Jouluaatto

Me vietettiin tänä vuonna ensimmäistä jouluaattoa ihan omassa kodissa. Sen verran mukava aatto meillä oli, että taidetaan pitää tätä perinnettä yllä jatkossakin! Mietittiin juuri, että viimeiset 9 joulua on vietetty jossain muualla kuin omassa kodissa.. Aina reissaten ja muiden nurkissa pyörien. Että jospa myös ensi joulua saataisiin viettää ihan kotona vaan, ilman kiirettä ja pakkailuja. Mun isoin toive ja haave ensi vuodelle onkin, että se joulu olisi sitten jo ihan uudessa omassa kodissa!

Mullahan oli vielä töitä aatonaattonakin, joten mistään kovin suurista jouluvalmisteluista ei voinut puhua. Aika rennolal kädellä vetäistiin tämä aatto, eikä ainakaan itsestä tunnu että mistään olisi jääty paitsi? Laatikot ei olleet itsetehtyjä, eikä koti kiiltänyt puhtauttaan. Mutta fiilis oli rento ja se oli mun mielestä oikeastaan nyt tärkeintä!

Aamu aloitettiin pika-aamiaisella, jonka jälkeen lähdettiin viemään joulutervehdys mun mammalle. Hänellä alkaa jo ikää olla reilusti, eikä jaksaminen ole enää samaa kuin ennen. Mutta mun lapsuudessa hän oli monessa joulupöydässä mukana, joten tuntui että aattona piti hänenkin luonaan vierailla, vaikka se meidän aikataulun vetikin aika tiukille. 

Aamupäivällä saunottiin ja laitettiin joulupuuro uuniin. Mun mummi ja pappa oli tulossa meille joulupuurolle, niinkuin perinteenä on ollut jo vuosia. Nyt mä olin ekaa kertaa se, joka puurobrunssin tarjoili, joten hieman jännitti. Varsinkin kun kyseessä oli vielä mun eka joulupuuro! 

Jokaiseen aattoon kuului meillä lapsuudessa paitsi Lumiukon katsominen, myös joulurauhan julistuksen seuraaminen glögilasi kädessä. Lumiukon katsominen jäi tänä jouluna vähän välistä, kuunneltiin enemmän sitä musiikkia, sillä poikia ohjelma ei tahtonut kiinnostaa. Joulurauhan julistus kuitenkin katsottiin, ja siirryttiin siitä suoraan puuropöytään. 

Puurojen syönnin jälkeen kahviteltiin vielä ja lähdettiin Ristin kirkkoon perhehartauteen. Vaikkei meidän perhe erityisen uskonnollinen olekaan, kuuluu kirkossa käynti mun mielestä vaan jotenkin jouluun. Ne muutamat joululaulut vaan tuovat sen joulun tunnelman.

Iltapäivällä laitettiin vielä ruuat pöytään ja syötiin oikein pitkän kaavan mukaan. Lapset kävi sopivasti päiväunille, joten jokaisella oli oma ruokarauha! Aika ihanaa. Mun itseni kohdalla vaan kova flunssa vei makuaistin, joten makuelämys ei ollut kovin kummoinen. Varmaan pakko kokkailla joulusafkat uusiksi loppiaisena, sen verran kovasti odotin tuota illallista! 

Ruuan jälkeen saapuikin pukki. Pojat olivat ihan kauhuissaan, kumpikaan ei oikein ymmärrä mikä se joulupukki oikein on ja enemmän meillä onkin puhuttu tontusta joka tuo joka päivä kalenteriin yllärin. Pukki oli ihan liian pelottava, erityisesti kun se vaan yhtäkkiä ilmestyi ovesta. Vähän pojat rohkaistui kun pukki kaivoi säkeistä lahjoja ja kumpikin suostui hakemaan pukilta pakettinsa. KOvasti pukista on sen jälkeen juteltu, mutta kumpikaan ei silti syliin uskaltautunut.

Lahjojen suhteen oltiin koko perhe oltu selvästi kilttinä! Jokainen sai ihania lahjoja, mutta kuitenkin kohtuudella. Turhilta kaapin täytteiltä säästyttiin ja ainakin omista paketeista paljastui jo pitkään toivottuja käyttötavaroita. Ihan ykkösjuttu oli uusi objektiivi, jonka Henkkao oli mulle lahjaksi antanut. En osannut sitä toivoa ollenkaan, vaikka kova tarve onkin ollut! Siksi lahja olikin ehkä mieluinen, onhan yllätykset kuitenkin ihan parhaita! Kovasti toivomani kastehelmipurkit paljastuivat kääreistä myös, ja oli nuo Annon pussilakanatkin tosi tykätyt! Itsellemme hankittiin juuri ennen joulua sänkyyn uudet peitot ja tyynyt sekä kunnollinen petari, joten nämä tulee varmasti tarpeeseen! Myös rahapussi sai jouluna vähän lisätäytettä, tosin ne rahat menevät säästöön, ellei aleista löydy jotain supertarpeellista! 

Tänä jouluna otettiin perinteeksi hankkia jokin lahja meidän omalle perheelle. Uusi arki kun on tuonut mukanaan kiireen ja tosi vähäisen perheajan. Pakettiin kääräistiin kymmenen kerran uintilippu koko perheelle, sekä kylpyläviikonloppu helmikuulle. Jatkossa nämä perhelahjat voi olla kaikkea pelikonsoloista lautapeleihin tai viikonloppulomiin. Vähän riippuen mitkä jutut milloinkin on pinnalla. Nyt tuntuu, että kaivataan erityisesti tuota yhteistä aikaa ja koska uiminen on pojista pop, ei tämän parempaa lahjaa olisi oikein voinut olla!

Lasten paketeista taas paljastui ihania leluja, vaatteita ja käyttötavaroita. Lahjanantajat olivat ihanasti kuunnelleet poikien toiveita, tai ottaneet sitten lapsen kiinnostuksen kohteet huomioon lahjoissa. Me itse hankittiin pojille yhdet pehmoiset paketit, autot ja legolaatikot. Määrä tuntui aika sopivalta, eikä lapsilla oikein nyt olekaan tarvetta muulle. Ihan ykkössuosikit olikin nuo paketeista tulleet isot autot. Valtavan tykättyjä olivat myös kineticsand ja pilkottavat hedelmät. Duplot ja junaradan osat taitaa myös olla niitä kestosuosikkeja, ja kumpaankin tuli useampi osa lisätäytettä. Mä itse tykkäsin hirveästi soivasta laulukirjasta, joka paketista ilmestyi myös viime vuonna! Noi on kyllä tällaisen rytmitajuttoman äidin pelastus! :DLisäksi käytännölliset Polarn o pyretin raitakalsarit ja villasukat olivat tämän äidin mieleen.Paketista paljastui myös viimein Brothers-kehys, jota itse olen metsästänyt jo vuosia! Kaikinpuolin muutenkin, paljastui paketeista kaikkea ihanaa. Kiitos vielä ihan jokaiselle lapsiamme muistaneelle. Olette ihania!

Lasten paketeista löytyi myös poliisiyöpuvut, sisustukseen sopiva automatto ja mummolaan tontuilta jääneet stigat. Onneksi kelkkoja päästiin vähän tapanina kokeilemaan, täällä kun ei oikein lunta ole!

Pojat leikkivät aattona uusilla leluilla pitkään iltaan eivätkä millään meinanneet rauhoittua unille. Me aikuiset vielä hörpittiin glögiä sohvalla pitkään iltaan. Kaikin puolin oli kyllä ihana joulu. Tosi nopeasti ohi, mutta tosi onnistunut. Niin se vaan on, että ne rakkaat ihmiset tekevät sen tunnelman. <3

Meidän joulu jatkui sitten vielä viikonlopun yli JOensuussa, jossa vietettiin mummon ja ukin luona pari päivää. Ihanaa oli päästä pitkästä aikaa valmiiseen pöytään, varsinkin kun flunssa veti jaksamista vähän alas. Ja olihan ne mummon sapuskat nyt herkkua! JOensuusta luntakin löytyi vähän, vaikka sielläkin se oli enimmäkseen loskaa. Parin päivän aikana vierailtiin pitkän ja lyhyen kaavan mukaan ystävien ja lasten kummien luona. Kyllä noita ihmisiä vaan välillä tulee kova ikävä! Onneksi matka ei kuitenkaan ole tämän pidempi.

Sunnuntaina oltiinkin sitten aika poikki, kun koko viikonloppu oltiin matkusteltu enemmän ja vähemmän! Nyt vielä pari päivää töitä, ennen uudenvuoden loman viettoa! 

Haluatteko vielä ennen vuoden vaihdetta lukea  throwback-postausta kuluneesta vuodesta? Aiempina vuosina olen tainnut sellaisen väsäillä.