Vauvavakuutukset

Tätä aihetta on tullut sivuttua jo useaan otteeseen, mutta nyt ajattelin paneutua tähän kunnolla. Ajankohta on vieläpä mitä parhain, ollaan viimeisen viikon sisällä käytetty yksityislääkäripalveluita kolme kertaa.. Korvatulehduskierteessä taidetaan siis olla..

Mulle oli aika selviö jo raskausaikana, että syntymättömän lapsen vakuutus tullaan ottamaan. Suurin syy oli se, että kun vakuutuksen ottaa jo raskausaikana, korvaa se myös jo raskausaikana syntyneet sairaudet/vauriot. Mikäli vakuutuksen ottaa vasta synnyttyä, on se mahdollista saada aikaisintaan lapsen ollessa 2kk. Silloin on voinut jo puhjeta esim. refluksi tai atooppinen ihottuma. Muita etuja ei koettu ennen synnytystä otettavasta vakuutuksesta olevan. Suurinosa sairauksista oli rajattu vakuutuksien ulkopuolelle eikä korvaus kuolleesta lapsesta tuntunut oleelliselta. Mitä sillä tekisi?

Kun kuultiin kaksosraskaudesta, vakuutuksen ottaminen jo raskausaikana tuli meille ehdottomaksi. Kaksoset kuitenkin useimmiten syntyvät ennenaikaisina, joten vakuutuksella saataisin kaikki keskosuudesta aiheutuvat kulutkin vakuutuksen alle. Mä olen itse korvakierrelapsi ja Henkalla on vaikea ruoka-aineallergiatausta sekä atooppinen/kuiva iho ollut lapsena. Eli geenienkin mukaan olisi mahdollista, että lääkärikäynneille tulee tarvetta.

Me kilpailutettiin vakuutuksen Pohjolassa, Fenniassa, Lähi-Tapiolassa ja IF:llä. Lähes kaikki yhtiöt vaativat myös muita vakuutuksia siirrettäväksi yhtiöönsä, jotta vakuutus olisi mahdollinen tai ainakin halvempi. Kallein vakuutus oli Fenniassa ja halvin Ifissä. 

Vakuutus- ja korvausehdot olivatkin sitten ihan mahdoton suo ja viidakko.. Vaikka niitä jankkasi myyjien kanssa edestakaisin, aina löytyi jotain uutta, jota vakuutus ei korvannut tai porsaanreikiä, joista ei mainittu. 

Pohjola tippui pois, sillä se ei korvaa lääkärin määräämiä voiteita. Henkan atoopikkotaustalla, ei voitu ottaa sitä riskiä, että vakuutus ei korvaisikaan sitä isointa kuluerää.

Fennia putosi pois paitsi hinnan, myös huonon kotivakuutustarjouksen vuoksi. Fennialla oli myös sairauskohtainen omavastuu, joka me koettiin huonoksi. Mielummin maksettaisiin omavastuu kerran vuosittain.

Ifillä vakuutus oli halvin, mutta joka käyntikerrasta olisi pitänyt maksaa 10% maksu. Se tarkoittaisi joka lääkärikäynnillä n. 8e:n omavastuuta, joten turhia käyntejä ei saisi tulla. Kolme käyntiä kuukaudessa merkitsisi lähes kolmensadan omavastuuta. 

Meille paras oli Tapiola. Kotivakuutus olisi siirtynyt sinne joka tapauksessa parhaan tarjouksen vuoksi, ja 100e:n vuosittainen omavastuu tuntui kohtuulliselta. 300e/v maksava vakuutus oli myös halvimmasta päästä. Vakuutus kattaa kaikki lääkärin määräämät lääkkeet ja tekemät toimenpiteet. Korvauksia voi hakea sähköisesti, joten ne ovat tilillä muutamassa päivässä.

Vakuutus myönnettiin meille melko helposti. Vakuutusyhtiö odotti rakenneultran epikriisejä, mutta koska niissä ei ollut mitään huomautettavaa ja raskaus muutenkin oli edennyt hyvin, vakuutus myönnettiin. Ja hyvä että myönnettiin. Käytettiin poikia kuukauden iässä lääkärissä tukkoisuuden vuoksi, jonka seurauksena vakuutusyhtiöt olisivat rajanneet hengitystieinfektiot 2kk iässä otettavan vakuutuksen ulkopuolelle. Tarkoittaa korvatulehduksia, joiden takia nyt ollaan ravattu lääkärissä.

Vakuutukset ovat olleet pojille nyt 9 kuukautta, ja ollaan maksettu niistä 800e. Lääkärissä on käyty yhteensä 25 kertaa ja lääkärinmääräämiin lääkkeisiin on kulunut 150e. Eli mun matikkapäällä ollaan plussan puolella, vaikka vuodesta on vielä kolme kuukautta jäljellä. Yksi lääkärikäynti maksaa n. 80e ja pullo antibiootteja n. 10e. Kipulääkepullo n. 8e ja babyhaler 30e. 

Ilman vakuutusta me olisi maksettu poikien lääkäri- ja lääkemaksuja 2150e.

Flunssaiset pojat lääkärikäynnillä.

Tottakai ilman vakuutusta voi mennä terveyskeskukseen ja saada sieltä hoidon alle 18vuotiaalle ilmaiseksi ja maksaa itse vaan reseptilääkkeet. Mutta. Meidän terveyskeskuksessa on se tilanne, että aikoja lääkärille ei ole. Tai jos on, niin niitä ei tunnu saavan. Aina ohjataan päivystykseen, joka sitten tarkoittaa 30e poliklinikkamaksua myös niiltä alle 18 vuotiailta. Polikäynti tarkoittaa sitten sitä, että ensin selität arvioivalle sairaanhoitajalle ongelman, ja hän päättää tarvitseeko lääkäriä tavata. Jos pääset lääkärille istut odotusaulaan odottamaan x-ajaksi. Lapset onneksi laitetaan etusijalle, mutta koska päivystyksessä lääkärille pääsee kiireellisyyden perusteella, saattaa odotustilassa joutua istumaan tunteja. Sitten tapaat lääkärin, joka suurella todennäköisyydellä on yleislääketieteen lisensiaatti tai parhaassa tapauksessa vielä kandi.. Lisänä vielä parkkihallin ei niin halvat pysäköintimaksut. Sitten hurautat vielä keskustaan hakemaan ne lääkkeet, jotka sitten maksat itse. Omissa sairasteluissa voinkin tehdä näin, mutta lapsen kanssa varaan mielummin ajan netistä samalle päivälle erikoislääkäriltä.

Jos olisi käytetty poikia julkisella yksityisen sijaan ilman vakuutusta, olisi me silti maksettu hoidosta 750e ja lääkkeistä 150e.

Eli mun mielestä winwin-tilanne mitenpäin tarkastellen vaan.

Nyt saadaan kuitenkin käydä aina tutulla lääkärillä silloin kuin meille sopii, pojat saa erikoislääkärin hoitoa, eikä kukaan arvioi, onko hoito tarpeellista. Voidaan käydä sitten vaikka vaan mielenrauhan vuoksi

Jos nyt pitäisi päättää uudelleen, otetaanko vakuutus, tekisin edelleen saman valinnan. Varsinkin Rasmuksen kanssa on saatu ravata ITE:llä 2-4 kertaa kuukaudessa, ja on ollut helpottava tietää, että maksut voi ohjata suoraan vakuutusyhtiöön. Päästään tutulle mukavalle lääkärille, joka tuntee Rasmuksen ja Rasmuksen hoitohistorian. Voi tarvittaessa laittaa Rasmukselle myös putket korviin. Julkisella siihenkin leikkaakseen saa jonottaa kuukausia. Paitsi hoito, myös asiakaspalvelu tuntuu olevan yksityisellä parempaa. Lääkäri ottaa kontaktin lapseen, antaa valita makutikun purkista tai tarran laatikosta. Selittää äidille selkokielellä mitä tehdään ja miksi tehdään. Miten hoidetaan ja mihin asti. Ei määrää antibioottikuureja varmuuden vuoksi vaan näkee mikroskoopilla koko tärykalvon ja voi varmistua tulehduksesta. Ja ennen kaikkea, on se asiaan erikoistunut lääkäri, eikä vastavalmistunut tai huonosti suomea puhuva tk-lääkäri.

Mä suosittelen vauvavakuutusta ihan jokaiselle!

Käyttökokemus: Britax B-dual kaksosilla

Tajusin tässä kirjoittaessa, että en ole edes vielä kertonut meidän turvakaukaloista, vaikka ne onkin olleet käytössä jo 7kk.. Se miten se liittyy käyttökokemukseen britaxeista, on se, että jos oltaisiin raskausaikana tiedetty hankkivamme nämä vaunut, olisi turvakaukalovalinta ollut ihan toinen.

Raskausaikana kun tutkailtiin vaunuja, koin nämä Britaxit tosi hankaliksi. Tuntui, että sisaristuin tulee liian pitkälle, ja työntäminen on vaikeaa. En tiedä oliko se silloin kaupassa laitettu jotenkin hölmösti, vai oliko mulla vaan niin kova päähänpinttymä Gracosta, sekä kaukalona että vaununa, etten suostunut huomioimaan muuta.. Mene ja tiedä.

Pitempään seuranneet tietääkin, että ensin meidän vaunuvalinta oli Gracon duo quattrot (siis sellanen junavaunu, missä lapset istuu peräkkäin) ja Carenan Double swingit. Sillä ajatuksella hankittiin turvakaukalotkin jo ihan vuoden alussa. Sitten kohdattiin Bumbleridet ja se olikin menoa, tutustuttiin myös paremmin Gracoihin ja alkoi tuntua, ettei ne olleetkaan ne meidän vaunut. Isoin miinus oli pituus ja se, ettei etummaista istuinta saanut makuuasentoon. Kasattuina veivät myös tosi ison tilan. Näin jälkikäteen ajateltuna on hyvä ettei hankittu niitä. Vaikka silloin mietti, että no onko se pakollista, eihän ne nukkumisvaunuiksi tule, niin hyvä ettei ostettu. Edelleen ja varmasti vielä pitkään, molemmat ottaa torkkuja tai pidempiä unia liikenteessä ollessa. Silloin on hyvä, että kummankin istuimen saa täysmakaavaanasentoon.

Raskausaikana vielä mietittiin että pärjätään yhdillä vaunuilla. Kesän aikana todettiin, että yhdet vaunut auton perässä olisi aika näppärää. Bumbleridet kun vie aika ison tilan takakontissa, ja vaikka kasausmekanismi onkin henlppo ja nopea, on tosi raivostuttava jatkuvasti purkaa ja kasata vaunuja. Lisäksi huomattiin, että meillä olisi tarvetta yksöstenvaunuille. Aina ei ollut molemmat pojat mukana, joten silloin tuntui hölmöltä ottaa tuplavaunut matkaan vaan yhdelle lapselle.

Tiedettiin ettei haluttu Gracoja, mutta muusta ei ollut tietoakaan. Hätäostoksena ostettiin käytetyt Mamas&Papas matkarattaat tuplille. Silloin harkittiin cosattoja, mutta niiden kova hinta sai vielä harkitsemaan. Ja hyvä että harkittiin. Mamas&Papas-vaunut toimi kesällä hyvin. Ne vei pienen tilan autossa ja parikuiselle istuintila oli sopiva. Työntömukavuus näissä vaan oli ihan olematon, ja muunneltavuus huono.

Kesän nämä palveli ihan hyvin sen mitä tarvittiin. Tilaa vaunuissa on tosi huonosti kahdelle, pikkuvauva aikana pojat mahtui hyvin, mutta nyt kun ovat isompia vaunut ovat auttamatta liian pienet. Alettiinkin miettiä muita vaihtoehtoja.

Selailin kuvia ja käyttökokemuksia ja ihastuin Britaxin B-dualeihin. Phil&Tedsit oli toinen varteenotettava vaihtoehto, mutta silti Britaxit miellytti enemmän.

Suurin syy Britaxien ostamisessa oli varmasti se, että ne saa tarvittaessa muunnettua vain yhdelle lapselle. Autossa ne vie tosi pienen tilan ja kasaus on tosi helppoa. Vähän harmitti, ettei meilä ollut näihin sopivia kaukaloita. Nyt jos olisin raskaana ja tekisin valintaa ottaisin britaxit kaukaloilla ja adaptereilla. Nyt on enää turha lähteä vaihtamaan, kun ei poikia enää jaksa kaukaloissa edes kantaa ja siirtyminen isompaan istuimeen on pian edessä.

Britaxit on tosi muunneltavat. Nämä menisi tosi hyvin kahdella eri-ikäisellä ja ainakin tällä lähes puolenvuoden kokemuksella, toimii myös kaksosilla. Aluksi vähän arvelutti, että viihtyykö toinen siellä lattianrajassa, mutta ainakaan vielä ongelmaa ei ole ollut. Sisaristuin on aika ahdas, ja ainakin tälleen talvella kun on kaikki toppavaatteet, tuntuu että vauva justjajust menee sinne. Unet tuntuu kuitenkin maistuvan ja pahemmilta kiukuilta on selvitty, joten kai siinä on sitten ihan mukava olla..?

Istuinkopan saa erillisillä adaptereilla kasvot meno- tai tulosuuntaan. Ite tykkäisin enemmän, että näkisin istuimessa olevan lapsen, mutta jos sisaristuimessa oleva on hereillä, ei tämä ratkaisu oikein toimi. Jalkatuki tulee niin pitkälle sisaristuimeen päin, että luulisi sen ahdistavan. Monikkovaunuina nämä toimiikin mielestäni parhaiten, kun laittaa molemmat kasvot menosuuntaan.

Kumpikin istuin säätyy portaittain täysin makaavasta täysin pystyyn. Sisaristuimessa portaita taisi olla kaksi. Makuu- ja puoli-istuva mutta istuinosassa portaita on n. viisi. Sisaristuin säätyy joko yhdenkäden mekanismilla kuomunjuuressa, tai sitten kahdella klipsillä. Ite tykkään enemmön yhdenkädenmekanismista, se kun on niin nopea kallistaa tai nostaa pystyyn.

Tavarakori on iso. Ehdoton iso plussa! Meidän jättikokoinen hoitolaukku mahtuu tonne vaivatta! Kuomut tulee tarvittaessa tosi alas ja nekin säätyy portaittain. Pituudelta sisaristuin on aika lyhyt, varsinkin tupsupipo päässä, tila meinaa loppua kesken.

Istuinosassa on viisipistevaljaat ja irrotettava turvakaari. Irrotettuna istuinosaa voi reissussa käyttää syöttötuolina ;)

Istuinosa kiinnitetään runkoon noilla yläkulmakuvassa olevilla "klipseillä". Kiinnitysmekanismi on helppo, naks vaan ja istuin on kiinni tai irti. Tähän tarvitaan kuitenkin kaksi kättä, joten itsestään se ei aukea.

Istuinosa on pitkä. Silmämääräisesti väittäisin jopa metriä, eli isompikin lapsi mahtuu. PAinorajoitusta tähän en muista, mutta se varmaan tulee vastaan ennen kuin pituustila loppuu.

Istuinosan saa laitettua siis joko selkä meno- tai tulosuuntaan päin.

Runko kasataan tosi helposti. Lukitus vaan irti ja nostetaan työntöaisasta. Naps vaan, ja runko on kasattu. Työntöaisa säätyy sivulla olevista napeista viiteen(?) asentoon ja etupyörät lähtee irti.

Yksösvaunuina käytettynä nämä ei ole pienimmästä päästä, mutta kääntyvien etupyörien ansiosta tosi näppärät liikutella. Takarenkaat on aika leveät, eli kovin paljon kapeammat nämä ei ole kuin tuplavaunut vierekkäin. Mutta joka paikkaan on silti mahduttu, sillä leveys on kuitenkin reilusti kapeampi kuin pyörätuolileveys.

Yhdelle lapselle nämä voisi olla hyvä hankkia, jos aikeissa on tehdä heti perään toinen. Tällöin ei tarvitsisi monia eri vaunuja, vaan toisen lapsen tullessa voisi hankkia vain sisaristuimen lisänä. Kaksosille suosittelen tätä ehdottomasti! Myös kahdelle eri-ikäiselle toimii varmasti, jos vauvan vaan laittaa tonne alaosastoon.

Meillä nämä on siis aina autossa, joten en ikinä muistanut sitten nostaa noita lisäkiinnityspaloja vaunujen mukana pois, jotta olisin säänyt nämä kuvattua sisällä myös palojen avulla istuin menosuuntaan käännettynä.. JOten seuraavat kuvat on otettu puhelimella. Näistä ehkä näkyy, että se tila sisarusistuimessa olijalle on aika paljon isompi, kuin silloin kun yläistuin on toisinpäin. Kiinnityspalikka siirtää yläistuinta kymmeneisen senttiä eteenpäin ja vajaa viisi senttiä ylöspäin.

Heh, menipä sekavaksi. Toivottavasti ymmärrette mitä tarkoitin. Kysellä saa, jos jokin ei auennut! :)

Tällä kokemuksella sanoisin, että ostaisin siis edelleen nämä. Vaikuttavat kätevämmiltä käyttää kuin esim. Gracon matkatuplat. Sateensuoja näihin on sellainen muovinen, eli se on ihan turha.. Mutta eipä näitä vielä sateella olekaan tullut käytettyä. Hyönteissuojia meillä ei näihin myöskään ole. Toi roikkuva pussi on myös kätevä, sinne saa helposti omat hanskat ja lompakon sujautettua, joten hoitolaukun voi laittaa tavarakoriin. Jossain meillä on myös sellainen liberon pulloteline, se ei ole vielä ollut käytössä, enkä sitä kuvaustilanteessa löytänyt. Kesällä saattaa olla kiva laittaa siihen nokkamuki talteen.

Työnnettäessä omilla jaloilla on riittävästi tilaa liikkua. Jos sisaristuin on makuuasennossa, sääri saattaa joskus osua siihen. Pystyasennossa ollessa tätä ongelmaa ei ole.

Sellaiset kokemukset mulla b-dualeista on. Onko jollain nämä käytössä yli vuoden ikäisillä kaksosilla? Kiva olisi kuulla käyttökokemuksia!!

Kiinnostaako jotakuta käyttökokemuspostaus niistä turvakaukaloista? Vai siirrytäänkö suoraan turvaistuinmietintöihin?