maanantai 28. lokakuuta 2013

Mä tykkään susta niin että halkeen.

Huomenna meille tulee Henkan kanssa yhteistä taivalta taaperrettua seitsemän vuotta. Hurjaa miten kauan siitä on kun ensimmäisen kerran tavattiin. Mä asuin vielä kotona, ja olin vasta täyttänyt 18 vuotta. Nyt meillä on yhteinen koti ja kaksospojat. Hassua. Enpä olisi silloin seitsemän vuotta sitten arvannut.

Kysymyspostauksen yhteydessä pyydeltiin postausta meidän tarinasta. Joten tässä tulee!

Oli kesä 2006, mä olin töissä teollisuusyrityksen arkistointipuolella ja työnkuvaan kuului paljon tietokoneella tehtäviä töitä, joten Hotmailin messenger oli usein auki. Minulla oli myös jonkin aikaa ollut profiilit irc-galleriassa ja kuvake.net:ssä, niinkuin silloin oli tapana. Facebookkia ei vielä ollut. Tai ainakaan mulla ei ollut siellä tiliä. (Metsästin eilen kuvia tähän postaukseen mun vanhalta koneelta.. Ja voi apua mitä "löytöjä" siellä oli..) Kadun varmaan vielä tän julkaisua, mutta saanko esitellä, Teini-Nelli!!



Henkka opiskeli silloin ja oli kesätöissä samassa firmassa missä työskenteli opiskelujenkin ohessa. Työpäivät oli usein iltavuoroje, joten aamupäivät kului helposti kotona koneella. Henkallakin oli profiilit irc-galleriassa ja kuvake.net:ssä.



Henkka kertoi bonganneensa mun kuvan kuvake.net:n etusivulta. Siellä kun näkyi aina samoihin aikoihin kirjautuneet muutkin käyttäjät. Sitä kautta Henkka avasi mun profiilin ja selaili kuvia. Ja kertoi ihastuneensa heti. Ensimmäinen Henkan mulle laittama kommentti oli sitä samaa sarjaa, mitä moni muukin kuvakkeessa saatu kommentti oli. Tarkkaan en sitä sanasta sanaan muista, mutta jotakuinkin näin se meni "vau, näytätpä upealta, olisi kiva tutustua suhun paremmin!" Kuva johon tuo kommentti tuli oli toi mun mustavalkoinen. Kuvakkeellahan on maine sellaisena seuranhakupalstana, ja se oli osa syy sille miksi itsekin siellä olin. Ja olihan kiva saada vähän itsetunnonpönkitystä niillä kehuilla. Itse seurustelin silloin, tosin "suhde" oli kaikkea muuta kuin vakava. Oli kiva seurustella, vaikka poika ei ollutkaan milläänlailla kiinnostava.

Henkan kommentin jälkeen en voi sanoa ihastuneeni heti. Kävin tottakai katsomassa kuvat ja tykästyin siihen miltä Henkka näytti. Kuvin kommenttien perusteella sain sen kuvan, että Henkka seurusteli, joten päätinkin vastata ihan kiusallani jonkun kuvan alle. Ajattelin, että no jo on jätkä, seurustelee ja silti lirkuttelee muille tytöille! :D Ja hyvä että vastasin. Tässä ei oltaisi muuten.

Henkka oli alusta asti se kiinnostuneempi osapuoli. Itse kun vielä "seurustelin" en niin hanakasti etsinyt seuraa. Monet aamut juteltiin messengerissä, ja viikon tuntemisen jälkeen Henkka laittoi numeronsa ja pyysi tekstailemaan jos viikonloppuna olisi tylsää. Hän oli itse lähdössä kavereiden kanssa laivalle, joten ei olisi koneella. Muistan silloin ajatelleeni, että tuskin laittaisin viestiä. Sunnuntaina oli kuitenkin eri ääni kellossa. Oltiin tyttöjen kanssa rannalla ottamassa aurinkoa ja juteltiin pojista. Huomasin, että puhuin paljon enemmän Henkasta kuin silloisesta poikaystävästä.

Henkan kanssa juttelu oli helppoa. Vaikka keskustelut käytiinkin netin välityksellä, Henkkaan oli helppo ihastua. Vaikka muistankin vihanneeni sitä, että se käytti niin paljon hymiöitä. Ja aina jos sanan sisällä oli moi tuli siihen iso vilkkuva "moi"-hymiö. "Puhuttiin" paljon. Messengerissä, kuvakkeessa ja tekstarein. Henkka osasi sanoa aina ne oikeat asiat. Oli ihanaa huomata, kuinka joku piti minua niin kiinnostavana. Oli myös tosi outoa kuinka tunteista tuli niin vahvoja, vaikkei toista ollut koskaan tavannutkaan. Jossain vaiheessa tajusin ihastuneeni, Henkka oli mielessä useissa arjen tilanteissa. Edellistä suhdetta vaan en oikein saanut lopetettua. Poika oli armeijassa, ja oli aina jotenkin niin reppana kun nähtiin.

Sitten lähdettiin tyttöjen bile/rentoutumislomalle Bulgariaan. Matkalla tuli selväksi, että halusin tutustua Henkkaan paremmin. Ikävöin keskusteluja Henkan kanssa päivittäin. Vaikka matkakohteessa oli paljon muitakin kivoja ja kiinnostavia poikia, kukaan ei vetänyt vertoja Henkalle. Henkka muisti mua joka ilta hyvän yön viestillä, vaikka viestit maksoivatkin tuhottomasti. Suomeen saavuttua silloinen suhde päättyi heti ja Henkka alkoi ehdotella kasvotusten tapaamista.

Tapaaminen pelotti mua. En ollut kauhean varma siitä, olisinko tarpeeksi hyvännäköinen Henkalle. Pelkäsin myös, että iso ikäero (5 vuotta) olisi liian suuri, ja olisin liian teini Henkan makuun. Mietin myös, olisiko meillä kasvotusten mitään sanottavaa toisillemme.

Yksi syyskuun viikonloppu Henkka sitten ajoi Joensuusta Lahteen. Nähtiin mun kaverin talon pihalla, tytöt halusi varmistaa ettei Henkka ollut mikään sekopää :D Kun ne vakuuttui, lähdettiin Henkan kanssa kahdestaan syömään ja istumaan puistoon. Olin pelännyt ihan turhaan. Juttelu oli yhtä helppoa kuin ennenkin, vaikka mahassa lentelikin perhosia. Vierekkäin istuessa tuntui kuin käsi olisi ollut tulessa. Ja voi että, kun se oli hyvännäköinen! Muistan vieläkin, että Henkalla oli musta t-paita ja farkut.

Illaksi mentiin istumaan iltaa mun kaverin luo ja sieltä baariin. Baarissa sitten pääsin viimein Henkan kainaloon. Siellä sohvalla kun oli niin ahdasta, niin hyvällä syyllä pystyi painautumaan ihan kiinni. Se oli kyllä ihan parasta. Parin tunnin baarissa olon jälkeen liuettiin ulos ja lähdettiin meille. Jännitin sitä ekaa suudelmaa. Millaista se olisi, tuntuisiko se miltään, osattaisiinko me, vai olisiko se vaan sellaista säätämistä että molempien pää olisi koko ajan väärässä asennossa.

No, aika klisee on että ensisuudelma vei jalat alta. No ei ihan kirjaimellisesti, mutta muistan (ja päiväkirja hehkuttaa) että kun Henkka suuteli mua, tuntui kuin lattia olisi keinunut, enkä tiedä olisinko pysynyt pystyssä jos Henkka ei olisi pitänyt musta kiinni. Silloin tätä tyttöä vietiin!

Henkka lähti seuraavana päivänä takaisin Joensuuhun, enkä ollut ihan varma oltaisiinko yhteydessä sen jälkeen. Itse olin armottoman ihastunut, mutten ollut varma olinko itse tehnyt samanlaista vaikutusta Henkkaan. Malttamattomana odottelin, että kello tulisi niin paljon että se olisi päässyt Joensuuhun ja voisin alkaa odotella viestiä.

No se viesti onneksi tuli ja monta seuraavaa. Jälkeen päin selvisi, että Henkka oli aivan yhtä ihastunut muhun kuin mä siihen. Ruotsin yo-kuuntelun jälkeen lähdin viikonlopuksi Joensuuhun. Siitä meidän kaukosuhde alkoi. Vielä ei seurusteltu virallisesti, vaikka itselle ainakin Henkka oli se ainoa. Ketään muuta en enää voinut kuvitella. Välimatka oli kauhea, mutta sitten ne yhteiset hetket ihan parhaita <3 Lopulta todettiin seurustelevamme 29.10.2006 Siitä tuli sitten meidän vuosi päivä.

Koko seurustelun alku oli itselle aika kauheaa. Se välimatka toisesta ja pelko siitä, jos tämä loppuukin. Erossa oli tosi vaikeaa. Olisi pitänyt keskittyä kirjotuksiin ja kouluun, mutta koko ajan oli vaan ikävä Henkan luo. Alussa nähtiin vain 3-6 viikon välein ja voin sanoa, että se oli ihan hirveää. Molempien koulut ja Henkan työ asettivat rajoituksia. Keväällä onneksi helpotti. Mulla alkoi lukuloma, jonka vietin käytännössä kokonaan Joensuussa.

Meidän suhde syventyi ja talvella Henkka sanoikin mua junalle saattaessaan ekan kerran rakastavansa mua. Aloin miettiä muuttua Joensuuhun. Henkka omalta osaltaan mietti muuttoa Lahteen. Päädyttiin kuitenkin Joensuuhun koska siellä oli yliopisto, johon pääsy oli mun haaveena. Kesä 2007 meni vielä reissatessa puolin ja toisin, mutta sitten elokuussa mä muutin Joensuuhun. Henkka oli juuri ostanut rivarihuoneiston, joten päästiin laittamaan ekaa yhteistä kotia.

vuosi 2007


Moni oli sitä mieltä, että edettiin liian nopeasti ja suhde ei tulisi kestämään. No, se kesti kaikista vaikeuksista huolimatta. Oli tottakai vaikea vuosi. Itse muutin kotoa, äidin ja isän lompakolta omaan yhteiseen talouteen miehen kanssa, joka oli jo vuosia asunut yksin. Ristiriidoilta ei vältytty, ja muistankin että ekana vuonna oli paljon riitoja ja ongelmia. Ne selvitettiin, ja yhdessä päätettiin ja haluttiin jatkaa. Syksyllä 2008 oltiin asuttu yhdessä vuosi kun lähdettiin yhteiselle lomalle Turkkiin. Oltiin molemmat tosi onnellisia ja rakastuneita. Niitä kuvia on vieläkin ihana katsella.

vuosi 2008


Arki meillä meni kaikenkaikkiaan hyvin. Oli riitoja, mutta ne sovittiin ja jatkettiin eteenpäin tiukemmin yhteen solmittuna. Opiskeltiin ja käytiin töissä. Arki oli pitkälti sitä. 2009 Henkka myi asuntonsa, koska aloitti taas opiskelun. Muutettiin keskustaan vuokralle.

vuosi 2009

Vuonna 2010 lähdettiin lomalle Egyptiin. Silloin oltiin päätetty, että kunhan mun opinnot valmistuu, yritetään vauvaa. Odotin, että Henkka siellä kosisi mua. Mutta se olikin varannut meille kylpyläviikonlopun Flamingoon kuukausi reissun jälkeen. Siellä se sitten kosi mua. Sormus oli ihana. <3 Kosinta tuli ihan yllätyksenä, ja Henkka oli hankkinut sormuksen itse tietämättä millaisen mä olisin halunnut. En oikein tiennyt sitä itsekään. Kun näin sormuksen, tiesin että se oli juuri se oikea. Kunnon prinsessasormus timantteineen. Mutta riittävän simppeli mun makuun. Sovittiin, että naimisiin mennään vasta myöhemmin. Oma koti ja lapset tulisi ensin.

vuosi 2010

Vuosi 2011


Kevät 2012 oli rankka. Henkka kirjoitti Gradua ja oli tosi stressaantunut. Riideltiin paljon, eikä yhteistä aikaa ollut kauheasti. Mä opiskelin ja kävin kokopäiväisesti töissä. Löydettiin täydellinen koti meille. Kaupat tehtiin heinäkuussa 2012, jolloin myös muutettiin samantien. Sovittiin, että syksyllä vauva saisi tulla.

vuosi 2012


Syyslomalle lähdettiin Barcelonaan ja Fuengirolaan. Siellä oli the ovulaatio. 29.10 reissulta palattua tein ensimmäisen haalean positiivisen raskaustestin. Meidän 6-vuotispäivänä. Siitä alkoi meidän pienten hiirulaisten odotus.

siinä se oli. Hennon hento plussa <3


Henkassa rakastuin siihen turvallisuuden tunteeseen joka mulle tulee Henkan seurassa. Tiedän, ettei se koskaan satuttaisi mua. Tiedän että sen kanssa olen turvassa. On ihanaa, että vielä nytkin, seitsemän yhteisen vuoden jälkeen, sen ei tarvitse kuin yllättäen nostaa mun leukaa sormillaan ja suudella mua, niin olen ihan sulaa vahaa sen käsissä. Se on vaan kaikinpuolin niin täydellinen mies mulle. Luottamus meidän välillä on vahva, ja aina meillä on ollut hyvä keskusteluyhteys. Asiat on jaettu, ne vaikeat ja pelottavatkin. Kaikesta on puhuttu. Henkassa on tarpeeksi vastusta mulle. Se on riittävän mukautuvainen jos jollain ei sille väliä, mutta pistää vastaan jos on erimieltä. Joskus se on ärsyttävän itsepäinen. Tai jopa jääräpäinen. Se sanoo itse itseään villasukaksi, mutta oikeasti se vaan ei viitsi riitelemällä riidellä asioista, joilla sille ei ole väliä. Sitten niistä oikeasti merkityksellisistä se pitää kiinni. Henkka ymmärtää mua, ja tajuaa, että mun pitää saada tehdä tietyt asiat, jotta paletti pysyy kasassa. Se tuntee mut riittävän hyvin, että tietää jos oon kiukkuinen, siihen usein auttaa siivoaminen. Se saattaakin joskus todeta, "Kulta, pitäisikö sun vähän siivota?"

vuosi 2013


Arvostan Henkassa eniten sitä, kuinka se laittaa aina perheen etusijalle. Meillä on samat arvot ja odotukset. Henkka on mun paras ystävä. Sille kerron aina kaikki murheeni ja suruni. Sen kainaloon käperryn kun on paha mieli. On ihanaa, että elämään kuuluu ihminen, jolle tietää itsekin olevansa tärkein. On ihanaa, kun Henkka jakaa omat työongelmansa ja murheensa, ja niitä voidaan yhdessä ratkoa. Suhde on vastavuoroinen, yhdessä jaetaan niin ilot kuin surutkin. Me ollaan tiimi.

Aina vaan jaksan ihmetellä, miten onnistuin löytämään noin upean miehen itselleni. ( tai Henkkahan mut taisi löytää..) Siinä missä se on rakastava ja välittävä avomies ja kihlattu mulle, se on ihana isä pojille. Oon jopa vähän kateellinen siitä, kuinka poikien ilme kirkastuu aina kun isi tulee kotiin. Kun Henkka on pitempää poissa, ja tulee taas kotiin, pojat etsii sitä katselleen, varmistaen että se on vielä siinä. Niillä on jo nyt omat juttunsa, ne juttelee päivän tapahtumista, leikkii kirahvilla ja pelaa änäriä. Tekee poikien juttuja.


36 kommenttia:

  1. Ihana rakkaustarina <3

    Ihanaa huomista vuosipäivää <3

    VastaaPoista
  2. Voi ei mikä ihana rakkaustarina :) teillä on niin suloset pojat ja tää sun blogi on tosi kiva, oonkin jo jonkun aikaa seuraillut :)

    VastaaPoista
  3. Voiii miten romanttista <33 ootte söpöjä :)

    VastaaPoista
  4. Ihana tarina ja tuossa poikien ristiäiskuvassa te oikein hehkutte :)
    Näkee kyllä kauas asti, että ootte luodut toisillenne.

    VastaaPoista
  5. Voi että kuinka sulonen tarina teillä! :-) oot kirjottanu tän tisi hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti Mirlinda! Kerrankin oli kunnolla aikaa keskittyä kun pojat nukkui niin pitkään :D

      Poista
  6. Voii miten hyvä mieli mulle tuli tästä postauksesta, paljon onnea teille ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! <3

    VastaaPoista
  7. Aaaaaaawwww ♥ ihanan söpöä :)

    VastaaPoista
  8. Ai kauhee minä itken täällä. :) Ihana teidän tarina ja ihania kuvia. <3

    - tyttöankka

    VastaaPoista
  9. Mahtava postaus! Nuo teinikuvat oli ihan parhaita :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :D Onneksi ne oli tossa alussa niin ne ehkä unohtuu ;) Luulin etten koskaan ollut teini, mutta taisin olla väärässä :D

      Poista
  10. Ihana tarina<3 muistan ne ajat kun Henkka tapasi sinut, eipä lähtenytkään meijän kaa bileille, oltiin vähän katkeria:D onnea teille vuosipäivän johdosta!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahaa :D Nii, se juuttui siihen sohvalle :D
      Kiitos Sonja <3

      Poista
  11. Ihan huikeeta! :)
    Teidän rakkaustarinan alku on lähes identtinen meidän rakkaustarinan alun kanssa! :)
    Me tutustuttiin ihan samalla tavalla.. Oli vuosi 2008, ja myöskin samalla tavalla oltiin mieheni kanssa molemmat rekisteröityneitä Kuvake.netiin.. Ja samalla tavalla mun mieheni oli etusivulta viimeksi kirjautuneista bongannut mun kuvan ja sitten kommentoi johonkin kuvaan..tai itseasiassa muistan kyllä vielä hyvinkin, mikä kuva se oli ja minkälainen kommentti se oli.. Kommentti meni jotakuinkin näin. "näytät niin söpöltä, että suahan vois vaikka pussata.." :) Heh! Kommentoin sitten takasin jotain ihan vaan tyyliin kiitos, tms.. Itse en todellakaan heti syttynyt, koska miehelläni oli vain muutama kuva esillä eivätkä nekään kovin edustavia.. No, jotenkin kuitenkin alettiin kommentoimaan enemmän, koska asuttiin vierekkäisissä kaupungeissa (välimatka n.30km).. Sit vaihdettiin messengerosoitteet ja siellä sitten kirjoiteltiin ihan kaikki mahdolliset hetket mitä töiltä ehti! Aika mesessä keskustellessa meni niin huomaamatta, että usein huomasi kellon olevan 3 aamuyöllä eikä malttanut lopettaa kirjoittelua, vaikka aamulla odotti aamuvuoro :D haha!
    Sovittiin lopulta treffit Tammerfesteille.. Treffit meni hyvin ja ekojen treffien jälkeen mieheni oli ihan myyty, mä en syttynyt niin nopeasti.. Ihan siitä syystä, että koin mieheni olevan liian täydellinen minulle, enkä voinut uskoa, että hän voisi ihastua minuun ja pelkäsin kamalasti, että tuun vaan pettymään, jnejne.. :) Heti seuraavana päivänä pidettiin kuitenkin toiset treffit ja vielä kolmantena päivänä kolmannet treffit heti perään.. Kolmas kerta toden sanoi ja sitten olin itsekkin niin myyty, että mieheni jäi luokseni yöksi ja eipä hän sen jälkeen omassa kodissaan enään ollutkaan kuin muutaman satunnaisen yön ;) Eli reilu 5 vuotta oltu nyt yhdessä ja melkein alusta asti yhdessä asuttu, nyt kesällä mentiin naimisiin ja nyt haaveissa olis meillekkin oma mahamönkiäinen :) <3

    Oliko sulla missään vaiheessa noloutta sitä kohtaan, kuinka teidän juttu on alkanut? Muistan itse, kuinka jotenkin alkuun häpeilin sitä, kun monet kysyi, kuinka ollaan tavattu.. En jotenkin kehdannut kertoa, että netissä ollaan tavattu, en oikein edes tiedä mitä siinä häpesin... Nyt oon jo asian kanssa sinut ja voin kertoa sitä ylpeydellä, että kuinka pienestä sattumasta meidän juttu on ollut kiinni.. Mitä jos mieheni ei olisikaan juuri sillä hetkellä kuvakkeeseen kirjautunut, niin hän ei olisi minun kuvaani etusivulla nähnyt, jne ;)

    Ei se kuvake siis mikään turha paikka ollutkaan, kun siellä on muitakin rakkaustarinoita saanut alkunsa! <3 :)

    Muutenkin huomaan sussa kauheesti samoja piirteitä kun mussa, mm. siivousinto, sisustustyyli, jne.. Harmi kun asut niin kaukana, muuten olis kiva joskus vaikka kahvitella! :)

    Ihana blogi sulla ja mielettömän ihanat pojat teillä! <3

    ps. näin tänään ihan sun miehen näköisen tyypin Tampereella, mutta tuskin oli sama kaveri :D
    pps. Sori kun tuli "hieman" pitkähkö kommentti :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kun ihana vaan että kerroit teidän tarinan! Ja aika pelottavaa kuinka samanlaiset ajatukset ja tuntemukset on tosiaan ollut! Tarinasta itsestään puhumattakaan! :D
      Ja kiva että löytyy muitakin kuvakkeesta toisensa löytäneitä, ei olla me sitten ihan luonnonoikkuja.. :D
      Ja noista sattumista saa ja pitää olla ylpeä! <3

      En oikeastaan hävennyt sitä, että tutustuttiin netissä, mutta se missä tutustuttiin oli sitten vähän asia erikseen. Aluksi saatoin vähän kierrellä totuutta ja kertoa että keskustelupalstalla tutustuttiin. Sitten oikeastaan kun muutettiin yhteen, niin ajattelin ettei sillä niin ole väliä. Pitää olla ylpeä juuristaan! :D Kuvakkeella nyt vaan on ainakin nykyään hieman kyseenalainen maine. Taitaa olla melkoinen pedofiilien luvattu maa..

      Tosiaan harmi että on näin pitkät välimatkat :/ Kahvittelu olisi kuulostanut kivalta :)

      Hahaa, ei se tainnut Henkka olla, ei ainakaan myöntänyt ;) Henkan serkku asuu Tampereella mutta sekin on nyt työmatkalla, eli ei voinut olla sekään. Henkalla taitaa olla kaksoisolento ;)

      Kiitos Justiina! Hurjasti tsemppiä teille yritykseen! <3

      Poista
  12. Voi teitä ihania!<3 kirjoitat niin nätisti miehestäsi että ihan nyyhkytän täällä :)

    VastaaPoista
  13. Ihana postaus. :) Mun ja mieheni tarina on saanut myös alkunsa kuvake.netistä. :D Oltiin kuitenkin onneksi samasta kaupungista, just tuli 7 vuotta täytee yhdessäoloa. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, kiva kuulla! On sieltä siis muutkin löytäneet sen toisen puoliskon. Ihana kamala kuvake :D

      Onnea teillekin seitsemästä yhteisestä vuodesta! Ja onnea myös tuleville! :)

      Poista
  14. Ihana postaus! :) Oli pakko kommentoida kun minun ja mieheni tarina sai myös alkunsa kuvake.netissä. :D Meillä tulee yhteistätaivalta pian 3-vuotta. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niinkö?! Tosi monilla tuntuu alkaneen! :) Onnea teille pitkästä yhteisestä taipaleesta! <3

      Poista
  15. Hei. Pakko kommentoi tähän kun luin tuota ja kuvakkeessa olen minäkin mieheni tavannut niin kuin sinä Nelli ja Justiina. Vuosi oli hieman eri kun me vasta 2011 alettiin siellä jutella ja asuin itse silloin Helsingissä ja mieheni Tampereella, joten välimatkaa oli. Muutin kuitenkin nopeasti mieheni luo Tampereelle ja ollaan nyt kihloissa ja vauva haaveena. :) Ja pakko kyllä myöntää että joskus olen meidän tapaamis paikan jättänyt kertomatta varsinkin mummolle. Ja meidän ensi treffit oli myös hieman erikoisessa paikassa, nimittäin Tampereella koira kahvilassa, koska minulla oli pieni 16vk koiran pentu silloin. Nyt se täydentää meidän perhettä ja ollaan siitä kasvatettu hyvä tyttö. Ja ehkä hieman juuri se liimasi meitä yhteen tiukemmin. :)
    Justiina jos asut Tampereella niin olisi mukava vaikka kahvitella? :)
    Terveisin Vilma

    VastaaPoista
  16. Aivan ihana tarina. yhyy ja nyyh :,) Onnea teille ja mukavaa jatkoa :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!