torstai 29. syyskuuta 2016

Syyskuun positiiviset ja negatiiviset



Syyskuun loppua viedään ja musta tuntuu, että syyskuu hujahti ohi ihan hetkessä. Blogi on ollut tosi hiljainen ja myönnettäköön, että energiat on aika vähissä. Toivottavasti lokakuu alkaisi vähän energisimmissä merkeissä ja päästäisiin viimein niihin teidän toivomiin sisustuspostauksiinkin!

Syyskuun isoin positiivisin juttu oli varmasti tää muutto. Vaikka se onkin vaatinut tosi paljon ja edelleenkin meillä on lamppuja ja verhotankoja kiinnittämättä, eikä mikään huone ole oikein valmis, on tosi hyvä olla nyt. Se pitkään pyöritetty projekti on viimein tehty ja voidaan keskittyä ihan vaan arkeen ja kotikuvioihin.



Lapset on kotiutuneet tosi hyvin ja ottivat talon kodikseen ihan hetkessä. Unet ja leikit sujuu hyvin niille suunnitelluissa paikoissa ja mun toive leluttomasta olohuoneestakin on toteutunut yllättävän hyvin! Vaikea uskoa, että meidän lapset on tosiaan jo noin isoja! Melkein kolme ja puoli vuotiaita.

Rahanmenoa on ollut kesän ja syksyn mittaan hirveästi, kiitos muuton, joten yksi positiivisista mietteistä liittyy lasten syksy ja talvihankintoihin. Kuorivaatteista kirjoitinkin jo ja kerroin että olin iloinen kun takit löytyi kivasta alesta. Myös toppupukukuviot ilahdutti, sillä viime vuotiset menevät vielä ainakin alkutalven ja keväällä aleista alle viidelläkympillä ostetut haalarit ovat sopivan reiluja olematta liian isoja keskitalven pakkasille. Myös talvikengät löytyi lapsille mammuttimarkkinoilta, samoin kuin topparukkaset. Vaatehankinnoissa selvitään siis tosi vähillä, eikä lapasia kummempaa hankintaa tarvitse enää kummallekaan tehdä.



Positiivisia viboja tulee myöskin siitä, että alkusyksyn sairastelut taitaa meidän osalta olla takanapäin. Isi on meillä ainoa, joka ei ole flunssia tai muita tauteja käynyt läpi, muuten täällä onkin kulutettu sohvaa peiton alla oikein urakalla. Mun oma syksyni on ollut tosi rikkonainen, väsynyt ja huonovointinen mutta viimein näyttää olevan valoa tunnelin päässä, joten ehkä tästä vielä noustaan!

Ihan kauheasti negatiivisia juttuja tähän kuukauteen ei mahdu mutta isoin juttu on varmaan tämä keskeneräisyys, joka ympärillä vallitsee. Parille seinälle pitäisi sipaista vielä tapetti ja huone jos toinenkin kaipaisi vielä somisteita ja sisusteita ollakseen valmis. En saa oikein aloitettua mistään huoneesta kun kaikkialla on jotain mitä puuttuu. Lisästressiä tuo nuo pihatyöt jotka ovat ihan totaalisen vaiheessa. Talon helma kaipaisi vielä maalia pintaan ja kivireunusta ympärilleen. Syksyllä pitäisi ehtiä vielä tilata mullat ja kylvää ruoho takapihalle, jotta keväällä voitaisiin keskittyä vain istutuksiin ja pihalaattoihin. Pihasuunnitelmakin on ihan vaan mun päässä, eikä mitään ole päässyt paperille. Tiedättekö sen tunteen, kun kaikki on vähän levällään eikä oikein tiedä mihin sitä seuraavaksi tarttuisi? 


Mä poden myöskin jatkuvasti huonoa omaatuntua lasten pitkistä päiväkotipäivistä. Tällä hetkellä hoidossa vietetään neljä päivää viikossa ja päivästä riippuen 5-9 tuntia. Toivoisin niin, että päiviä saataisiin kunnolla lyhyemmiksi mutta ainakaan tässä työtilanteessa se ei ole mahdollista. Lapset kyllä viihtyy hoidossa, joten sinänsä mun huoli on turha. Itsekkäästi vaan kaipaan paljon enemmän heidän seuraansa ja ihan vaan olemista kotona. Nytkun meidän arki on pitkälle sitä, että aamuisin nähdään aamiaispöydässä ja seuraavan kerran tavataan sitten päiväkodin pihalla iltapäivällä, jonka jälkeen yhteistä aikaa on vain pari tuntia ennen iltatoimia ja nukkumaan menoa. Siitäkin iso osa menee siinä, että itse teen kotitöitä lasten leikkiessä keskenään. Parisuhdeaikaa tulee kiitettävästi iltaisin, mutta lasten kanssa yhteistä aikaa tuntuu olevan ihan liian vähän. 

Pääasiassa täällä kuitenkin ollaan tosi hyvillä fiiliksillä, uskon että kun tästä syksystä vaan selvitään jouluun alkaa täälläkin helpottaa ja arki lähtee taas rullaamaan helpommin! 

Kuinka teidän syksy on alkanut?

sunnuntai 25. syyskuuta 2016

Meidän muutto

Näin kolme viikkoa uudessa kodissa asuneena, voi hyvin kääntää katseen hetkeksi taaksepäin ja uhrata pari ajatusta muutolle.




Muutto on ihan hirveä prosessi ja myönnettäköön, etten halua sitä kyllä hetkeen enää käydä läpi! Meillä muutto aloitettiin hyvissä ajoin loppukeväällä, varaamalla kirppispöytä kuukaudeksi ja käymällä kaikki varastot ja kaapit läpi. Läpi käynnin tein itseasiassa kahteen kertaan, sillä aina tuntui että kaappeihin jäi silti jotain turhaa. Lajittelut tein kolmeen kasaan, kirppikselle, hyväntekeväisyyteen ja roskiin. Pelkästään roskiin raahattiin lukemattomia jätesäkillisiä paperia, roskaa ja rojua. Jopa osa hääkoristeista oli vielä tallessa!

Hyvissä ajoin kesällä pakkasin myös kaikki talvivaatteet valmiiksi muovilaatikoihin ja pukupusseihin, jotta ne uudessa kodissa voisi samantien kantaa varastoon. Myös kaappien sisällä tein paljon järjestelyjä, ostin uusia sisuslaatikoita ja pakkailin tavarat Konmari-tyylillä teeman mukaisesti laatikoihin. Pakko sanoa, että tämä jos mikä helpotti purkamista!

Muuttolaatikot tilattiin pari viikkoa ennen muuttoa Niemeltä ja vaikka hyvä perussääntö on laatikko/neliö, otettiin riski ja tilattiin vain 40 laatikkoa. 50-60 olisi ollut se meidän todellinen tarve, näin jälkikäteen ajateltuna, mutta selvittiin näinkin. Ennen varsinaista muuttoa käytiin tyhjentämässä parikymmentä laatikkoa uuden kodin kaappeihin, joten laatikkovaje ratkesi tuolla. Samaan Niemen tilaukseen laitettiin myös lattiansuojapaperia, sillä huoli erityisesti uudesta lattiasta ja mahdollista naarmuista oli suuri. Myös käsikiristekalvot ja astioiden suojapaperit ja kuplamuovit saapuivat samalla toimituksella.


Elokuun loppu sujuikin pakatessa. Laatikot hupeni ja välillä iski epätoivo tyhjeneekö kaapit pakatessa ollenkaan! Välillä urakka tuntui ihan loputtomalta!

Elokuun lopulla, viikko ennen varsinaista muuttoa, Niemen edustaja kävi tekemässä meillä muuttoarvion. Arviointikäynnillä katsottiin yhdessä, mitkä kaikki kalusteet lähtevät mukaan, kuinka suuria kalusteita meillä on ja miten paljon suojausta kukin kaluste tarvitsee. Samalla sovittiin aikataulut ja saatiin hinta-arvio muutolle. Loppuhinta toki määräytyy vasta muuton jälkeen, kun tiedossa on muuttoon käytetty aika. Meidän muutto onnistui lopulta kolmeen tuntiin, kaikkine pakkauksine ja purkamisineen. Mukana oli Niemeltä kolme muuttomiestä sekä iso muuttorekka. Koko meidän omaisuus mahtui rekkaan kerralla, mikä olikin hyvä, sillä selvittiin yhdellä reissulla.


Muuttomiesten lähdettyä olivat meidän omat tukijoukot enemmän kuin tarpeen, sillä laatikoita oli kasoissa siellä täällä. Hienosti kuitenkin suoriuduttiin, sillä Niemi palvelut nouti kaikki tyhjät laatikot jo muuttoa seuraavana tiistaina. Kolmen päivän rutistus palkittiin ja tavarat olivat viimein löytäneet paikkansa. Aika huikeaa olla uudessa kodissa, tuon kiireisen elokuun jälkeen!


Yhteistyössä:


* muutosta ja tarvikkeista saatu alennusta

perjantai 16. syyskuuta 2016

Paras Avokadopasta

Mun on pitänyt kokeilla kohuttua ja kehuttua avokadopastaa siitä saakka, kun sitä ruvettiin hehkuttamaan. Aina kuitenkin jäänyt tekemättä. Mutta kun viime viikolla ostetut avokadot alkoivat uhkaavasti ylikypsyä, päätin että nyt. Ja onneksi, valehtelematta ihaninta ja parhainta IKINÄ !

Niin herkkua, että ohje on jaettava teillekin. Ja maistuipa tämä herkku muuten lapsillekin, suhteellisen ronskista chilimäärästä huolimatta. Tosin meillä lapset on aika tottuneita chilinsyöjiä, jos kokemusta ei ennestään ole, kannattaa määrää pienentää.

Lasten mielestä tämä oli matoja ja avopaloja. Samapa tuo, ihanaa kuitenkin!





AVOKADOPASTA NELJÄLLE


3 avokadoa
Lime
puolikas yksikyntinen valkosipuli (tai normaalista valkosipulista kynsi)
1/2 chili ilman siemeniä
1 1/2 dl parmesanraastetta
suolaa
pippuria
loraus oliiviöljyä

500g spaghettia

1. hienonna chili ja valkosipuli pieneksi silpuksi. Purista limestä mehut silpun sekaan, sekä pilko avokadot kuutioiksi.
2. Raasta parmesan ja lisää seokseen. Mausta suolalla ja pippurilla, sekä oliiviöljyllä. Maista
3. Keitä pastoja n. kahdeksan minuuttia suolavedessä, kunnes ovat kypsiä. Sekoita avokadoseos pastaan ja raasta vielä vähän parmesania päälle. Lautaselle ja avot!

Tää on kyllä niin parhainta pikaruokaa ja kaikki avokadoja lukuunottamatta löytyy useimmiten jääkaapistakin. Veikkaampa, että jatkossa myös avokadot ovat meillä vakiovarustetta! Testaile, ja tuuhan kertomaan mitä tykkäsit!

torstai 15. syyskuuta 2016

Poikien syksyn ulkovaatteet

Nyt siihen joka perheblogin must have -juttuun, eli välikausivaatteisiin! Millaisissa tamineissa meillä valmistaudutaan alkavaan syksyyn?

Välikausia alkaa tällä kokoonpanolla olla jo useampi takana, joten äitinäkin alkaa olla jo aika varma olo siitä, millaiset vaatteet meidän lapsilla oikein toimii. Toisaalta myös tiedossa on vähän sekin, mitkä merkit ovat laadukkaita ja millaisia vaatteita lasten on helppo pukea päälle.




Mun on ollut helppo luottaa Polarn o Pyretiin, sillä sieltä meille on tullut aina laadukkaat ulkovaatteet. Viime keväälle otin vielä fleecevuorelliset haalarit, jotka menevät kyllä vieläkin, omalla kokemuksella vaan haalari on melko toimimaton leikki-ikäisellä. Haalarit on olleet TODELLA vähällä käytöllä ja lähes aina päälle on päätynyt takki-housu -yhdistelmä.

Tälle syksylle viime kausien Reiman takit lähti kiertoon ja kesän aleista ostettiin pojille uudet kuoritakit koossa 104. Kokeiltiin 98 ja 110, mutta 104 oli näille metrin mittaisille jätkille sopivin. Takin malli on aika pitkä, mutta toisaalta tykkään että se peittää selän kunnolla. Hihoissa on myös mukavasti pituutta. Ulkohousut tuntuu olevan aika kertakäyttötavaraa, joten viime kautisten Kappahlin 98 kuorihousujen lisäksi tilasin toiset kuorihousut H&M:ltä, ja ne ovatkin olleet yllättävän hyvät tällä parin viikon käytöllä!

Pipoja löytyy muutama Polarn o Pyretin trikoinen, yhdet Name Itn heijastinpipot, sekä yhdet merinovillaiset kypärän alushatut, nekin PoP:lta. Rukkasissa päädyttiin jälleen reiman kuorihanskoihin, jotka ovat nyt jo toista kautta käytössä.



Kengissä oon todennut kaikkein parhaaksi nämä Vikingin Gore tex -lenkkarit. Nämäkin ovat jo viime kevään osto ja onnekseni menevät vielä ainakin tämän syksyn. Olen ottanut tavaksi ostaa vähän reilumman koon, jotta se varmiten menee sitten vähän pidempään kuin vain yhden kauden. Toki liian isoa kenkääkään ei voi ostaa, mutta ainakin meidän lapsilla jalan kasvu on pysynyt siinä 1-koossa, jotta keväällä vähän reilu kenkä onkin syksyllä sopiva.

Saappaat toki on sitten ihan sadekelin varuste, mutta muuten goreilla mennään aika pitkälle. Jos pikkupakkasilla varpaat tuntuu kylmiltä, kannattaa kenkään laittaa merinovillasukka. Näin on ainakin meillä selvitty pitkällekin syksyyn näillä kengillä. 

Popin wind fleece on loistotuote kuoritakin lisäksi, sitä kun voi käyttää sellaisenaan tai napittaa takkiin kiinni, jolloin takki menee niillä pienillä pakkasillakin. Lisäkerroksena housupuolella on ihan tavalliset fleecehousut H&M:ltä, jotka lämmittävät peppuja jos maa on kylmä.


Kaulureita en oikein osaa käyttää, ne tuntuu itselläkin ahdistavilta, joten pojillekaan en osaa niitä pukea. Meillä on toiminut parhaiten ihan vaan kypärähatut sekä lisälämmikkeenä merinovillainen tuubihuivi. Näillä keleillä nuo nyt on olleet aika tarpeettomia vielä, muttei varmaan kauaa enää mene, kun ilmat alkaa olla niin kylmiä ettei kypärähattukaan ole pahaksi!

Vielä pitäisi uusia lasten merinovillasukka- ja -housuvalikoima, sillä reilun vuoden palvelleet ovat nyt jo pieniä ja lähtivät kesällä kiertoon. Paidat bongasin Lindexin aleista, ja mietin samaisesta putiikista niille housuja kaveriksi. Toisaalta edelliset Name Itin olivat tosi laadukkaat nekin.. Taitaa olla helpompi pyörähtää kaupoilla viikonloppuna ja tsekata tarjonta!

perjantai 9. syyskuuta 2016

HEI HEI ELOKUU

Huhhei, myöhässä viikolla, mutta syytetäänkö sairastelua ja muuttohässäkkää? Meidän Instamonthista huomaa kyllä, että kyseessä oli kiireinen kuukausi, sillä koko elokuun kuvasaldo jäi ihan olemattomaksi! Totuttu 5-10 kuvaa viikossa ei täyttynyt millään ja koko kuukauden saldokin oli reilusti alle kaksikymmentä. Syyskuussa toivottavasti tilanne sitten toinen!

Elokuu aloitetteen kummitytön yksvee synttäreillä ja muutenkin juhlafiiliksillä, olisihan tää meidän viimeinen kuukausi vuokra-asunnossa! Lapsilla oli myös uusia tuulia tiedossa, sillä vanha päiväkoti lakkautettiin kesäkuun loppuun ja nyt uudessa aloiteltiin heti elokuun alussa. Vaihdosta oon kyllä ollut niin iloinen, tuntuu että tämä nykyinen sopii meidän lapsille paljon paremmin! Ja ovathan he tietysti nyt isompien ryhmässä, joka sekin osaltaan saattaa vaikuttaa viihtymiseen.

Juna- ja ryhmä Hau leikit olivat elokuun top2 ja niitä kumpikin leikki innoissaan. Junaradan rakentamisessa ei pojilla oikein riitä keskittymiskyky, vaan pyytävät aina meitä vanhempia rakentamaan. Riidoilta vältytään ihmeen hyvin, onhan rata sen verran iso, että kumpikin varmasti mahtuu leikkimään!

Nautittiin kesän mauista vielä viimeisten mansikoiden muodossa ja vinkkasin teille myös ihanan Pikku Vaniljan kisasta, johon mukanaolijat valittiinkin jo!

Ekaan kirpeään syysaamuun pukeuduttiin uusiin vk-vaatteisiin, jotka totuttuun tapaan ovat Poppia ja ostettu alesta.

Pitkästä aikaa leivottiin myös sämpylöitä, ja se muuten jäikin viimeiseksi kerraksi tuossa asunnossa!

Elokuun mantra oli mitä osuvin, parempi oho, kuin mitä jos. Pätee kyllä ihan muihinkin kuukausiin. Elokuussa myös syötiin noutoruokaa enemmän kuin ikinä, hengittihän muutto jo niskaan ja mulla itselläni oli ainakin mitta niin täysi meidän pientä keittiötä, että kiinnostus kokkailuun oli pyöreä nolla.

Tehtiin uuden kodin maanmuokkaussuunnitelmaa ja pojat vietti tvn ääressä ihan liian monta hetkeä, meidän vanhempien pakatessa.


Haettiin thairuokaa, ja taidetaan hakea jatkossakin, oli se vaan niin herkkua! Piha alkaa saada muotoaan, se tosin ei ole ihan noin jyrkkä kuin kuva antaa ymmärtää. Vielä pitäisi suunnitella pihan muodot vähän tarkemmin, vaikka voi olla, että pihasuunnitelmassa käännytään ammattilaisen puoleen.

Lapset olivat yökylässä Papalla, joten me suunnattiin aamubrunssille Seurahuoneelle. Niin ihanaa ruokaa ja kaiken tietysti kruunasi nuo vohvelit.

Kesä tuli vielä takaisin ja t-paidoissa vietettiinkin jokunen hetki hiekkalaatikolla. Fiilisteltiin, että seuraavat hiekkakakkuilut hoidetaankin omalla pihalla tai uudella lähileikkarilla.

Meillä oli kauhea muuttokaaos, mutta ruoka onneksi oli edes nättiä. Kaikki tavarat oli hukassa ja tuntui ettei se pakkaaminen lopu koskaan.

Vikat leikit vanhassa huoneessa, vikat iltasadut sohvalla. Kaikki oli viimeistä kertaa, mutta myönnettäköön ettei haikeutta ollut kauheasti ilmassa. Vuokra-asumista ei tule ikävä, ja nytkun muutama päivä ollaan jo uudessa kodissa asuttu, voin sanoa, että oli se sen arvoistakin. Muttei silti enää koskaan uudelleen! :D

Mukavaa syyskuuta kaikille! <3

keskiviikko 7. syyskuuta 2016

Kuusi asiaa helpottamaan muuttamista



1. Aloita ajoissa

Kaiken a ja o on ehdottomasti ennakointi ja ajoissa muuttorumban aloittaminen. Tavaraa kannattaa toki karsia ilman muuttoakin, mutta erityisesti muuton alla kannattaa heittää kaikki turha kierrätykseen tai kirpputorille. Vaikka meillä edellisestä muutosta onkin vast areilu vuosi aikaa, sai tätä tavaran karsimista tehdä silti. Kaapeista löytyi vielä edellisenkin muuton aikana säilytettyjä ”jos vielä joskus tarvitsen” -tavaroita, joista nyt kyllä jo surutta luovuin.

Konmaritus on muutossa tosi bueno, mutta vähemmälläkin karsimisella pärjää. Hyvä muistisääntö on, jos en ole tarvinnut tätä vuoteen, en tarvitse jatkossakaan.


2. Pakkaa teemoittain

Siskoni sai makeat naurut, kun kerroin että tää laatikko on nyt aktiviteettilaatikko, tää taloustavara ja tää harrastelaatikko. MUTTA. Olipa purkaessa helppoa, kun yhdestä laatikosta tuli tavaraa vain yhdelle hyllylle tai yhteen huoneeseen. Teemojen mukaan pakkaaminen on hyvä siksikin, että tavaraa sisään kantaessa voi muuttomiehelle laatikon nähdessään kertoa mihin huoneeseen se tulee. Tällöin säästyy laatikoiden edestakaisin raahaamiselta purkuvaiheessa. 

Ei ole yhtään hullumpi juttu pakkailla tavaroita laatikoihin pienissä laatikoissa. Kaikki kynät yhdessä muovilaatikossa, askartelupaperit toisessa ja muovailuvahat kolmannessa. Kaikki nämä yhteen isoon muuttolaatikkoon ja purkaessa nostelet ne vain hyllylle.


3. Palkkaa apua

Sukulaisia, ammattilaisia you name it. Mutta yksin muutosta ei kyllä selviä kukaan. Suosittelen ehdottomasti ammattilaisapua, jos muuttamassa on koko perhe tai muutto on kauemmas. Meillä ammattilaisapua on käytetty nyt jo neljässä muutossa peräjälkeen ja tullaan käyttämään jatkossakin. Ammattilaismuuttajissa on se hyöty, että heillä on tiedossa kuinka se sohva pyöritellään kätevästi ahtaassa rappukäytävässä. Miten pakataan tavarat autoon, ilman että kuljetuksessa tulee vahinkoja. Ja millainen suojaus tvlle on tarpeeksi. Ammattimuuttajilta löytyy myös oikeat välineet muuttoon, nokkakärryt ja kiristekalvot mm. 

Ja hinnat, no ne ei ole hyötyyn nähden kovinkaan kummoiset. Kannattaa tiedustella tarjousta, sillä meidän käyttämä Niemi esimerkiksi tekee ilmaisen arviokäynnin, jossa käydään läpi mitkä kaikki tavarat tulisi suojata, kuinka ja paljonko aikaa muuttoon mahdollisesti vierähtää. Samalla saa hinta-arvion muutolleen. 

Sukulaisia ja perhettä kannattaa toki myös pyytää apuun. Meillä kolmen ammattilaismuuttajan lisäksi muuttoa oli tekemässä meidän kahden lisäksi viisi aikuista. Määrä oli aika sopiva, ja varsinkin omakotitaloon kannettiin tavarat puolessa tunnissa sisään! Lisäksi meillä oli tietysti lastenhoitoapu, sillä jaloissa pyörivät lapset eivät varsinaisesti helpota muuttoa..




4. Oikeanlaiset välineet

Banaani- ja pahvilaatikoissa ei varsinaisesti ole mitään vikaa, mutta ovat ne paljon epäkäytännöllisempiä kuin pinottavat muovilaatikot. Muovilaatikot saa pinottua sisäkkäin tyhjinä ja korkeiksi pinoiksi täysinä. Pinotessa täysinä, laatikot jäävät pari senttiä sisäkkäin, jolloin ne myös pysyvät hyvin pinossa. Tyhjinä ne taas saa pieneen tilaan sisäkkäin ladottuna. 

Kun Niemeltä vielä tilaa toimituksen ja noudon laatikoille, ei tarvitse miettiä mistä laatikoita saisi, millä ne kuljettaisi ja miten niistä pääsisi eroon. Samaan laatikkotilaukseen kannattaa lisätä lattiansuojapaperit, käsikiristekalvot, kuplamuovit pakkauspaperit, sekä halutessaan jos jonkinlaista suojapussia ja laatikkoa. 




5. Kiristekalvo

Tälle ihan oma osionsa, sillä mikään ei ole niin kätevää kuin tuo kalvo. Sillä saa pyöriteltyä kaikki mailat yhdeksi kasaksi, suojattua sohvatyynyt, kiristettyä kaapinovet kiinni kalusteisiin ja kiinnitettyä kuplamuovit kalusteisiin. Kalvo on siis kelmua, joka pyöritettynä tarttuu itseensä kiinni. Kolhuilta se nyt ei varsinaisesti suojaa, mutta pitää esim kaapinovet kiinni lipastoja kuljettaessa. 


6. Rento asenne

Ei oo niin justiinsa, jos koko päivän syö pelkkää pitsaa, juo limsaa ja hörppii kahvia. Tai että laatikoita on ympäri asuntoa, eikä alkuun tiedä mistä alottaisi. Tai että juuri kun luulit tyhjentäneesi viimeisenkin keittiönlaatikon, löytyy jostain vielä yksi, eikä tavarat enään menekään yhtään loogisesti laatikoihin. Muutossa menee helposti ainakin yksi juttu pieleen, mutta ei siitä stressiä kannata ottaa.

Kyllä se muutto ihan kohta on hoidettu!


* Muutosta ja muuttotarvikkeista saatu alennusta.

Yhteistyössä: 



sunnuntai 4. syyskuuta 2016

KOTONA ollaan !

Aika hieno fiilis oli kyllä ekaa kertaa availla läppärin luukku, täällä uuden kodin olkkarissa. Henkka laittoi juuri pojat nukkumaan, toista kertaa uuteen huoneeseensa, ja mulla on nyt pieni hetki aikaa kertoa meidän kuulumisia vähän teillekin.

Täällä on tosiaan vietetty viimeisimmät viikot ihan hurjassa kiireessä pakkaillen, siivoten ja hoitaen ihan vaan käytännön juttuja vakuutuksista pankkiasioihin. Mut yllätti myös sopivasti jokin syystauti juuri muuton korvalla, joten oma vointi ei ole ihan hirveästi sallinut hoitaa näitä asioita. Tukiverkko on kuitenkin onneksi ollut loistava ja nyt loppusiivousten ja pahimman muuttourakan jälkeen voi viimein nostaa jalat ylös ja kiittää läheisiä ihan hirveästi avusta. Eipä olisi selvitty ilman heitä.

Muutosta kerron vielä lisää, tuli monta pointtia tajuttua, joiden ansiosta muutto sujui edes hieman sujuvammin. Mutta nyt pakko vilauttaa muutamat uutukaiset kotikuvat teillekin, tiedän että siellä ollaan ihan yhtä malttamattomia kuin täälläkin! Ja lupaan ,että se paljon toivottu pohjakuvakin vielä tulee blogiin, ei tosin vielä tässä postauksessa. Yritin rajailla valtaosan muuttolaatikoita pois kuvista, jokunen niitä kuitenkin mukaan sujahti!

Meidän kotiin tullaan eteiseen, josta avautuu pitkä käytävä aina kodinhoitohuoneen ovelle, josta taas pääsee läpi ulos. Käytävältä lähtevät taas kolmen makuuhuoneen ovet, joista ensimmäinen isoin ja näin olleen lasten leikkihuone. Käytävältä avautuu näköala myös olohuoneeseen ja meidän vanhempien makuuhuoneeseen. 




Lastenhuoneeseen laitettiin jälleen reilun vuoden tauon jälkeen expedit, joka taitaa kyllä olla mun ehdottomia suosikkeja lelusäilytyksessä! Pojat on innoissaan uudesta leikkihuoneesta, onhan koko huone kuitenkin ihan vaan leikkejä varten. Ja tilaa ihan toisellalailla kuin aiemmassa huoneessa. Matot meillä puuttuu kaikkialta muualta paitsi olkkarissa, nekin tosin saadaan pesulasta jo perjantaiksi!

Olohuoneesta taas kierretään ruokatilaan ja keittiöön, jotka ovat kivasti olohuoneen kanssa samassa tasossa, muutaman rappusen alempana kuin eteinen ja makuuhuoneet. Väliseinä erottaa keittiön olohuoneesta, mikä on jo nyt todettu oivaksi ratkaisuksi, vaikka alkuun olinkin ehdoton tupakeittiön kannattaja. Ja keittiö on. Ihan kaikkia mitä odotinkin, oli ihan huippua tänään kokkailla ekat ruuat perheelle, kun ympärillä oli tilaa ja laadukkaat kodinkoneet. Resepti-intokin blogin puolella ehkä paranee keittiö uudistuksen myötä!



Nyt näyttäisi nappulat olevan untenmailla, joten lähdetään testaamaan uusi sauna. Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille!