta, sekä ajatuksistani vanhemmuuden periaatteista.

Lopulta julkaisin myös sen vauvauutisen. MOni sitä jo olikin osannut odotella ja raskauspostaukset saivatkin kovasti huomiota ja lukukertoja. Pitäisikin nyt taas aktivoitua näissä! Viime neuvolastakaan en ole kirjoittanut vaikka kovasti lupailinkin! Ja seuraava neuvola on taas jo nurkan takana. Kerroin myös ajatuksistani plussan tehtyäni sekä haastattelin meidän kolmivuotiaita.

Lokakuussa meidän parisuhde täytti kymmenen vuotta ja sen kunniaksi kerroinkin ajatuksiani meistä ja parisuhteesta. Vieläkin tuntuu uskomattomalta, että ollaan oltu yhdessä noin kauan!


MARRASKUU

Marraskuussa tuli paljon vauvajuttuja, niin checklistin kuin ihan tavallisten kuulumistenkin muodossa. Marraskuu oli muutenkin raskauden kanssa mukavan helppo, energiaa oli, pahoinvointi ei vaivannut ja mahakin oli sopivan kokoinen näkyäkseen selkeästi vauvamahana mutta olematta liian iso kuitenkaan.

Marraskuussa vinkkasin myös joulukorttikuvauksesta, ja kuinka siinä onnistuu ihan vähän varmemmin muutamilla pikkuvinkeillä. Kirjoitin lukemisesta ja meidän arkiruokailuista. 

Marraskuussa lapset sairasti kumpikin vesirokon ja juhlittiin isin neljättä isänpäivää!


JOULUKUU

JOulukuu alkoi meillä sairastellessa, eikä luvannut hyvää loppukuullekaan, kun tuntuu että sairasteluja oli vaikka kuinka. Eikä loppua tunnu näkyvin, sillä jälleen olen hoitovapaalla sairaan lapsen kanssa. Ensi vuodelle toivon ainakin meille kaikille parempaa vastustuskykyä ja vähemmän tauteja!

JOulukuussa keskityttiin joulutunnelmaan, joulujuttuja vähän joka kantilta, olihan meidän eka joulu uudessa kodissa! Pojatkin ymmärsi ekaa kertaa kunnolla joulun ja lahjojen päälle, joten tunnelma oli ihan toinen kuin aiempina vuosina!

Joulukuussa mua myös jo vähän alkaa kyllästää tää raskaana olo. En oikein saa nukuttua, joten energiaa ei kamalasti ole ja nää sairastelut kuluttaa sitä vaan lisää. Supervauhdikas rakkoa potkiva napero ja nivusissa vihlovat liitoskivut takaa sen, että mä jo aika isosti odottelen maaliskuuta ja sitä, kun saan toivoa että vauva jo pian syntyisi!

Joulukuussa kerroin myös meidän tekemästä hoitoratkaisusta isompien lasten kanssa ja se kirvoittikin aika runsasta keskustelua ja ajatustenvaihtoa. 


Kaikenkaikkiaan vuosi oli aikamoinen! Se alkoi autuaan tietämättömänä siitä mitä kaikkea ihmeellistä me vielä tullaan kohtaamaan! Suurimpia juttuja olikin varmasti tuo vauvauutinen sekä uusi koti. Työkuvioiltaan vuosi oli vauhdikas sekä mulla että Henkalla. Toivotaan ensi vuodelle tasaisempaa ja vähästressisempää menoa sekä tietysti niitä onnistumisia!

Oon tässä viime päivät myös kovasti miettinyt, millaisia lupauksia tälle vuodelle lupaisin. Mutta luulempa, että arki tulee olemaan niin touhukasta, että riittää kun lupaan itselleni tehdä parhaani. Ihan kaikessa ja joka osaaluella. Turha lienee lupailla itselleen nopeaa palautumista synnytyksestä, superäitiyttä tai isoja pihaprojekteja. Mä taidan keskittyä nyt täysillä nauttimaan kotiäitivuodesta ja kolmesta ihanasta lapsesta, miehestä ja kodista. 


Vuodesta 2017 tulee varmasti huikea! Ihanaa uutta vuotta ihan jokaiselle! ❤

keskiviikko 28. joulukuuta 2016

XMAS

Sinne se joulu taas meni tältä vuodelta. Meidän osalta vähän sairastellessa, oltiin nimittäin poikien kanssa koko joulun alusviikko flunssassa ja kuumeessa, mutta parannuttiin onneksi kaikki sitten jo aatoksi!


Mä kovasti haaveilin rauhallisesta ja stressittömästä joulusta, ja ilokseni siinä hienosti onnistuttiinkin. Huonoja puolia tuossa stressittömyydessä vaan oli se, etten ottanut myöskään paineita kuvauksesta, joten valokuvia joulusta on harmittavan vähän. Sovittu somettomuus takasi myös sen, että kun puhelin ei ollut koko ajan käsillä, ei sinnekään tallentunut yhtään kuvaa. Mutta ai että, kun nautin siitä ettei some vienyt meidän kummankaan vanhemman huomiota missään vaiheessa! Paitsi ehkä isin, siinä vaiheessa kun paketista paljastui uusi puhelin räpellettäväksi!

Meidän joulun vietto alkoi jo perjantai-iltana, kun kinkku laitettiin uuniin ja aloitettiin paistovalvojaiset. Puolille öin siinä menikin, mutta kinkku onnistui lopulta ihan loistavasti! Aattoaamuun saatiinkin heräillä sitten kinkun tuoksussa. Lapsille oli aattoaamun paketit odottamassa kuusen alla ja voi sitä riemua kun he ne hoksasivat! Tätä perinnettä tulee varmasti jatkettua, sillä tuntuu aika kivalta että lahjoja on jaettu pitkin päivää avattavaksi. Iso lahjavuori kertarytinällä kun laittaa pasmat sekaisin kyllä ihan kellä vaan!

Aamupaln jälkeen käytiin joulusaunassa, laitettiin joulupuuro uuniin ja katseltiin joulurauhan julistusta telkkarista. Joulurauhan julistus on aina jotenkin kuulunut mulla aattoon, vaikka eihän se nyt kovin iso juttu olekaan. Jotenkin se vaan aloittaa joulun. Puuron jälkeen laittauduttiin, valmisteltiin ruokia ja oltiin vaan. Mentiin kaikissa ruuissa tosiaan sieltä missä aita oli matalin, enkä itse tehnyt kuin salaatit ja jälkkärit. Laatikot ostettiin kaupasta anopin porkkanalaatikkoa lukuunottamatta ja kalatkin tuli valmiista paketista. Mutta hyvät ruuat oli silti, eikä ne vaatineet ketään keittiön puolelle pitkiksi ajoiksi touhuamaan. Meitä oli lopulta lähes kymmenen aikuista ja kolme lasta, joten tohinaa riitti! Mutta toisaalta oli ihanaa, että joulua oltiin viettämässä niinkin isolla porukalla!


Ruuan jälkeen tuli tietysti se kovasti odotettu pukki, joka Rasmuksen mielestä oli ihan superhuippujuttu, mutta Kasperia pisti kovasti jännittämään! Kasper tiirasi pukkia papan kainalosta, mutta lauloi tälle kuitenkin yksin tuiki tuiki tähtöstä. Lahjojen jaon lomassa Kasper vielä totesi, että toi on kyllä Joonas (=eno). Kommentti onneksi unohtui Kasperiltakin, kun kukaan ei siihen reagoinut. Mutta yllättävää, miten tarkkasilmäisiä nuo pienet on!

Lahjojen vailut veikin poikien huomion mennessään! Paketteja tuli paljon, ja äitiä rupesi välillä hirvittämään se tavaramäärä. Mutta loppupelissä kaikki oli tosi mieleistä ja tarpeellista. Lapset sai leluja, muttei niitäkään ihan älyttömästä. Duploja, muumitalon, Ryhmä Hau -juttuja, junarataa ja ne kovasti toivotut rekat. Sekä muutamat kaivurit. Muovailuvahaa, taikahiekkaa, tehtäväkirjat ja palapelit. Yöpukuja, kylpytakit ja otsalamput. Sukset, lumikolat ja ufoliukurit. Nike Freet, sekä monta uutta satukirjaa. Työkalut ja juomapullot. Kaikin puolin siis tarpeellisia ja toivottuja lahjoja, joilla ollaankin nyt kovasti viime päivät leikitty!

Me ostettiin lapsille kummallekin neljä lahjaa, sekä koko perheen yhteislahjaksi leffaliput ja keilailta. Tuo päivä pitäisikin tässä toteuttaa, kun vielä jotenkin multakin keilailu ja leffassa istuminen ehkä onnistuu!

Aikuisten lahjat olikin tälle vuodelle vähän tylsiä, mutta sitäkin tarpeellisimpia. Saatiin rahaa, lahjakortteja ja yhteistä aikaa. Toisillemme sovittiin ettei mitään osteta, mutta oltiin kuitenkin paketoitu toisillemme jotain pientä ja tietysti ne koko perheelle tulleet uudet yökkärit! Isi ja pojat samisteleekin meillä yökkärihousuissaan, kun KAppahlista löytyi ihan samanlaiset flanellipöksyt kaikille miehilleni!

Lasten mentyä nukkumaan, ilta jatkui iltapalalla ja Joulutarinalla sohvannurkassa. Mä olin jo ihan superpoikki, vauva kun valvottaa jo muutenkin mahassa touhuamalla, ja olihan edellinen ilta venähtänyt jo tosi pitkäksi!

Joulupäivää lähdettiin viettämään mun äidin luokse ja oltiinkin siellä koko päivä vaan rentoillen. Tapaninpäivänä taas ei tehty mitään vaan lötväiltiin vaan koko päivä perheen kesken sohvalla yöpuvuissa. Katsottiin Frozen ja syötiin poppareita.

Ihana joulu, voikun se oli niin lyhyt! Ensi joulua me sitten vietetäänkin viisihenkisenä perheenä, joka tuntuu nyt ihan hassulta! Mutta niin se vaan on. Meillä tosiaan on yksi pikkujuniori lisää ihmettelemässä pukkia. Aika huikeeta ❤

torstai 22. joulukuuta 2016

Jouluperinteet







Hei ylihuomenna on jouluaatto! Voitteko kuvitella! Tuntuu, että joulukuu olisi mennyt ihan hetkessä ohi, vaikkakin veikkaan ettei meidän pikkujätkät jaa tuota mun fiilistä. Meillä nimittäin odotellaan joulupukkia jo aika isosti! Oon nauttinut tästä joulunodotuksesta ihan täysillä, on ollut ihan huippua touhuta joulujuttuja lasten kanssa, ne kun alkaa jo tajuta kaikesta hömpötyksestä!

Mä rakastan joulua. Niitä tuoksuja, musiikkia, tunnelmaa.. Sitä kun saa laittaa kotia nätiksi, askarrella ja leipoa. Miettiä joululahjoja ja paketoida niitä. Joulu vaan on jotenkin niin ihanaa. Nyt kun oon vielä jaksanut hömpöttää, ens joulusta ei taas tiedä, kun meillä on silloin täällä yksi puolivuotias tohottamassa!

Tässä joulussa ihanaa on ollut myös se, kuinka niitä omia itselle rakkaita jouluperinteitä on saanut siirtää omille lapsille. Oon ehkä vähän herkkis kaikkeen jouluun liittyvässä ja mulle lapsuusjouluista on jäänyt tosi ihanat muistot. Samanlaisia muistoja toivon kovasti myös omille lapsille.

Vaikka lahjat onkin monesti lapsille se isoin juttu, niiden perään vouhotetaan ja niitä suunnitellaan jo monta viikkoa ennen joulua. Niin kivoja kuin ne joulupukin odotukset ja pakettien avaamiset olikin, on mulla itsellä päällimmäisenä kuitenkin se tunnelma, läheiset ihmiset ympärillä, yhteinen aika ja elämykset. Vaikka noiden omienkin mussukoideni kasvoilta haluan nähdä sen onnellisen hymyn, kun paketista paljastuu se kaikkein eniten toivottu lahja, tahdon kaikista eniten antaa heille muistoja ja juurikin niitä elämyksiä.




Meidän joulutunnelmaa luodaan koristelemalla koti jouluiseksi yhdessä. Sytyttämällä yksi uusi kynttilä jokaisena adventtina. Kuuntelemalla joululauluja iltaisin. Leipomalla joulutorttuja ja pipareita. Kuvaamalla joulukorttikuvia. Askartelemalla lumihiutaleita ja soodataikinakoristeita yhdessä. Rakentamalla piparkakkutalo. Hakemalla kuusi omasta metsästä. Koristelemalla yhdessä se itse valittu ja kaadettu kuusi. Viemällä kynttilä isopapan haudalle. Jännittämällä joka aamu, onko tonttu tuonut kalenteriin jotain uutta. Paistamalla aatonaattona kinkku vaahtokarkkikaakaota juoden. Aamuinen joulusauna aattona. JOulupuuro ja joulurauhan julistus. Joulupäivällinen ja viimein se joulupukki ja lahjat.

Nää kaikki mä muistan sieltä omastakin lapsuudesta ja näitä lähes kaikkia ollaan poikien kanssa nyt touhuttu. Niitä lahjoja enemmän, mä toivon että heille välittyy se yhdessäoleminen ja aito läsnäolo. Siksi meillä on koko joulukuu vähennetty somessakin oloa ja haaveilen vähän täysin somettomasta aatosta. PItäisiköhän pitää koko puhelin kiinni aaton?

Ihanaa joulua ihan kaikille! ❤

tiistai 20. joulukuuta 2016

Meidän piparkakkutalo





Tää joulu on ollut jotenkin tosi spesiaalia, johtuen varmaan siitä, että pojat alkaa ekaa kertaa olla sen ikäisiä, että ymmärtävät joulutohinan päälle. Tai sitten siitä, että nyt ollaan ekaa joulua täällä uudessa ihanassa kodissa, meillä on tilaa ympärillä ja mahdollisuuksia tehdä erilaisia joulujuttuja.

Tai sitten ne on vaan nää mun hormoni, jotka laittaa aloittamaan milloin mitäkin projekteja. Ja pesänrakennusvietti, jonka ansiosta kaapitkin on järkkäilty parin viikon sisään varmaan kolmesti. Jos kelloon vielä saisi jokusen tunnin lisään, olisin tosi onnellinen.

Mulla on ollut joka joulu ajatuksissa tehdä piparkakkutalo, viime vuonna edettiin jo siihen saakka että ostin muotit ja tein taikinan. Hermo vaan meni, kun taikina ei ihan riittänyt, se paloi ja muutenkin homma meni enemmän ja vähemmän pipariksi. Nyt olin viisaampi, ostin valmis piparkakkutalon osat ja kasailtiin ne poikien kanssa sulalla sokerille, joka varmasti pitää pari piparkakkua yhdessä. Vauhtiahan meiltä ei tälläkään kertaa puuttunut, mutta nykyisin pojat on kuitenkin jo niin isoja, että ymmärtävät kun heille sanoo, ettei nyt saa koskea.



Kun talo oli kasassa, vain katto halkesi kertaalleen, saivat pojat koristella sen. Tehtiin koristelut kahdessa erässä, ensin katto, sitten seinät. Mä laitoin sokerikuorrutukset ja pojat sommitteli karkit. Meidän talosta tuli oikein kunnon Picassolta vaikutteita ottanut väriläikkä! Mutta voikun pojat olivat ylpeitä talostaan!

Pakettiakin tuomaan tullut lähettipoika sai kuulla, että meillä tehtiin piparkakkutalo, joka sitten syödään rakettipäivänä :D Ja voi pojat kun SITÄ päivää odotetaan, joka päivä moneen kertaan kysellään, joko nyt syödään. Mutta ei, vielä pitäisi odottaa. 


maanantai 19. joulukuuta 2016

Lukemisesta tukea puheenkehitykseen


Muistatte ehkä edellisen lukuaiheisenpostauksen, jossa kerroin Sandviksin lähettäneen meille ison kirjapaketin testiin.  Tuossa postauksessa pojat pääsivät ekan kerran tutustumaan uusiin kirjoihinsa. Nyt lukukertoja kullakin kirjalla on takana jo useampi ja myös tämä postaus on toteutettu yhteistyössä Sandviksin kanssa.




Paitsi, että lukemisesta saa valtavasti iloa, en se hyvää myös lapsen puheenkehityksen kannalta. Meidän lapsilla puheentuotto lähti myöhään liikkeelle, ehdin itse jo huolestuakin, kun sanoja tai lähinnä lauseita ei alkanut kuulua, vaikka lapset läheni kahta vuotta. Toki tiedossa oli, että poikien korvatulehduskierteet, sekä kaksosuus voivat osaltaan vaikuttaa hitaaseen puheenaloitukseen. Tästä syystä, lapsille on luettu aina. Kirjat ovat ihan alusta saakka olleet lasten ulottuvissa ja iltasatu kuului jo meidän puolivuotiaiden iltatraditioihin. Paitsi kielellisen kehityksen tukemiseen, myös rauhoittumiseen lukeminen on oiva keino.

Tällä hetkellä meidän kolmevuotiailla juttua ja sanoja riittää. Väitän itse, että siitä on ihan vaan kiittäminen lukuharrastusta. Kirjojen ja lukemisen avulla lasten sanavarasto karttuu, tarinoimalla itse kuvista, he kehittävät omaa mielikuvitustaan ja kuuntelemalla vanhemman kertomaa tarinaa oppivat keskittymistä ja mielikuvien luomista. Kaikista isoimpana juttuna pidän kuitenkin lukemisessa sitä, että se on meidän vanhempien ja lasten yhteinen hetki, ilman muita häiriötekijöitä.





On tosi mielenkiintoista seurata, kuinka valtavasti lapsi imee tietoa ihan vaan yhdestä lukukerrasta. Tarinaa kuunnellessa tehdään oivalluksia, jotka tietysti jaetaan heti, monesti meidän lukuhetket päivisin ovatkin enemmän kuvista tarinan kertomista, kuin niinkään sitä itse sadun kuuntelua. Iltaisin taas rauhoitutaan omiin sänkyihin kuuntelemaan satua, kumpainenkin lapsi toki saa itse valita iltasatunsa, joka heille luetaan. Samat sadut toistuu meillä monena iltana ja hauskoja ovatkin ne hetket, kun satun kuulemaan lasten kertovan satuja toisilleen. On ihan uskomatonta, miten tarkasti he osaavat kuvista kertoa tarinan, vaikkeivat lukea vielä osaakaan!

Edellisessä postauksessa kerroinkin, että Sandviks tarjoaa lapsille kolme erilaista kirjakerhoa, joista kahdesta nämä meidän kirjat on koottu. Itse näkisin Vau-kirjakerhon vielä soveltuvan hienosti kolmevuotiaille, niistä kirjoista on nimittäin tullut lasten ihan ykkössuosikkeja. Myös Disney-kirjakerho toimii hyvin, vaikka ainakin vielä niitä kirjoja on valikoitu enemmän iltasaduiksi, kuin ihan itse luettavaksi. Disney-kerho, on ehkä ihan himpun verran isommille vielä! Näiden kahden kerhon lisäksi löytyy tytöille suunnattu Twinsy-kirjakerho. Nyt joululahjaetuna, Vaukirjakerhon tutustumispaketin saa tilattua ihan ilman niitä normaalisti veloitettavia postimaksuja. Tästä linkistä saa oman tilauksen vetämään, ja niinkuin viimeksi todettua, tutustumispaketin ottamalla ei vielä sitoudu mihinkään. 




Luetaanko teillä paljon? Millaiset kirjat teillä on lasten suosikkeja?



Yhteistyössä: SANDVIKS