maanantai 28. heinäkuuta 2014

Taaperoruokailu!

Kovasti teiltä lukijoilta on tullut toivetta taaperoruokailupostaukselle.

Rasmus ja Kasper ovat aina olleet hyviä syöjiä. Koskaan ei ole jouduttu tappelemaan syömisten kanssa, vaan ruoka kuin ruoka on maistunut hyvin.

Kiinteät aloitettiin jo kolmikuisina, kun maito ei vaan millään riittänyt pojille. Nopeasti ruoka-aineiden määrä ruokavaliossa nousi ja puolivuotiaamme söivät jo todella monipuolisesti. 

Sormiruokailua harjoiteltiin jo heti, kun pojat olivat riittävän jänteviä istumaan. Ruokailut menivät kuitenkin leikkimiseksi ja sotkemiseksi, joten sormiruokailu jätettiin vielä hautumaan. Pojat eivät selvästi olleet sille vielä kypsiä. Yhdeksän kuukauden iässä sormiruokailua otettiin uudelleen mukaan päivärutiineihin. Edelleen kuitenkin enimmäkseen syötettiin pojat, sillä kahden kanssa koettiin sormiruokailu vaan liian haastavaksi.

Lähempänä vuotta, pojat söivät lähes kaiken itse, mutta käsin. Puurot ja jogurtit syötettiin mutta muu ruoka kulki suuhun omin sormin.


Vuoden iässä pojat siirtyivät pikkuhiljaa käsin syömisestä syömään haarukalla ja lusikalla. Alku oli haastavaa, eikä kumpikaan oikein tajunnut, että jogurttia ei oikein voi käsin syödä. Pikkuhiljaa ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että haarukka ja lusikka löytävät tiensä useammin suuhun kuin syliin. Lusikalla syödessä pojat vielä jäävät ihailemaan ruokaa ja kallistelevat lusikkaa saaden ruuan putoamaan. Haarukalla syäminen onnistuu paremmin. Edelleen kuitenkin varsinkin Rasmus, siirtyy nälkäisenä syömään käsin. Ja sallittakoon se heille. Onhan tässä aikaa harjoitella haarukallakin syömistä vielä pitkään :)



No mitä ne meidän taaperot sitten syövät?
Oikeastaan ihan samaa mitä me aikuisetkin. Tulisia tai suolaisia ruokia ei olla pojille vielä annettu, mutta muuten ruoka on samaa meidän jokaisen lautasella.



Poikien ruokaan en lisää suolaa ollenkaan, mutta jos jossakin ruuassa sitä jo on, ei se mun mielestä haittaa. Pojat saavat syödä kinkkua, tonnikalaa ja makkaraa, vaikka niissä suolaa onkin. Mausteita käytetään samallalailla kuin omassakin ruuassa, chili vaan lisätään itselle sitten myöhemmin.

Mä olen sokerinatsi. En vältä sokeria tai halua kieltää sitä kokonaan, mutta kiinnitän sen määrään huomiota.

Maustettuja jogurtteja, vanukkaita, muroja ja mehuja pojat saavat vain herkkuina. Ja tämä on todettu meillä toimivaksi ja hyväksi ratkaisuksi. Ei syödä niitä itsekään, joten niiden tarjoamattomuudella lapselle ei ole ongelmaa.

Eineksiä käytetään silloin tällöin. Kalapuikot, pinaattikeitto ja nakit ovat eineksiä, joista ainakin joku kuuluu meidän viikon ruokalistalle. Pääosin yritetään kuitenkin syödä itsetehtyä kotiruokaa. Vielä se on onnistunut helposti, kun aina toinen vanhemmista on ollut kotona. Sitten kun molemmat lähdetään töihin, saatetaan joutua luistamaan tästä.

Poikien herkkuruokia ovat lihapullat, makaronilaatikko, siskonmakkarakeitto, ruisleipä, vesimeloni ja banaani. Kasper rakastaa mansikoita, mutta Rasmus sietää niitä vain puuron tai jogurtin seassa. Porkkanat ja parsat ovat vihanneksista heidän molempien suosikkeja ja lihaa pojat syövät aina paremmin kuin pastaa. Pastat saattavat jäädä lautaselle, mutta lihat syödään aina parempiin suihin. Isin poikia :D

Varsinaisia inhokkiruokia pojilla ei vielä ole, juustot he kuitenkin heittävät aina leivän päältä lattialle. Feta ja aurajuusto kelpaa, mutta tavallinen oltermanni ei. Ei kai ole riittävän rasvainen :D

Aamuisin ja iltaisin syödään edelleen puuroa. Aamuissa on aina kaurapuuro, paitsi viikonloppuaamuina pojat syövät jogurttia, hedelmiä ja leipää. Iltapuurona vuorottelee ohra- ja neljänviljan puuro. Aamuin illoin pojat syövät vielä lisäksi puolikkaat ruisleivät puuron kaverina. Viikonloppuiltaisin herkutellaan manna- tai riisipuurolla.


Ruokajuomana on maito, mutta janoon juodaan vettä. POjat saavat joka ruualla 1-1,5dl maitoa, jonka jälkeen jatketaan vedellä. Mehu kuuluu saunailtoihin tai hellepäiviin. Vissy on molempien herkkua ja sitä haluavat innoissaan juoda mukista. Ensin irvistetään, sitten maiskutetaan ja LISÄÄ!

Välipalalla syödään usein rahkaa, jogurttia, banaania ja leipää. Rahkaan ja jogurttiin sekoitetaan hedelmäsoseita tai marjoja, leivän pojat syövät pelkällä margariinilla.


Lämpimällä ruuilla pyritään siihen, että pojat saisivat joka ruualla vihanneksia ja kasviksia. Aina se ei toteudu, mutta useimmiten kyllä. Pakastevihannekset on siitä helppoja, että niitä voi hankkia isot satsit pakastimeen ja höyryttää ne samalla kun pastat tai riisit kiehuvat.

Peruna ei pojille oikein maistu kuin ranskalaisten ja lohkoperunoiden tai keiton muodossa. Perunamuussia kumpikaan ei oikein syö, perunan palat menevät vähän vaihtelevalla menestyksellä. Bataatti- tai kukkakaalimuussi maistuu paremmin!

Sellaiset ruokailut meillä nyt on. Sotkua tulee edelleen paljon, mutta se on vähentynyt valtavasti siitä mitä se oli kun pojat aloittelivat syömään itse. Nykyään pystytään myös itse syömään samalla poikien kanssa, mikä mun mielestä on todella tärkeää. Yhteiset ruokailut perheen kesken ovat mulle ehdoton juttu ja niiden kautta myös pojat oppivat koko ajan paremmin syömään itse. Mallin ja esimerkin voima on valtava. 

Usein pojat villitsevät toisiaan, ja jos toinen alkaa riehua, pian myös toinen yhtyy tähän. Sille on vedetty tiukka stoppi sillä, että jos syöttötuolissa aletaan pelleillä, lautanen lähtee pois. Julmaa ehkä, mutta toimii. Eivätpä pelleile enää. Ruokaa tiputeltiin jossain vaiheessa lattialle, mutta kun pojat tajusivat, etteivät saa niitä ruokia enää takaisin, sekin loppui. Edelleen ruuat, jotka pojat kokevat ei niin hyviksi, päätyvät lattialle.

Puurot syötettiin viime viikkoihin asti aina itse, nyt sekin on pitänyt lopettaa. Pojat HALUAVAT syödä itse. Suu ei enää aukea millään, ellei lautanen ole lapsen edessä ja oma lusikka kädessä. Syöttäjän lusikalle onneksi avaavat vielä suutaan ja ruokailut eivät veny ihan hirveän pitkiksi!

Miten teillä on onnistunut haarukalla syömisen opettaminen lapsille? Kikkakolmosia?

Ruokaviikkopostauskin tulee taas ihan pian kuvineen ja ohjeineen, kunhan vaan ehdin toteuttaa sen! Viikon päästä jään taas kotiin, joten aikaa näille isommillekin projekteille on taas paljon enemmän!


19 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen postaus. Meilläkin pitäisi alkaa yrittää tuota itse lusikalla syömistä. Kaikki vaan lentää lattialle. Siis lautasta on ihan mahdoton laittaa nenän eteen, kun se on heti huitaistu menemään. Sormisyötävätkin pitää laittaa aina muutama pala kerraallaan eteen muuten nekin on pakko heittää lattialle.

    Meillä on syöty yhtäaikaa jo kauan. Syötän ensin ja sitten poika saa juoda maitoa ja syödä sormisyötäviä, jolloin saa itse syötyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, meillä oli pitkään sama juttu, että lautanen lähti aina lentoon. Hetki harjoiteltiin yksi tai kaksi palaa kerrallaan ja nyt lautanen pysyy useimmiten paikallaan!

      Tota mekin harrastettiin et ensin syötettiin lapset ja sitte vasta syötiin itse ja he nakersivat jotain kurkkuja. Nyt vasta pystytään syömään kaikki samaan aikaan ja ruoka omalla laitasellakin on useimmiten lämmintä :)

      Poista
  2. Toi on ihan totta, että yhteiset ruokailut antaa esimerkkiä valtavasti.. Meilläkin yritetään vähitellen siirtyä samoihin ruokiin.. Alina syö silloin paremmin, kun me syödään vieressä ja usein meidän lautasten antimet houkuttaakin valtavasti ;) Mutta ongelma onkin aamuisin, kun Jouni on töissä.. Silloin ei meinaa neidille päiväruoka upota millään ja kun oon yksin kotona, en vaan pysty tekeen itelleni ruokaa samalla :D Tai sitten syön kylmää ruokaa :)
    ku
    Mä en oo uskaltanu tytöille antaa vielä hirveen isoja paloja popsittavaksi, kun hampaita ei oo kun kaksi molemmilla. Jäävät vaan pyörimään suuhun ja sitten yrittävät niellä paloja kokonaisina.. Sais pikkuhiljaa alkaa tulla lisää hampaita, niin vois lisätä kunnon paloja ruokiin! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tiedän tunteen! Ennen kun palasin töihin mäkään en ikinä pystynyt syömään samaan aikaan lasten kaa! Nyt se onnistuu tosi hyvin vaikka olisi yksin! Eli varmasti ikäjuttu! Jos teilläkin kunhan tytöt vähän kasvaa!

      Mä luin jostain et puremiseen riittää ikenet ja sitkeämpiin tarvitaan vaan hampaita, mut empä itekään uskaltanu antaa kunnon paloja ennen ku oli sekä ylhäällä että alhaalla. Ootko kokeillu talkmuruja? Niillä me treenattiin pinsettiotetta! :))

      Poista
  3. Voi miten taitavia poikia! :) meillä osataan kyllä syödä itse mutta kun ei millään viitsitä...toki jos lautaselta löytyy jotain herkkua, esim jätskiä tms niin sitten lusikka menee suuhun vauhdilla :D myös pinaattiletut on meillä tosi kova sana! Uskon kuitenkin että alkava päiväkoti viimeistään saa pojat syömään kaiken itse ja sitä kautta meidän ruokailutkin rauhoittuu. Mutta ihan mahtavaa, että teillä syödään itse! Arki helpottuu ihan älyttömästi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, se vaihe taitaa siis tulla tänne seuraavaksi! :D

      Pinaattilettuja pitääkin kokeilla!

      Päiväkodissa muiden mallista ihan varmasti pojat oppivat paljon uusia jänniä juttuja! :D

      Poista
  4. missä vaiheessa aloitte antamaan pojille leipää? lähinnä ruisleipää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vauvasämpylää annoin heti kun osasivat istua mutta siinä ei ruista ollut. Muistaakseni vasta joskus 11kk annoin ruisleipää maisteltavaksi! :)

      Poista
  5. Hyviltä näyttää teidän pikkumiesten pöperöt.. :) Kiva, että myös monenmoinen ruoka uppoaa !

    Meillä 4vee onneks on kans tosi kaikkiruokainen, ollut ihan pienestä oikeastaan.. :))

    VastaaPoista
  6. ihana että teilläkin on innostuttu syömään itse:) meilläkään haarukan käyttäminen ei vielä täydellisesti onnistu, mutta en kyllä tarjoakaan sitä vaihtoehtoa kovin usein. Pitäisi hanakammin yrittää. :)

    Mie oon natsi noiden eineksien suhteen. Pyritään välttämään! Toki ade on makkaraa ja pinaattilettuja maistellut :)

    VastaaPoista
  7. Ihanan monipuolista! Kyllä meilläkin syödään terveellisesti ja paljon kasviksia, mutta saipa lisätsemppausta taas kasvisten syöntiin, kun katsoi näitä teidän kuvia:) Meillä tää kuopus sormiruokaili ja nyt reilun vuoden iässä on yllättäen innostuneempi haarukasta kuin lusikasta - haarukalla kai saa keihästettyä kaiken helpommin. Lusikalla syö, jos aikuinen laittaa siihen ruokaa. Esikoinen taas oli syötetty vuoden ikään asti ja siitä alkoi harjoittelemaan lusikalla syöntiä, haarukka tuli kuvioihin vasta paaaaljon myöhemmin, lähempänä kahden vuoden ikää:) Mä sanoisin, että haarukka kuvioihin sitten kun lusikalla syönti onnistuu, tai sitten just jos on mielenkiintoa harjoitella pojilla niin aterioille mukaan ja auttaa keihästämään siihen ruokaa:)

    Mutta voin kuvitella miten kaks tuon ikäistä villitsee toisiaan ruokapöydässä! :D

    VastaaPoista
  8. Meillä syödään vieläkin vaihtelevasti haarukalla, lusikalla ja joskus sormin. Mutta meillä poika onkin aina sormiruokaillut paljon, ehkä jäänyt päälle ;) Laitan aina pojalle tarjolle sekä lusikan että haarukan. Saa itse valita! :)

    VastaaPoista
  9. Kaikki kenen lapset jo vuoden vanhana hallitsee lusikan ja haarukan voi olla tyytyväisiä :) Nimittäin minulla on poika kohta jo 2v ja vasta ihan viime aikoina kiinnostus haarukkaan on tullut. Lusikkaa ei osaa käyttää mitenkään. Tästä syystä edelleen syötän kaikki jogurtit ym, mutta pääruuat poika syö itse käsin ja avustettuna haarukalla. Alusta asti pojalle on ollut hankalaa ottaa MITÄÄN ruokaa käteen, joka on ollut mun mielestä ihan käsittämätöntä. Luulin, että kaikki vauvat syö sormin jne. Esim. poika ei voi sietää kurkkua, baanaania toi muita vetisiä limasia ainesosia. HIeman harmittaa kun tämä syöminen on ollut vähän hankalaa ja varsinkin muaalla vieraissa paikoissa ruokailut on hieman hankalia. Silti poika syö jättiannoksia, itse käsin ja syötettynä. Kohta alkaa päiväkoti, saas nähdä joutuuko poika olemaan nälässä siellä, kun ei vielä osaa syödä aterimilla :-/

    VastaaPoista
  10. Ihanaa kun jaksat tehdä tällaisia postauksia, nää on niin hyödyllisiä :)

    VastaaPoista
  11. Oliko tämä vastine lindiksen halparuokapostaukseen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nellihän puhuu yleisesti syömisestä! Aika kaukana tutipuun postauksesta! :D ja mä muistan lukeneeni nelliltä monta muutakin ruokapostausta samaan tapaan kirjoitettuna!

      -Elsa

      Poista
  12. Aika paljon einestä..

    VastaaPoista
  13. Voi miten upean työn olet tehnyt kun tämän kirjoitit! Ihanasti olette terveellä järjellä edenneet syömisissä ja pojat syövät tosi monipuolisesti. :) meillä poika ei ole oikein koskaan ollut kovin kiinnostunut syömisestä ja se selkeästi vaikutti hänen mielenkiintoonsa opetella itse. Kesä on ihana kun on niin paljon herkkumarjoja syötäväksi!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!