sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Veli, leikitäänkö?

Postaus toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Kiddexin ja PlanToysin kanssa 
ja se on osa Brand Rep -postaussarjaa.

Lasten leikin seuraaminen on ollut mun mielestä ihan valtavan mielenkiintoista aina. Erityisesti kaksosuus tekee siitä jännittävää, sillä poikien leikki etenee usein kuin sanattomasta sopimuksesta. He tietävät toisen ajatukset jo ennalta, leikkivät samaa leikkiä neuvottelematta ja tietäen aina, mitä seuraavaksi tapahtuu.



Pitkään pojat leikkivät vieretysten samaa leikkiä mutta itsenäisesti. Nyt mukaan on tullut vielä vahvemmin vuorovaikutus ja leikin tarinallinen kerronta. Leikkeihin ammennetaan tarinoita paitsi meidän arkielämästä myös paljon telkkarista ja lastenohjelmista. Valtaosa leikeistä on hyvin poikamaisia, sillä leikeissä seikkailevat supersankarit, ryhmähaut, monsterikoneet ja dinosaurukset. Ajetaan junilla, autoilla, rekoilla ja kaivureilla. Paljon leikitään myös ihan tapahtumaleikkeja. Kokataan keittiössä, retkeillään eväiden kanssa saunassa ja leikitään muumimaailmaa. Vauvanhoitoakin on erityisesti Justuksen syntymän jälkeen tullut leikkeihin. Pojat ovat äiti ja isi, heillä on Justus-vauva, jolle vaihdetaan vaippoja ja puetaan vaatteita. Välillä istutaan penkille imettämään ja sitten ajetaan autolla kylään. Isi ajaa aina ja äiti istuu rahapussin kanssa vieressä. 

Vaikka kotileikkejäkin löytyy, ovat juna- ja autoleikit tällä hetkellä suosituimpia. Ehdoton ykkösleikki on junaradan ja automaton yhdistelmä, jolloin leikissä yhdistyy monta eri osa-aluetta. Usein radan varrelta löytyy niin maatilaa, muumitaloa kuin vahtitorniakin. Junat ajelevat ympäriinsä, ottavat matkustajia kyytiin, kolaroivat ja väistelevät radan varrella asuvia dinosauruksia. Joskus silta sortuu ja Ryhmä Haut rientävät apuun. Maatilan eläimet taas pääsevät välillä retkelle muumitaloon ja halaamaan muumeja. Välillä taas muumitalo on liekeissä ja apuun tarvitaan, ketäs muuta kuin Ryhmä Hau:ta.

Uutena osa-alueena leikkeihin on tullut erityisesti tämän Kiddexiltä saadun PlanToysin nosturin myötä työmaaleikki. Pojat rakentavat automaton viereen työmaan, jossa nosturi siirtää palikoita paikasta a paikkaan b. Tiet on suljettu nosturin lähelta ja poliisi ohjaa liikennettä. Synttärilahjaksi saatu kaivuri kaivaa työmaalla maata ja nosturi siirtelee maasta nousevia kivenjärkäleitä sivuun.


Tuo nosturihan vei varsinkin Rasmuksen sydämen jo Lapsimessuilla Kiddexin-pisteellä. Se on osa PlanToysin ekologisten lelujen sarjaa ja valmistettu tuotteille tyypilliseen tapaan kierrätyskelpoisista materiaaleista, sekä kumipuusta joka ei tuota enää lateksia. Leluissa käytetyt värit ovat myrkyttömiä kasvivärejä ja materiaalit luontoystävällisiä. Nosturi taas tukee lasten kehitysta tarjoamalla pikkusormille useamman renkaan, joilla nostokurkea siirrellään. Se pyörii akselinsa ympäri ja pinsettiotteella käsitellään nosturin kauhaa, jotta siihen saadaan tavaroita roikkumaan. Lelu on kaunis osa lastenhuonetta, ollen samalla jatkuvalla käytöllä lasten leikeissä. 


Nostokurjen mukana tulee muutamia pikkuleluja, esimerkiksi pienet puu-ukot käyttämään nosturia ´, sekä aidat työmaan rajaamiseen. Lelu on jämäkkä, eikä tunnu kärsivän kovastakaan kohtelusta. Voitte vaan kuvitella, millaista käsittelyä lelu välillä saa sitä käsittelevältä vauhtiduolta. Mutta tämä on ihana, ja luultavasti periytyy vielä jossain vaiheessa Justuksenkin leikkeihin. 

Parasta muuten näissä lasten leikeissä on, että itsekin pääsee rakentelmaan ja suunnittelemaan leikkiympäristöjä. Tai kai siellä joku muukin innostuu aina vähän liikaan rakentelemaan erilaisia junaratoja ja leikkikokonaisuuksia? Välillä tekisi mieli itsekin heittäytyä heittäytyä osaksi leikkia ja uppoutua leikin vietäväksi! Mutta pojat usein ilmoittavat radan valmistuttua, että nyt voit äiti mennä pois. :D

Millaisia leikkejä teillä leikkivät 3-4 vuotiaat?

* Nosturi saatu Kiddexiltä

perjantai 21. heinäkuuta 2017

Positiivisuuden kautta

Tiedättekö ne päivät, kun aamuun herää jo kiukkuisena. Takana ehkä huonosti nukuttu yö, vauvan vaippa on falskannut, isot on heränneet ihan liian ajoissa, eikä kaapissa olekaan maitoa kahvin sekaan.

Ne päivät kun haluiaisi vaan työntää korvatulpat korviin ja laittaa pään tyynyyn. Vetää peiton pään yli, ettei isojen tappelu ja vauvan huuto kantaudu korviin. 

Eikä niinä päivinä vastoinkäymiset jää siihen aamuun vaan sama meno jatkuu. Ulkona tulee ehkä vettä kaatamalla, lounasta ei ole valmiina vaan jotain olisi kokattava. Isot lapset ovat toistensa kurkuissa ihan jatkuvasti eivätkä viihdy hetkeäkään keskenään tai edes telkkarin ääressä. Vauva asuu tissillä ja itsellä sielu huutaa sitä maitokahvia, sekä levyllistä suklaata.


Ja näitä päiviähän on. Ihan jokaisella ja ainakin meillä ne tuntuvat toistuvan säännöllisin väliajoin. Äideillä harvoin on mahdollista jäädä sinne sänkyyn nyyhkimään julmaa karmaa, vaan olipa aamu millainen vain, sieltä tulisi nousta kukonlaulun aikaan hoitamaan päivän askareet. Vaikka välillä tuntuu, että ne vastoinkäymiset nujertaa.

Millä näistä selviää? 
Mun vinkkini on positiivisuus. Ei mikään yltiömäinen hehkutus ja ruusuiset päiväunet vaan vastoinkäymisten kääntäminen voitoksi.

Niskakakat on vaikea kääntää positiiviseksi yhtään millään, sillä se tarkoittaa usein ihan koko sängyn ja vauvan kuuraamista puhtaaksi. Mutta siitä eteenpäin omalla asenteella saa jo paljon aikaan. Puuttuva maito on hyvä syy pakata ne tappelevat lapset vaatteisiin ja lenkkeillä lähikaupalle maidon ostoon. Samalla voi itselleen ostaa sen suklaalevyn palkinnoksi, sitä kun ihan takuuvarmasti tulee tarvitsemaan joka tapauksessa. Kaikki, siis ihan totaalisen kaikki, näyttää valoisammalta suklaansumentamin silmin. Tai puuttuva maito on hyvä syy soittaa naapurin ovikelloa ja lainata pari desiä. Samalla saattaa saada kutsun leikkitreffeille, jolloin loppupäivä on huomattavasti valoisampi!

Lasten, varsinkin isompien kanssa vesisateesta kannattaa ottaa iloirti. Mikään ei ole lapsista kivempaa, kuin sateessa juokseminen. Okei, ne on kuraisia kuin mitkä sen jälkeen, mutta sitten suihkutat ne vain puutarhaletkulla puhtaaksi tai heität vaatteineen päivineen suihkuun.

Vauva manducaan tai kantoliinaan, jolloin tissi on tarpeen mukaan lähellä ja päikkäritkin saa helposti nukuttua äidin hajussa. 



Isojenkin tappelun ja kinaamisen taustalla on usein huomionhakuisuus. Tällaisina päivinä kannattaa hylätä ne ajatukset rauhallisista kahvihetkistä sohvalla ja puhtauttaan kiiltelevästä kodista. Väkisin lasten riitelyn keskellä tehdyt kotityöt vaan saavat omankin sarven otsalla kasvamaan ja sitten huutaa niin lapset kuin äitikin. 

Lapset unohtavat usein riidellä, kun saavat jotain tavallisesta poikkeavaa tekemistä. Mitäs jos leikkisitte vesileikkejä suihkussa, antaisit vessapaperirullan silputtavaksi tai kertoisit kapteeni koukun piilottaneen aarteen jonnekin? Arteeksi kelpaa hyvin vaikka rypälerasia tai paketti muroja. Hädän tullen ne murot voi kaataa lattialle ja käskeä lasten syödä siitä lounaansa. 

Pahinta ehkä onkin siinä omassa pahassa olossa vellominen ja vastoinkäymisten murehtiminen. Kun ajatukset kääntää positiiviselle alkaa kaikki jo lähtökohtaisesti sujua paremmin. Ja se, mikä näissä päivissä tulisi muistaa on ettei se päivä kestä ikuisesti. Siivotaan huomenna, tai sitten kun isi tulee kotiin. Termosmukin hankinta on kotiäidille aika ehdoton jos mielii juoda kahvia kuumana. Sillä yhdestäkään päivästä ei kyllä ilman kahvia selviä, sehän nyt on fakta. 



Mä ammennan omassa arjessa positiivisuudesta ihan valtavasti. Huonoina päivinä istutaan usein lasten kanssa sohvalla tai pötkötellään matolla ja selataan instatilin vanhoja kuvia. Siellä on niitä ihania ja iloisia hetkiä, jotka ainakin itseä auttaa muistamaan, että tää elämähän on ihan supermahtavaa, vaikka justnyt tökkiikin. Vai kuka muka voisi enää mököttää katseltuaan hetken hymyileviä ja nauravia lapsia ja vauvoja?

Toinen apukeino positiivisempaan arkeen, on listata heti aamulla edellisen päivän viisi ihaninta asiaa. Niitä ajatellessa, oma fiilis palaa taas niihin hyviin hetkiin. Ei ne usein ole edes kummempia saavutuksia, arjen keskellä koettuja kivoja pikkujuttuja vain.

Omat eilisen positiiviset oli;

1) 
kirpparikierroksella omat lapseni käyttäytyivät kiltisti ja nätisti. Tottelivat, eivätkä juosseet. Eivät hävinneet ja sain rauhassa tehtyä löytöni
2) 
ne kirppislöydöt. Parasta on löytää tarpeellista käyttötavaraa superhalvalla. Vertaan kirppisostojen jälkeen aina, mitä kyseinen tavara olisi maksanut kaupasta ja kuinka paljon nyt tuli säästettyä.
3) 
Löysin alennuksesta uudet keittiöpyyhkeet ja nimipäivälahjaksi saamani yrttiruukku näytti ihan superihanalta saatuaan uuden basilikan sisäänsä. 
4) 
Lasten käytyä nukkumaan syötiin noutopitsaa sohvalla ja katsottiin romanttista hömppää.
5) 
Saatiin viikon ruokaostokset tehtyä koko perheen voimin ja selvittiin ostoksista alle seitsemälläkympillä.



Voitte varmaan kuvitella, ettei nuo viisi positiivista olleet koko totuus eilisestä päivästä, mutta niitä tarkastellessa voi todeta, että menipä hyvin ja olipa kiva päivä. Positiivisella ajattelulla huonompikin päivä tuntuu heti seuraavana päivänä paljon paljon paremmalta!

Positiivisuutta on helppo ammentaa myös niistä kauniista asioista. Mä esimerkiksi sain kauan haaveilemani yrttiruukun, joka nyt kaunistaa meidän keittiötä. Katsoessani sitä, totean aina että ompa se kaunis ja sopii meille niin hyvin. Tai tätä postausta kirjoittaessa, ihailen noita kuvia, joissa lastenhuoneen Sukhilta saatu huopapallomatto sopii ihan hirveän hyvin yksiin puupalikoiden kanssa. Ja muutenkin koko lastenhuoneen kanssa. Iloitsen siitä, että tuo matto meille tuli ja ollaan saatu nauttia sen tuomasta lämmöstä ja pehmeydestä varpaiden alla. Tuo matto on ollut tämän kevään ja kesän yksi parhaista vauvan leikkipaikoista. Ja onhan se vaan niin kivannäköinenkin ja sopii noiden villaistenpallojen vuoksi erityisen hyvin lastenhuoneeseen.Tai katsoessani näitä kuvia, muistan kuinka iloinen vauva oli kun kuvat napattiin. Hän nauraa käkätti ääneen ja sai itselleni kyyneleet silmäkulmiin kujerrellessaan ja hymyillessään niin suloisesti. Ihana vauva.

Käytättekö te positiivisuutta voimavarana? Vai lannistaako negatiivisuus helposti alleen?

* Sukhi villapallomatto saatu


Nyt kannattaa klikata itsensä Instagramin puolelle, sillä ihan pian siellä alkaa arvonta, jossa voittaja voi voittaa Sukhi-huopapallopannunalusen itselleen!

torstai 20. heinäkuuta 2017

Niin lomalla !

Sitä täällä tosiaan ollaan! Ihan täysin lomalla, vielä tämän viikon. On aika hassua kuinka lomalta omakin oleminen tuntuu, kun jatkuvasti on yksi käsipari lisää lasten kanssa. Vaikka meillä onkin superosallistuva isi myös arjessa, on se vaan ihan toista vetää päivät läpi kahden aikuisen voimin, ihan alusta loppuun. Koko loma onkin pyhitetty oikeastaan vaan lapsille ja perheelle. Käytiin toki kaksin hääpäivän kunniaksi syömässä, mutta aika kova ikävä tuli varsinkin tuota pienintä vesseliä. En vaan taida vielä olla ihan valmis jättämään häntä pitkiksi aikaa hoitoon. Eikä onneksi tarvitsekaan.

Tää lähes neliviikkoinen on kyllä ollut siinäkin mielessä huippua, että kun meitä on kaksi vanhempaa arjessa kaiken aikaa, on kaikille lapsille paljon paremmin aikaa. Isotkin ovat saaneet ihan toisellalailla huomiota ja sen on kyllä huomannut käytöksessäkin. Riehumista ja kiukuttelua on paljon vähemmän, kun toinen syli on aina vapaa heillekin. Vaikkakin, pieni kaipuu arkitouhuihin on jo, sillä lomailu on niin kovin aikatauluttamatonta, että kaltaiselleni kontrollifriikille tämä alkaa jo ottaa koville!


Ja me on kyllä touhuttu lomalla vaikka mitä kivaa, tosin viime vuodestakin on sen verran opittu, ettei joka päivää olla täytetty ohjelmalla, vaan ollaan muistettu myös rauhoittua. Mieleenpainuvinta varmaan meidän kaikkien mielestä oli reissu Muumimaailmaan, siitä puhutaan edelleen ja puhutaan varmaan vielä piiiitkääään. Lapset haluaisivat lähteä jo heti huomenna uudelleen, eivätkä oikein ymmärrä ajanmäärettä ensi kesänä. Joka päivä tiedustelevat, onko nyt jo se ensi kesä. 

Paitsi lasten ehdoilla, on meidän lomaan mahdutettu myös kivoja menoja meille aikuisille. On käyty asuntomessuilla koko perheen voimin, niin hurjalta kuin se kuulostaakin! Mutta meillä meni tosi kivasti, pojat ovat selkeästi messujen kestokävijöitä myös tulevina vuosina! Isovanhempien avustuksella, myös me vanhemmat on saatu kahdenkeskistä aikaa niin ihan vaan kaksin kuin sitten kaveripariskuntien luona kyläillessä. Ystävät on kyllä ihania, poden ihan kamalan huonoa omaatuntoa siitä, kuinka vähän heille on viime kuukausina ollut aikaa!



Mutta nyt täällä jatketaan vielä hetki lomailua! Palaillaan meidän lomatouhuihinkin sitten tarkemmin ensi viikolla! 

Ihanaa heinäkuuta kaikille! 

lauantai 15. heinäkuuta 2017

Lasten uudet softshell-takit

Heippa täältä lomalta! Meillä loma on täydessä vauhdissa, melkeimpä jo lopuillaan, sillä isin pitäisi palata töihin jo alle kahden viikon päästä! Heinäkuu ei ole kyllä lomailukelien puolesta antanut parastaan, sillä vaikka täällä on shortsikeleistäkin päästy nauttimaan, on paljon ollut myös epävakaita kelejä. Mittari on huidellut kymmenen ja kahdenkymmenen välimaastossa ja välillä on oikeasti pitänyt kaivaa lämpimämpää ulkovaatettakin esille.

Joensuussa käydessä lapset pukeutuivat ulkoleikkeihin takkeihin, kuorihousuihin ja pipoihin. Tuntuu ihan uskomattomalta, että keskellä heinäkuuta otetaan jo syksylle varatut ulkoiluvaatteet esiin! Mutta uskottava se on, mittari oli niin matalalla, että itsekin kaipailin lämpimämpiä ulkohousuja. Olin tietysti pakannut lapsille vaatetta joka lähtöön, mutta unohtanut oman pipon ja goretex-housut..

Syksyn takit hankittiin lapsille nyt Name Itltä. Olen monesti hypistellyt softshelliä, mutta viimeksi meillä on ollut sitä ulkovaatteissa lasten ollessa vuoden. Silloinkin takit oli vaan oikeastaan kauppakäytössä. Nyt satuin keväällä törmäämään takkien aleen, jota en voinut ohittaa. Justuksellekin olisin mielelläni hankkinut haalarin, mutta hänellä sille tuskin on vielä käyttöä tänä syksynä. Second handina hänelle odottelee kuitenkin takki/housusetti koossa 86, ja voihan se olla että jos kasvu jatkuu samana kuin tähän saakka, saadaan ottaa se käyttöön jo syksyllä kevään sijaan. Vaikkakin epäilen, sillä isot pojat ovat kasvaneet aika samoja käyriä Justuksen kanssa ja heillä 86 oli käytössä vasta reilu yksivuotiaina. 

Mutta ne takit. Ihanan pehmoista kangasta ja lapsien mukaan myös lämpimät. Pitävät vettä ja tuulta ja ovat vieläpä aika kauniitkin. Vaalea väri on ollut vähän hankala, mutta aika helposti lika lähtee ihan kostealla pyyhkimällä. Molemmille otin koon 116, joka on kyllä reilu muttei tunnu leikkejä haittaavan. 110 olisi ollut myös hyvä, mutta koska pelkään pituuspyrähdystä, valittiin nämä. Ero pienenmpään kokoon oli vain muutama sentti hihoissa ja helmassa. Vaikka ikälappu koon vieressä hirvittääkin. Oikeastiko 116 on kuusivuotiaiden koko?!

Pipot poikien oli pakko saada myös, vaikkei varsinaista tarvetta ehkä olisikaan ollut. He ovat niin ylpeitä isoveljeydestään, että on huippua kun se lukee pipoissakin!

Nyt pärjätään vielä viime syksyisillä kuorihousuilla, mutta syksyn tullen pitää tsekata housutarve uusiksi. Onko jollain ollut softshell housut käytössä tällaisilla nelivuotiailla? Kestääkö ne hyvin ja onko toimivat muutenkin?

maanantai 10. heinäkuuta 2017

PiraattiPartyt !

Jokunne viikko sitten, meillä juhlittiin nelivuotiaiden Rasmuksen ja Kasperin synttäreitä. Pojat toivoivat monen muun tuonikäisen tapaan frozen-juhlia vielä talvella ja silloin sovittiinkin, että ne heille järkkäiltäisiin. Mieli on selvästi nelivuotiailla muuttuva, sillä toukokuussa jutellessa bileiden teemaksi toivottiinkin merirosvoja.

Ja merirosvoja tuli. Kivasti löysin kaikki juhlien koristeet Kärkkäiseltä, eikä tarvinnut lähteä netistä tilailemaan. Ihan kauheasti meillä ei mitään ollutkaan, viiri ja ilmapallot tuntui riittävän. Isompi merkitys pojille olikin heidän asuillaan ja merirosvohuivit sekä silmälaput olivat kova juttu! Silmälaput pyörivät edelleen leikeissä ja paristi ne päässä on suunnattu myös ruokakauppaan, että aarrrg! vaan kaikille! ☺


Tarjoiluissa vedin kyllä niin helpoimman kautta kuin joku voi vaan vetää, ei ihan tässä kolmen lapsen kanssa riitä aika kummempiin leipomuksiin. Ja snackpalat ja jätskibuffa olikin sitten ihan hitti! Synttäripäiväksi kun sattui yksi kesän ainoita hellepäiviä!

Kakkuna oli pätkisjuustokakku ilman liivatetta ja hyväähän se oli, mutta kyllä vaan mun mielestä juustokakku kaipaa ainakin sen muutaman liivatelevyn. Kakku nimittäin pehmeni tosi nopeasti ja oli aika höttöistä leikattavaa.

Jätskibuffa tehdään takuulla toistekin se nimittäin oli paitsi lasten myös aikuisten mielestä huippuidis! Kuppeina meillä oli citymarketista ostettuja kierrätysmateriaalikuppeja, jotka olivatkin oiva valinta, sillä ne pitivät jätskin kivasti kylmänä. Buffassa oli ihan vaan perus vaniljajätskiä, mansikoita, kinuski ja suklaakastikkeet, kermavaahto sekä valikoima karkkeja ja strösseleitä. Suklaatakin olisin laittanut, mutta koska helle, vaihdettiin se mariannemuruun.

Suolaisten puolelle tehtiin tortillarullia, ruissipsien päälle kylmäsavuporotahnaa sekä laitettiin tarjolle vielä tähtisipsejä. Lisäksi tarjoiltiin vesimelonia ja kiiwiä muovimiekoissa. Juomina kahvia, vissyä ja kokista. 

Pojat olivat juhlistaan innoissaan, sillä hauskasti myös vieraat olivat osallistuneet pukukoodiin. Kuulema myös ensi vuodelle haluavat merirosvojuhlat. Katsotaan, kestääkö tämä toive ensikesään saakka!

perjantai 7. heinäkuuta 2017

Parhain Chorizopasta



Me ollaan koko perhe oikein kunnon pastasieppoja. Pastaa ja makaronia syödään meillä selvästi perunaa ja riisiä enemmän. Erityisesti viikonloppuisin tykätään kokkailla yhdessä joku herkullinen pasta.

Henkka on meillä useimmiten se joka kokkaa viikonloppuisin ja nää pastat tuntuukin olevan hänen bravuurinsa. Chorizopasta nousi äkkiä ykkössuosikiksi kun sitä ensi kerran syötiin. Se kaipaa kaveriksi tilkan punaviinia, mutta on muuten parasta sellaisenaan, jopa ilman parmesania.

Paras juttu tässä pastassa on ehkä se, ettei sen valmistukseen kulu aikaa juuri lainkaan. Vain se hetki, kun pastat kiehuvat.

CHORIZOPASTA

2 PUNAISTA PAPRIKAA
2 DL KEVÄTSIPULISILPPUA
200G CHORIZOMAKKARAA
1 PRK KOSKENLASKIJA CHILI RUOKA
2 KOURALLISTA BASILIKAA

300G PASTAA

1. PILKO PAPRIKAT, SIPULI JA CHORIZO PIENEKSI. MITÄ PIENEMPÄÄ SILPPUA, SEN PAREMPAA. LAITA PASTA KIEHUMAAN SUOLATTUUN VETEEN.

2. PYÖRÄYTÄ PANNULLA JA SEKOITA KOSKENLASKIJA JA BASILIKA SEKAAN. LISÄÄ VIELÄ KYPSÄT PASTAT JA NAUTI!