maanantai 25. toukokuuta 2015

Syntymäpäivälahjatoiveita kaksivuotiaalle

Poikien syntymäpäivät lähestyy taas, jotenkin tällä kertaa ihan huomaamatta. Viime viikot on tuntuneet hurahtavan ohi hirveää vauhtia, eikä vieläkään oikein ymmärrä, että ihan kohta on kesäkuu! Ai mitkä ruuhkavuodet?

Kovasti sukulaisilta on tullut kyselyä meidän junnujen lahjatoiveista. Pojilta itseltään jos kysytään toiveet olisivat varmasti auto, mopo, kaivuri, bussi, juna, auto, mopo, auto, mutta koska niitä kaikkia meillä on jo isot määrät, toivoo äiti enemmän kestäviä ja käytännöllisiä juttuja.

Siksi nämä kollaasin toiveet ovatkin vähemmän leluja, enemmän käyttöhyödykkeitä. Leluista kuitenkin puinen junarata, autot ja duplot ovat tällä hetkellä meidän taaperoiden ykkäsjuttuja.


Mä itse sain äitienpäivälahjaksi Lifefactoryn juomapullon, mutta pojat ovat kovaa vauhtia omimassa sitä itselleen. Kummallekin siis omat/yhteinen juomapullo olisi oikein oiva lahjaidea.

Sängyissä pojilla on vieläkin pinniksen petarit, sillä ei olla saatu aikaiseksi hankkia uusia ja kunnollisia petareita pojille. Toivelistalla on siis paitsi ne, myös kunnolliset tyynyt ja peitot.

Muumilautaset on kovasana. Varsinkin muikkusta ja muumipeikkoa toivotaan lautasten muodossa. 

Aurinkolasit pojilla jäivät pieniksi jo viime syksynä, joten uutta tarvitaan. Nämä Babiatorsit olisivat hyvät, sillä niitä ei lapsi saisi rikki.

Kirjoista me tykätään kaikki ja pojat rakastavatkin erityisesti erilaisia muumi- ja kurkistuskirjoja. Myös autokirjat ovat pop. Ja äiti tykkää hankkia pojille Kunnaksen kirjoja.

Autoista toivotaan enemmän kestäviä puisia autoja, kuin muoviroipetta. Ikean autot on todettu hyviksi ja kestäviksi, samoinkuin kuvissa olevat Brion kilpurit. Myös parkkitalon perään haikeilevat nämä meidän autorakastajat.

Tulevalle (ennemmin tai myöhemmin) päiväkoti/kerhotaipaleelle tarvitsisi pojat myös sekä reppua että tossua, joten sekin rahasto kaipailee pesämunia.

Legoissa ei myöskään voi koskaa mennä metsään, niistä pojilla puuttuu erityisesti rakennusalustoja ja peruspalikoita. 

Millaisia lahjatoiveita teidän kaksivuotiailla on?

13 kommenttia:

  1. Oon miettinyt, että tuota parkkitaloa. Ne on vaan yleensä kammottavia muovisia hirvityksiä, mutta löysin netAnttilasta soman puisen version. :) http://www.netanttila.com/shop/fi/netanttila/parkkihalli-2108512--malli?nosto=pagetemplate-nosto-2

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kans sellainen muovinen parkkitalo jo on, joku FP:n muistaakseni. Toi sun bongaama on ihana!!! <3

      Poista
  2. Hyviä ja järkeviä lahjatoiveita! A-muru "toivoi" vuosi sitten puisia ruokaleluja ja niitä tulikin kivasti. Hän sai myös vaatteita, kirjoja ja muita leluja. :)
    Meillä juhlitaan kesällä 3-vuotissynttäreitä ja leluja alkaa olla jo todella paljon, joten jos teidän poikien itoiveita katson, niin nappaisin sieltä Muumi jutut eli kirjan ja astioita. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ne puiset ruokajutut olisikin kivoja! Onko ne nyt Hapen vai mikä se merkki oli?

      Muumit on kyllä kestohittejä <3

      Poista
  3. miks et ikin kirjota sun perheestä mitään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun koko blogi käsittelee mielestäni mun perhettä ja meidän arkea. Tietenkin se on vaan poikkileikkaus kaikesta, eikä tyhjentävä info :)

      Poista
    2. tarkoitin sun sisaruksia ja vanhempia :)

      Poista
    3. Mä en koe, että mulla on oikeutta kirjoittaa muiden elämästä kuin omastani :)

      Poista
  4. Me ostettiin kaksivuotiaalle puinen parkkitalo. Se on pystyssä edelleen ja ikää saajallakin jo 4,5 v. :) Sitten hän taisi saada mm. Duploja ja nuken. Yleensä itse on ostettu sankarille yksi isompi lahja ja sukulaisille kerrottu sitten vaan sen hetkisistä kiinnostuksen kohteista (merirosvot, autot, ritarit... mitä milloinkin), jos ovat niistä kysyneet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puinen parkkitalo olisikin kiva! Taitaa noi duplot kans löytyä vähän joka lapsen toivelistalta! :)

      Poista
  5. Meidän keskimmäinen täyttää syksyllä 2 ja niin parkkitalot ja duplot sekä kirjat löytyy jo isoveljen vanhoista, joten täytyy sanoa ettei aavistustakaan mitä vois toivoa!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!