tiistai 31. joulukuuta 2013

Meidän vuosi 2013

Kaikki blogit vilisee nyt näitä muistelupostauksia. Mun piti tehdä tää jo eilen, mutta en vaan millään ehtinyt. Nyt koitan tässä illanvalmistelujen lomassa väsätä tätä..

Tammikuussa maha (Rv 13-17) alkoi kasvaa. Pahoinvointi ja väsymys vaivasi. Söin Primperaneja, joilla pahoinvointi pysyi työpäivän aikana hallinnassa. Illalla en jaksanut mitään. Uni tuli viimeistään kahdeksalta eikä mikään muu kuin kylmä ruoka maistunut.

Loppukuusta lähdettiin Henkan kanssa talvilomalle lappiin. Pari päivää ennen reissua, oksentelu loppui melkein seinään.. Väsymys vaivasi silti edelleen. Lapissa hiihdettiin talven ensimmäiset ja viimeiset hiihdot, sen jälkeen ei enää nivuset kestäneet.


Helmikuussa nautittiin talvesta ja raskaudesta. Maha oli sopivan kokoinen, jotta liikkuminen oli vielä mahdollista. Pahoinvointi ja väsymys oli poissa ja vauvojen liikkeetkin jo tuntuivat. Loppukuussa oli rakenneultra, jossa saatiin melko varma poikalupaus molemmista! Muutenkin oli helpottava kuulla, että vauvoilla oli ultrauksen perusteella kaikki kunnossa, eikä ennenaikaisuuden merkkejä ollut näkyvissä.

Helmikuussa tehtiin suuri osa isoista hankinnoista hankinnoista. Pelkäsin, että mikäli joudun aikaisessa vaiheessa vuodelepoon, en enää pääse itse ostoksille. Oltiin perhevalmennuksessa ja reissattiin Tampereella, Lahdessa ja Kuopiossa.

Maaliskuun alussa väsymys alkoi taas painaa. Hemoglobiini tippui alas, eikä rautakuurikaan nostanut sitä. Alimmillaan se kävi alle sadassa. Kävin kuukausittain kontrolleissa äitipolilla, mutta aina vauvoilla oli kaikki hyvin. Kasvoivat jopa vähän käyrien yläpuolella. 

Maaliskuun puolen välin jälkeen alkoi sairasloma raskausviikolla 26. Kohdunkaula oli pehmennyt ja kanava lyhentynyt. Lisäksi harjoitussupistukset vaivasivat.

Äitiyspakkaukset tuli ja tein itse Henkalle isyyspakkauksen.

Väsymys oli ihan mieletön. Sekä fyysinen, että henkinen. Elämä pyöri enimmäkseen nukkumisen, syömisen ja sohvalla olon ympärillä. En uskaltanut kauheasti liikkua, kun pelkäsin tilanteen etenemistä kohdunsuulla. Vasta jälkeenpäin näistä kuvista näkee miten mielettömän väsynyt olin. Raskaus ja muut yksityiselämän ongelmat kuormitti valtavasti. Ei siis mikään ihme, että tolloin Viaplay oli paras kaveri :D


Huhtikuussa väsymys vaivasi edelleen. Laittelin kotia kuntoon vauvoja varten. Nettishoppailin ja nautin keväästä. Huhtikuun puolenvälin kontrolli jatkoi sairasloman aina äippäloman alkuun asti. Lisäksi tuli määräys vuodelepoon. Kohdunkaula oli lyhentynyt lyhyessä ajassa paljon ja riski vauvojen syntymälle oli suuri. Osastolle en joutunut vaan lepoa sain jatkaa kotona. Kuitenkin heti kipeän supistuksen tullen käskettiin tulemaan heti sairaalalle. Olo oli epävarma.. Millainen se kipeä supistus olisi?

 
Toukokuun alussa tehtiin vielä reissu Lahteen. En tajua miten uskallettiin, vauvathan olisi voineet syntyä sinne. Oma pää taisi olla vaan niin sekaisin kaikesta, että pakko oli päästä jonnekin täältä neljän seinä sisältä. Kaikki sujui onneksi hyvin ja rv 30 :n jälkeen helpotti henkisesti. Viikot olivat vauvojen kannalta jo tosi hyvät ja uskalsin ottaa vähän rennommin. Vuodelepokin peruttiin ja sain luvan liikkua. 

Liikkumisluvasta innostuneenä lähdettiin Ikeaan tekemään viimeiset hankinnat. Mulle järjestettiin ihanat Baby Showerit ja malttamattomana odottelin vauvojen syntymää. Kaikki oli jo valmiina, enää kerrytettiin viikkoja.

Kesäkuussa se sitten tapahtui. Musta tuli äiti, Henkasta isi ja meistä perhe, kun meidän pienet ihmeet syntyivät Rv 36 13.6.2013 <3 Kaksosiksi olivat tosi hyvänkokoisia, viimeistään tässä vaiheessa osasin olla iloinen, että jaksoin sen rankan kaksikuisen vuodelevon. Palkinto oli enemmän kuin sen arvoista! Kotiuduttiin juuri ennen juhannusta ja kesäkuu meni opetellessa uutta arkea. Henkka jäi heti poikien synnyttyä kahden kuukauden isyyslomalle, joten meidän arki rullasi kivasti vauvakuplassa.

Heinäkuussa pojat täytti 1kk, tehtiin heidän ensimmäinen mökkireissu ja juhlittiin samalla pikkuveljeni rippijuhlia. Vauvat vei huomion juhlakalulta ja äiti ja isikin saivat syöttö- ja hoitoapua. Lomailtiin ja nautittiin auringosta. Kesä oli ihanan kuuma! <3

Elokuussa Henkka palasi töihin ja piti opetella uusi arki. Pojat oli onneksi ihan mielettömän helppoja, joten univelkaa ei pahemmin kertynyt. Arki lähti helposti pyörimään ja itsellä oli varmas olo äitiydestä. Lopetin imetyksen, se tuntui kahden vauvan kanssa ainoastaan kuormittavalta. Tuntui että korvikkeen kanssa minusta riitti enemmän molemmille vauvoille, kun ei tarvinnut käyttää aikaa pumppaamiseen.

Pojat kasvoi ja kehittyi hyvin. Keskosuudesta ei ollut enää tietoakaan, vaan pojat olivat ottaneet kasvussa ikätoverinsa kiinni. 

Itse aloittelin urheilua pitkän tauon jälkeen uudelleen. Raskaus- ja vähän muistakin kiloista oli kova polte päästä eroon, ja onnistumiset lenkkipolulla vaan lisäsi motivaatiota.


Syyskuussa oli poikien ristiäiset A-vauva ristittiin Rasmus Aarre Juhaniksi ja B-vauva Kasper Onni Elmeriksi. Ristiäiset onnistui tosi hyvin, vaikka itse stressasinkin kaikkea mahdollista enimmän ajan. Henkka piti kesälomaa ja reissattiin taas Lahdessa ja Tampereella.

Pojat kasvoi ja kehittyi valtavaa vauhtia! Maailma alkoi kiinnostaa ja kumpikin alkoi treenata kääntymistä. Omia piirteitä alkoi näkyä ja arki sujui edelleen tosi hyvin.

Käytiin Henkan kanssa ekaa kertaa treffeillä kahdestaan poikien syntymän jälkeen. Oli ihana katsoa leffa ilman keskeytyksiä. Silti kotiin oli taas ihana palata. 


Lokakuussa pojat täytti neljä kuukautta. Kasvis- ja hedelmäsoseita oltiin maisteltu jo kuukauden verran ja ne ja ne maistui molemmille tosi hyvin.

Vaaka alkoi näyttää samaa kuin ennen raskautta ja oma peilikuva alkoi taas pikkuhiljaa miellyttää. Tavoitepainoon silti vielä viisi kiloa matkaa!

Tehtiin koko perheen voimin syyslomareissu Saimaan kylpylään ja pojat pääsi ekaa kertaa uimaan.


Marraskuussa pääsin 2-3 kertaa viikossa käymään salilla, kiitos vuorotteluvapaalla olleen mummon. Salikäynnit oli valtava henkireikä ja kuun lopulla sekä peilikuva, että vaa'an lukema palkitsi. Nyt ollaankin taas otettu takapakkia, mutta huomenna alkaa taas uusi kuuri!! :D

Juhlittiin Henkan ensimmäistä isänpäivää ja pojat pääsivät siirtymään kuunlopulla isojen poikien tuoleihin! Vaunuissakin siirryttiin ratasosaan ja sitterit siirrettiin varastoon! Meidän isot pojat!


Joulukuussa tehtiin jouluostoksia, nautittiin lumesta ja herkuteltiin. Henkka piti kahdenviikon isyysloman ja saatiin taas keskittyä viettämään enemmän aikaa yhdessä. Lomailtiin lapissa ja vietettiin aikaa perheiden ja ystävien kanssa.


Vuosi meillä vaihtuu ihan tässä kotona hyvän ruuan, juoman, ystävien ja pelien merkeissä! Muutamat raketit ja skumppapullokin on hankittu. Äsken satoi lunta, joten vuosi vaihtuu sittenkin valkoisissa tunnelmissa!

Ihanaa uutta vuotta kaikille lukijoille ja nähdään taas ensi vuonna!! <3

T: Nelli, Henkka, Rasmus ja Kasper

maanantai 16. joulukuuta 2013

Purkkibrownies.

Tässä vinkki joulupukinkonttiin, ihmisille joilla on jo kaikkea! Toimii varmasti hyvin pikkulahjana kerho- tai hoitotädeille! Ohje ei ole mun oma, nappasin sen facebookin Kaksoset ja Kolmoset -palstalta! Ite oon tehnyt tälläista samanlaista esim. maustekakusta. Oikeastaan mitä vaan sellaista voi tehdä, missä melkein kaikki ainekset on kuivia, eikä välissä tarvitse muutamaa ainetta vatkata tai sekoittaa! :)

Browniesit purkissa

1 dl vehnäjauhoja
3/4 tl suolaa
1 dl kaakaojauhetta
1 dl vehnäjauhoja
2 dl fariinisokeria
2 dl sokeria
100g tummaasuklaata
100g valkosuklaata
 pähkinärouhetta

1. Kasaa täytteet n. 1litran kokoiseen purkkiin ohjeen järjestyksessä. 
2. Koristele purkin kylkeen kortti jossa lukee ohje: "Voitele 22x22cm vuoka ja kaada purkin sisältö sekoituskulhoon. Sekoita kuivataineet kunnolla sekaisin! Lisää joukkoon 160g sulatettua voita tai flora culinessea sekä kolme munaa. Sekoita tasaiseksi. Paista 175 asteessa n. 30 min."

Ite käytin Ikean 1,8 litraista purkkia, kun aattelin että sitä voi sitten käyttää muuhunkin. Sellainen suljettava hillopurkki toimisi varmasti yhtähyvin! Siinä noi värierotkin tulisi paremmin esiin. Suklaana käytin leivontasuklaata ja pähkinöinä kokonaista pekaanipähkinää, jonka rouhin veitsellä vähän pienemmäksi. Lisäksi hasselpähkinärouhetta.


Meillä on vielä ohjekortit tekemättä ja koristenauhat laittamatta :)

tiistai 10. joulukuuta 2013

Joulupipareita.

Tein eilen piparkakkutaikinan, joten tänään olikin sitten vuorossa poikien ensimmäinen tutustuminen pipareiden tekoon. Tänä vuonna pojat vielä keskittyi seuraamaan tapahtumaa syöttötuoleistaan, mutta varmaan ensi vuonna ovat jo innokkaita leipureita!





Meidän leivontasessio sujui ihan kivasti, pojat vähän ihmeissään katseli tuoleistaan, että mitähän se äiti nyt väsää.. Maissinaksut piti poikia tyytyväisenä sen hetken, että sain yhden pellillisen tehtyä.

Sitten loppui pinna..

Ainoa oikea piparkakkutaikinanohje on Mummin resepti. Sen parempia pipareita ei vaan saa millään muulla ohjeella. Pipareista tulee rapeita ja syödessä ne murenevat suuhun. Ei sellaisia pahviläpysköjä kuin siitä valmistaikinasta.

Mun mielestä joulupiparit on parhaita ilman mitään koristeita. Ihan vaan sellaisenaan. Tai sitten vähän aurajuustoa päälle. Nami. Sokerikuorrutteesta en oikein tykkää, mutta silti joka vuosi pitää ne muutamat piparit koristella. Niin nytkin. Henkka nämä lopulta todennäköisesti syö. :D







Joko te olette leiponeet pipareita?

tiistai 3. joulukuuta 2013

Haaste: 10 asiaa, jotka piristävät tähän vuodenaikaan.

Sain jo melkein kuukausi takaperin tällaisen haasteen "Ja hän sai nimen äiti" -blogia kirjoittavalta Marilta. On jo pitkään pitänyt tehdä tämä, mutta en ole saanut aikaiseksi. Nyt otan itseäni niskasta kiinni!

Syksy on vuodenajoista usein masentavin. Tosin tämän vuoden syksy on ollut ihan siedettävä. Lämmintä oli pitkään ja aurinkokin pilkahteli usein. Luntakin saatiin tosi pian, tosin se sulikin sitten yhtä nopeasti pois. Nyt on vain pimeää. 

Joitain valonpilkahduksia tässäkin vuodenajassa on.

1. Pojat. Saavat vaan joka päivä hymyn huulille. Äskenkin naurettiin sille, kun Kasper räkätti itsekseen. Ei hajuakaan mille se nauroi, mutta hauskaa oli.

2. Suklaa. En voi mitään sille, mutta siitä tulee vaan niin hyvä mieli <3 

 3. Se kun pieni poika nukahtaa syliin.


4. Hyvä ruoka ja viini



5. Iiiiiiso kuppi kahvia.


6.Kynttilät.


7. Ystävät ja tulevat tyttöjen pikkujoulut.



8. Lumi. Ja Aurinko. Silloin harvoin kun se pilkahtelee.


9. Henkka. Rakastan Rakastan.


10. Perhe.



Mikä teitä piristää näin syksyisin/talvisin?

Mukaan haastan ainakin Meerin Katariinan ja Paulan.