maanantai 6. lokakuuta 2014

Miksi bloggaan?

Tämä postaushan piti tulla ulos jo viime viikolla, mutta kiitos yhteyshäiriöiden, pääsettekin lukemaan syitäni bloggaamiseen vasta tänään! Idea tähän postaukseen lähti blogin lähenevistä kaksvee synttäreistä! Tuntuu hurjalta, että blogini on ihan pikeasti ollut pian kaksi vuotta pystyssä! Tähän kahteen vuoteen mahtuu tekstejä joka lähtöön ja kun vertaa niitä ihan ensimmäisiä postauksia näihin viimeisimpää, huomaa kehityksen ja muutoksen (onneksi!). En voi sanoa, että olisi hirveää lukea niitä vanhoja postauksia, ne ovat minua siinä missä uudemmatkin. Välillä on ihana palata postausten pariin ja muistella sitä tunnemyrskyä, jonka alkanut raskaus aiheutti. Olen niin kiitollinen itselleni, että silloin aloitin bloggaamisen ja että ne ajatukset ja tunteet on kirjoitettu ylös.

Ennen raskautumista suunnittelin kirjoittavani tuntoja ja ajatuksia raskausajalta ylös. Varsinaisesti blogia en suunnitellut, vaan ajatuksissa oli enemmän perinteisen mallinen päiväkirja tai ajatusten tallettaminen word-tiedostoon. En oikein muista, miksi lopulta loin blogin. Ajatus saattoi lähteä siskojeni bloggaamisesta, kumpikin kun oli kesän 2012 aikana pistänyt oman blogin pystyyn. 

Alkuaikoina en kertonut blogista kellekään. Isoin syy oli se, että raskausuutistakin pantattiin raskausviikolle 12, eli jouluun asti. Ajattelin, että paljastan blogin silloin, ja halukkaat voivat lukea alkuraskauden mietteistä silloin. Sitä en ihan muista kerroinko silloin jo perheillemme blogiharrastuksestani, vai pysyikö blogi omassa tiedossa vielä silloinkin. Koko alkuraskaus meni sellaisessa kooman ja oksentelun välimaastossa, etten luonutkaan ajatusta muiden blogeille. En edes tiennyt niiden olemassaolosta. Vasta paljon myöhemmin löytyivät ne pitkäaikaiset suosikit lukulistalleni, ne blogit joiden postauksia vieläkin luen.

 Vasta jäädessäni sairaslomalle maaliskuussa 2013 löytyi blogillekin aikaa ja mielenkiintoa. Päivät yksin kotona kuluivatkin helposti tietokoneen ääressä joko omaa blogia kirjoittaessa tai muiden blogeja lukiessa. Silloin mietin, miksen tajunnut tätä jo aiemmin! Muistan ihailleeni jo pidempään kirjoittaneiden blogeja, kauniita ulkoasuja, upeita kuvia ja mukaansatempaavia tekstejä. Hei minäkin haluan tuota! Silloin lisäsin blogini blogilistalle ja blogloviniin. Päivitin blogin hakukuvausta ja lisäilin muiden blogeja omalle lukulistalle. Uusia lukijoita alkoi tipahdella mukaan ja muistan kuinka onnessani olin niistä ensimmäisistä! Ensimmäisistä täysin vieraista ihmisistä jotka halusivat lukea MINUN blogiani! Koko blogimaailma oli silloin vielä hyvin vieras. En tiennyt mitä olivat koodaus, Indiedays tai Blogirinki. Yhteistöistä ja palkkioista puhumattakaan. En edes tullut ajatelleeksi, että joku tekisi bloggausta työkseen.

Alusta asti ajatuksissa oli kirjoittaa odotusajan päiväkirja. En edes miettinyt sitä mahdollisuutta, että vauvojen synnyttyä jatkaisin harrastusta. Eihän sitä aikaa nyt vaan olisi. Vauvojen sitten synnyttyä, ei blogia vaan tullut lopetettua. Vauva-arjessa blogit ja lukijat olivat mitä parhainta vertaistukea, ja aina blogi tuntui antavan enemmän kuin ottavan. Aikaakin harrastukselle yllättäen oli, enkä vaan osannut laittaa pillejä pussiin. Ensin suunnittelin jatkavani korkeintaan poikien ensimmäisen vuoden, tai niin kauan kuin aika riittää. No, nälkä tosiaan kasvaa syödessä. En tällä hetkellä voisi kuvitella lopettavani kirjoittamista. Bloggaaminen vaan on niin minua. On ihana kirjoittaa meidän arkea ylös, fiilistellä haaveilukollaaseilla, ja laittaa itsensä likoon mielipidepostauksiin. Tallettaa sitä omaa elämää "paperille". Huomata, kuinka lukijamäärät vaan kasvaa ja joku oikeasti tykkää tästä mitä teen.



Bloggaaminen on rakas harrastus. Monesti paljon aikaa vievä harrastus, mutta silti kovin rakas. En usko, että heti on tulossa tilannetta, jossa en kirjoita blogia. Bloggaaminen vaan on niin mun juttu. Lukijat, ehkä koko jutun suola, tuovat kokoajan vaan lisäintoa tekemiseen. Mä olen oikeasti tosi otettu siitä, kuinka paljon teitä siellä ruudun takana jo on. Kuukausittain yli 13 000 ihmistä jaksaa lukea meidän kuulumisia, lukea mun tekstejä. Yli 300 lukijaa bloggerissa, lähes 200 Bloglovinissa ja yli 300 Facebookissa. Teitä on oikeasti jo ihan valtava määrä ja haluankin kiittää joka ainoata teistä, jotka teette tämän harrastuksen mulle mahdolliseksi. Teidän vuoksi monesta ikävästäkin asiasta tulee kirjoitettua, ja teidän avulla moni ongelma selviää. Teiltä saan ihan mieletöntä vertaistukea, vinkkejä arkeen ja neuvoja hankintoihin. Ilman teitä, bloggaaminen olisi aika turhaa. Kiitos teille ihan jokaiselle!

Paitsi että bloggaaminen on rakas harrastus, siitä on tullut mieleinen osa-aikatyö kotiäitiarjen rinnalle. En osaa kuvitella itseäni työskentelemässä vain blogin parissa, sillä omat haaveet uran suhteen ovat myös muilla areenoilla, mutta harrastuksen ja osa-aikatyön roolissa toivon bloggaamisen pysyvän mukana vielä pitkään! Tuntuu, että jos harrastuksesta tulee liian työtä, hävitän motivaation ja inspiraation ja olen liian sidottu erilaisiin yhteistöihin ja projekteihin. En enää täysin vapaasti pysty tekemään omaa juttuani. Nyt yhteistyöt ja projektit ovat vain pieni lisä blogissa, tuoden siihen sen pienen avun, jotta kirjoittaminen on ylipäätään mahdollista ja rahallisesti palkitsevaa. Yhteistyöt eivät vie tilaa ja aikaa muilta aiheilta, eivätkä näin rajoita liikaa omaa tekemistä tai kirjoittamista. Enhän toki tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Vaikka joskus tekisinkin tätä ja vain tätä työkseni. Nyt on kuitenkin hyvä näin. Harrastelija bloggaajana.

Mistä SINÄ haluaisit jatkossa blogistani lukea? Millaiset postaukset ovat suosikkeja, mitkä taas saisi jättää vähemmälle? Mitä pitäisi kehittää ja mikä on huippua sellaisena kuin on? Nyt on sana vapaa! Risuja, ruusuja ja postausehdotuksia!

Muutamia toivepostauksia on lähiviikkoina jo tipahdellutkin, joten ainakin lähiaikoina tulossa on:
- Kysymyspostaus
- Autopostaus
- Rahanmenosta liittyen vaatteisiin ja hankintoihin
- Perhe-elämä kun toinen vanhempi tekee töitä toisella paikkakunnalla
- Isin kokemukset vanhempainvapaasta
- Einekset

22 kommenttia:

  1. Itse olen lukenut blogiasi melkein alusta lähtien. Näitä juttuja on ihana lukea vaikka en ole suunnitellut hankkivani lapsia vielä muutamiin vuosiin (olen 24v ja opiskelen). Kiva varautua tulevaan, niin hyvässä kuin pahassa :D Parisuhteeseen ja arkeen liittyvät postaukset kiinnostavat tietysti enemmän kuin vaunu-vertailut ja arvonnat. Mikä johtuu tietysti siitä, ettei minulla ole vielä lapsia, joille hankkia tavaraa. Pidän myös erilaisista arvoihin ja mielipiteisiin liittyvistä postauksistani. Vähän naurattaa se miten helposti muut äidit provosoituvat, enhän minäkään allekirjoita kaikkea mitä sanot. Toisaalta tilanne voisi olla eri, jos olisi lapsi jonka takia tuntea syyllisyyttä :D mutta kuitenkin, kiitos mahtavasta blogista ja tsemppiä tulevaan!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti kommentista! <3 Ihana kuulla, että lapsipainotteisuudesta huolimatta blogi antaa sisältöä myös eri elämäntilanteess aoleville! :)
      Äitiys taitaa olla vähän rankkajuttu, ja helposti podetaan huonoa omaatuntoa asioista ja siksi provosoidutaan.. Mene ja tiedä :D
      Pistän korvan taakse toiveesi!

      Poista
  2. Mä tykkään erityisesti lukea mielipidepostauksia erilaisista aiheista! :) Sulla on ihanan rehellinen ja aito kirjoitustyyli :)

    VastaaPoista
  3. Mulle kelpaa ihan kaikki mitä kirjoitat, odotan ihan innolla aina sun uusia postauksia <3 :) Jatka samaan malliin!

    VastaaPoista
  4. Hirveesti oon tykännyt lukea sun blogia, raskausajasta lähtien! Jotenkin oon vaan jäänyt koukkuun, vaikkei itsellä lapsia ole eikä suunnitteillakaan ole vielä pariin vuoteen :D Olisi kiva lukea postausta, jossa kertoisit ajasta ennen poikien syntymää, pohtien ja mietiskellen eroavaisuuksia, plussia ja miinuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mirlinda <3 Ihana kuulla!
      Joo, toetutukseen ehdottomasti!

      Poista
  5. Tykkään blogistasi kun vaikutat niin aidolta, kerrot välillä myös ei niin kivoista päivistä ja jutuista mikä tekee blogistasi todentuntuisemman. Eikä mene yleisen blogi ajatusten mukaan " kaikkien elämä on aina vaa ruusuilla tanssimista ". Kiitos siitä :)! MyöS pidän kovasti kun blogisi ei täyty yhteistyö postauksista ja jos niitä välillä tulee, arvostelu tuotteesta tuntuu rehelliseltä, eikä turhalta ylistämiseltä.
    Jatka samaan malliin :)! Ihanaa syksyä teille <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! Ihana kuulla että olet tykännyt ja toivottavasti tykkäät myös jatkossa! :)

      Poista
  6. Meillä taitaa olla aika samoihin aikoihin blogisynttärit, jee <3 hauska oli lukea sun ajatuksia bloggaamisesa, itellä lojuu vastaavanlainen luonnoksissa :) pitää synttäreiksi saada valmiiksi viimeistään !

    Jatka samaan malliin Nelli, I LIKE YOUR STYLE :)

    VastaaPoista
  7. Saanko udella, että kun olet hiukan kertonut töistäsi, niin miten uskallat pitää julkista blogia lasten kuvilla? Muistan jo lapsuudesta että parhaan kaverini äidin tehdessä samoja töitä, heillä on ollut aina salaiset numerot ja auton rekkareista ei saa edelleenkään tietoja jne. Vaikka ei asiakkaita "silmästä silmään" enää edes tapaa vaan tekee muita töitä.
    Nykyään kun maailma on muuttunut niin paljon, ja somen ja blogien yleistyessä itseäni ehkä jännittäisi =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tästä oon ajatellut kirjoittaa postaustakin, mutta se on vielä kovasti vaiheessa! :)
      Tällä hetkellä en koe, että julkaisemani asiat millään tavalla vaikuttaisivat negatiivisesti poikiin. En usko että poikia kuvista kovin helposti tunnistaa, ja toisaalta Joensuu on niin pieni paikka, että asiakkaani tunnistaisivat meidät kaupungilla blogista huolimatta. Blogi on niin pieni osa meidän elämää, etten pidä sitä mitenkään pahana.

      Ja vielä sen verran, että tällä hetkellähän en siis ole edes töissä tai työsuhteessa. :)

      Itse en vaan varmaan osa ajatella että kirjoittamisesta voisi olla haittaa. Ja en ole ihan varma mitä työtä uskot minun tekevän, mutta en siis ole sosiaalityöntekijänä toiminut. Jos olisin niin tuskinpa blogia olisin edes aloittanut :)

      Poista
  8. Teidän kuulumisia on kiva lukee ja mielipidepostauksia :)
    ps. pittää nähä pitkästä aikaa <3!

    VastaaPoista
  9. Mäkin tykkään lukea sun blogia =)) kuuluu lemppareihin!

    VastaaPoista
  10. Minä tykkään blogista tämmöisenä tosi paljon :) Kaikki aiheet kelpaa, toiset luen enemmän mielenkiinnolla kuin toiset. Jäin miettimään miksi blogisi on noussut yhdeksi suosikikseni ja syy on sama kuin mitä jo edellä mainittiin. Hyvin kirjoitettua realistista elämää :) Ei pelkkää "kaikki on ihanaa" hypetystä.

    Yksi postausehdotus olisi. Päivä sinun kanssa. Tottakai pojat on suurimmassa roolissa päivän kulussa, mutta olis hauska nähdä päivän kulku sinun näkökulmasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Kiva kuulla, että olen onnistunut antamaan blogissakin realistisen kuvan meidän arjesta! En tykkää itsekään lukea pelkkää pintaliitoa :)

      Kiitos postausideasta! Yritän toteuttaa! <3

      Poista

Kiitos kommentistasi!